Olen 60v ukko ja sain flimmerin sivutuotteena sydämen vajaatoiminnan. Syö miestä, kun hengästyy ja kastuu hiestä jo pienistäkin ponnistuksista esim. kauppakassien kantamisesta tms. Kaikki työt ( puutarha, pienet remontit jne. ) täytyy lykätä, kun tietää, minkälainen puuskutus ja hien valuminen niiden tekemisestä syntyy. Muutto kerrostaloon on varmaan edessä?
Onko muita, joita samat aatokset vaivaavat? Mistä löytyisi samasta taudista kärsiviä, joiden kanssa voisi taudista puhua. Terveet ei ymmärrä kuitenkaan.
Onko muita, joita samat aatokset vaivaavat? Mistä löytyisi samasta taudista kärsiviä, joiden kanssa voisi taudista puhua. Terveet ei ymmärrä kuitenkaan.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Onko paikkakunnallasi jotain sydänyhdistystä, siellä voisi olla kohtalotovereita.
Semmoista se on,täytyy vain löysätä niitä tekemisiä,ja teettää terveemmillä,sitä ei sitä jaksa jos on vajaatoimintaa...ehkä kannattaa muuttaa rivitaloon ennemmin kuin kerrostaloon,,varsinkaan jos ei ole hissiä.Ja yrittää päivittäin harrastaa jotain liikuntaa,kuntopyöräily on aluksi hyvä laji,vaikkakin tylsä.Sitten vain kävelylle,levähtelee välillä,ja kävelee tasasta mieluummin kuin mäkiä.Täytyy muuttaa elämisen tyyliä,keskittyä ihteensä,viis siitä vaikka paikat kotona repsottais,sinä ole nyt tärkein,ja hyvinvointisi!
Onpas sulla samat vaikeudet alkaneet jo nuorena. Itsellä tuo sydämen vajaatoiminta lienee jotain keskivaikeaa. Pystyn tekemään sellaisia 2-3,5km rauhallisia kävelylenkkejä.
Välillä ne menee ok, välillä on vaikeaa, varsinkin alkumatkat, kun ei tunnu saavan kroppaa mukaan. Tunne on silloin sellainen ahdistava. Millainen lääkitys sinulla on? Itsellä on 2 tablettia beetasalpaajaa, 1 ace-estäjä, Furesista 1-2 tablettia, illalla sitten 1 kolestrolitabletti, 1,5 beetasalpaajaa ja marevan 1-1,5 tablettia. Tosiaan jokapäiväiset kevyet hommat pystyy tekemään, mutta lumenluonti ja nurmikonajo alkavat olla rajoilla.
Nuo kävelylenkit valitsee tosiaan siten, ettei ylämäkiä olisi matkalla.
Mulla on vaan beetasalpaajaa 5mg 2xpvssä,ja jaksan jo kävellä 6km ihan mukavasti omaan tahtiini.Tilanne oli paljon pahempi silloin kun söin kortisonia 18kk kuurin,oli veto pois,ei jaksanut kävellä ylämäkeä.Sairastuin siis jo 42v.nyt voin jo paljon paremmin.Pyrin tekemään kotityöt pieniin eriin jaksoittaen,niin jaksaa paremmin.Ja aika kuluu,oli aikamoinen pudotus kun työelämä loppui yhtäkkiä sairaskohtaukseen,mutta onneksi olen koti-ihminen!
Olen 56 v. raskasta työtä tekevä mies,olisiko mahdollista päästä jollekkin osa elakkeelle.
No jos sinulla on tarpeeksi sairauksia,varmaan on mahiksia,varsinkin jos vetoat siihen ettet tahdo jaksa tehdä nykyistä työtäsi.Ei kun lääkäriin...sieltä kautta asiaa eteenpäin.Itse pääsin 47v.tosin roikottivat kuntoutustuella 4vuotta,mutta kun ei ollut kevyempää työtä töissä tarjota,armahtivat!Taustalla sydänsairaus,ja tahdistin.
