En tiedä onko tästä apua, mutta kokeillaan... Olen tapaillut ihastustani pitkällisen katselun jälkeen. Ihmettelen miksi hän ei ole vielä paennut. Kuitenkin ymmärrän sen ettei moni haluaisi alkaa mihinkään menneisyyteni takia. En ole ihan kaikkea vielä kertonut hänelle, kun en tiedä haluaako vakavampaa. Uskallanko luottaa täysin? Eteneekö tämä tulevaisuudessa? Tänään yritin kömpelösti halata häntä, muttei tainnut innostua asiasta. Minulla on paha aavistus että mokaan tämän vielä... Olen niin ihastunut/rakastunut häneen, etten tiedä miten päin olisi. Tunnisteita piti olla: nainen 34v. Asun yksin nykyään. Kaksonen.
Luotanko tulevaan, tosissaanko?
Lisbet79
583
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Hei nimimerkki "Lisbet79",
Tulkitsisin tilanteen tämän tulkinnan mukaan siten, että Sinä kyllä olisit valmis ja uskaltaisit luottaa ihastukseesi, mutta ihastuksen kohde on varautunut ja se tottakai vaikuttaa sinunkin tunnelmaasi. Olet tehnytkin viisaasti kun etenet ihan rauhassa ja verkkaisesti tunnustellen ja jotenkin fiilistellen näitä tuntemuksiasi. Kuinka paljon pitkittynyt yksinäisyytesi , josta kärsit, on vaikuttanut ihastuksen tunteen voimakkuuteen?
Toivon että luet tämän ajatuksella:
Sinä olet todella hyvä, kaunis nainen, elämänkumppanina parasta aa-ryhmää, ihminen jonka ystävyyttäkin tulee pitää tavoittelemisen arvoisena sillä niin lojaali ja reilu olet, et mikään juorukello tai pahansuopa seläntakana puhuja vaan aina hyväntahtoinen ja ystävällinen sopuisa sielu, jokaisella on menneisyys eikä kenelläkään putipuhdas kun tarkemmin tarkastellaan, ymmärrä se.
Jos joku ei älyä halata sinua takaisin, niin onpa typerä.
Sinulle olisi tulossa kumppani joka halaa ensin ja lujasti halaakin.
Mutta itse päätät millaisen ihmisen haluat.
Älä enää koskaan aliarvioi itseäsi, sinä kyllä saat mitä haluat ja tarvitset kunhan astut varjosta jo (VIIMEINKIN) valoon ja oman elämäsi sankarittareksi.
Olisi tulossa? Ai joku muuko? No eipä noita ihailijoita kamalasti ole ollut tarjolla, liekö tulisikaan. (jos ei lasketa niitä seksin perässä juoksijoita). Jotenkin myös se hankaloittaa, kun en voi ottaa ketä vain. Siinä täytyy olla "se jokin". Harmittaa kyllä paljon, jos nyt epäonnistun. En halua niin... Öh, kiitos kehuista, mutta en kai minä nyt niin erikoinen ole... Miksiköhän hän on niin varautunut? Olen kyllä kertonut suoraan mitä ajattelen hänestä. En tiedä menikö kohdalleen, mutta iso kiitos kun vaivauduit vastaamaan...
Korteista näkyy että mies miettii jotain omia asioita, joilla ei sinänsä ole mitään tekemistä sinun kanssa.
Taitaa muutenkin olla omiin asioihin keskittyvä ihminen, jonka lähelle vaikea päästä. Ristiriitoja voi tulla arvatenkin siinä, kun itse olen täysillä mukana kaikessa. Sellainen ihminen joka ei malta odotella, vaan menee täysillä eteenpäin. Aiemmassa suhteessa aikoinaan, lähdin kun ei alkanut tapahtumaan. Vuosi oli liian pitkä aika odotella mitä? Ja kauankos siitä kesti selvitä... Kauan, vuosia:( Samaan tilanteeseen en halua joutua. Pisin suhteeni puolestaan oli hyvin nopealla tahdilla etenevää. En kyllästynyt. Vaikea tosin tässä vaiheessa arvioida, mutta yleensä jo alussa näkee miten mennään vai mennäänkö?
Ihan uteliaisuudesta... Olisi tulossa kumppani? Mistä hänet tunnistaa?