Hei Epp2
Kerro lisää sydänsairaudestsi j tahdistimesta . Kuinka on toiminut. Onko ollut ongelmia. Asennus edessä ja kiinnostaa kaikki tieto.
Minulla on sydänsarkoidoosi,edeltävinä oireina hikoilu,vetämättömyys,sairaskohtaus,joka meni ohi,viikon päästä toinen,pahat rytmihäiriöt,löydettiin laaja-alainen sydämen vasemman kammion seinämävaurio,asennettiin defilaattorilla varustettu rytmihäiriötahdistin.Sairaalasta lähdin 2 viikon päästä sydänsarkoidoosiepäilynä,koepaloista ei löytynyt mitään poikkeavaa.Pumppausvoima oli 45,hengästyin ja väsyin vähästäkin,sitten tahdistin antoi iskuja 3kk välein seuraavan vuoden aikana,kaikki episodit oli erilaisia,vaarallisimmissa kävin makaamassa tien reunassa kun tuli kammiovärinä kesken sauvakävelylenkin,ja defilaattori elvytti,antoi iskuja ja taju lähti hetkeksi.On aina toiminut niinkuin pitikin...pitää vain käydä etukäteen läpi miten toimia,ja yrittää pysyä rauhallisena.Pakko siihen on luottaa,se on pelastanut henkeni jo useita kertoja...
Sulla on jo sen verran pahempi sydämen vajaatoiminta, etten osaa kommentoida sairauttasi. Tässä tuntee pian itsensä terveeksi.
No mulla on tilanne parantunut vuosien myötä siten että pumppausvoima on jo ihan normaalirajoissa,liikun säännöllisesti,ja jaksan jo kävellä tunnin lenkkejäkin.
Minulla pumppausvoima viimeksi mitattuna 15-20 (uä:llä kuvattuna) joten melko heikko alkaa olla. Lisäksi flimmeri jonka vuoksi aloitettiin Marevan lääkitys. Olo on heikko, tuntuu ettei jaksa juuri mitään. Jos yrittää jotain tehdä väsyy heti ja hikoilee todella vähästä. Vajaatoiminnasta johtuen nestettä kertyy kroppaan sekä keuhkoihin ja sydänpussiin, tämä heikentää entisestään elämänlaatua.
Välillä käy mielessä että kumpa kuolis pois mutta aina jostain löytyy kuitenkin sisua sinnitellä. Jännityksellä odotan kesähelteitä, silloin voi olla tuskallista olla.
Älä nyt perkale noin aattele. Itselläni ohitusleikkaus kolme vuotta sitten.
Vajaatoiminta sen jälkeen. Eletään ja nautitaan, noutajalle nauretaan.
Miten selviät päivittäisistä askareistasi? Käytkö itse kauppareissur ym.? Isälläni pumppausvoima kans tuolla tasolla. Äiti hoitaa kaikki kotityöt. Jotenkin koenkuitenkin suurena lahjana, että isä on vielä täällä. Pää toimii ja sama isäni kuitenkin. Jostai se positiivisuus vaan pitä. Yrittää kaivaa! Päiväkerrallaan!!! Tsemppivoimia sinulle;)
Tarkoititko minua? Jos tarkoitit niin en selviä juuri mistään päivittäisistä askareista mutta onneksi vaimo jaksaa hoitaa kaiken. Minulla on huono omatunto kun tunnen olevani taakka läheisilleni, ehkä heidän olisi parempi ilman minua. Tämä jatkuva väsymys ja pienenkään rasituksen aiheuttama rintakipu on suuri henkinen taakka, olen täysin muiden armoilla ihan päivittäisessä elämässä. Lohtuna on se että tuskin tulen elämään ensi vuoden puolelle asti, kuulostaa kenties oudolta mutta en tässä kunnossa koe kuolemaa kovin ikäväksi vaihtoehdoksi.
Ymmärrän sinua hyvin, vaikka tilanteeni saiaruden vakavuuden suhteen lienee paljon parempi. Tuo huono omatunto kommentti kosketti minuakin. Koeta jaksaa.