Ennen ei ollut aikaa "masentua"

Se on hyvä tekosyy poistaa perheenjäsenet, ystävät, harrastukset elämästään. Hyvä tekosyy olla juhlimatta ikinä mitään, hyvä tekosyy olla elämättä. Mietin hankkisinko vappupallon, mutta enpä taida. En varmaankaan edes huomaa, että on jokin juhlapäivä. Hyvä tekosyy haaveilla kuolevansa kivuttomasti.

Masennus ei automaattisesti tarkoita sitä, että ihminen ei suorittaisi arkielämänsä rutiineja jotka takaavat selviytymisen. Moni sinnittelee työpaikassa, jonka kanssa ei haluaisi oikeasti olla missään tekemisissä. Ja vapaalla sitten vain maataan sohvalla ja kuolataan tai ryypätään koko ajan, koska elämä maistuu tuhkalta.

Masennuslääkebisnes on toki aika raadollista, tutkimustuloksiakin jätetään julkaisematta markkinointisyistä...

http://www.youtube.com/watch?v=5vTSSxcNK4s

Kyllä minä ainakin olen ollut masentunut 80-luvulta asti. Lasten masennuksia ei silloin vain tunnistettu ja olin yksi hätäni kanssa. Silloin oli diagnoosina tyhmä, laiska ja saamaton ja lisänä outo, jonka keksi opettajani kuvaamaan minua kun lapsi ei puhu, ei innostu mistään, ei tunnu oppivan edes luokkakaverien nimiä, on iloton ja muistamaton.

Masennus on sitä kun eletään 2010-luvulla.
Mediassa jauhetaan paskaa, ihmiset vertailevat itsensä sosiaalisessa mediassa masentuneiksi. Työtä ei enää ole kaikille eikä tule. Automaatio vie työpaikat. Suomessa on 2,6 miljoona työllistä, loput on työttömiä tai liian vanhoja/nuoria. Käytännössä siis Suomessa on 2,8 miljoonaa työtöntä.
Silloin 70-luvulla varmaan joka tekijälle riitti töitä. Mutta maailma on muuttunut.
Kannattaisi jokaisen nyt miettiä tarkkaan miksi talous on niin tärkeä, ja mikä olikaan toisen maailmansodan todellinen syy.

Nyt eletään murroskautta, jossa kansallisvaltiot menevät konkurssiin ja eliitti eli pankit, finanssimaailma ja suuryritykset rikastuvat. Ihmisistä tulee orjia jos niitäkään. Te ette tiedäkään mikä teitä ja teidän lapisanne odottaa.
Teknologia mahdollistaa sen että on halvempaa tuottaa robotilla se mitä ennen teki se halvin aasialainen ihmisorja. Tietysti olisi voinut luulla että länsimainen "kristillinen arvomaailma" takaa kaikille ihmisarvoisen elämän, mutta...

http://en.wikipedia.org/wiki/The_End_of_Work

Riippuu nyt mistä puhutaan. Kliinisestä depressiosta vai masentelusta ja elämäntuskasta.

Yleensä ns. asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, ettei kliininen depression ole viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt.

Lääketeollisuus on luonut yhä lievempiä diagnoosikriteereijä ja haluaa myydä lääkkeitä ihmisten elämäntuskaan. Nykymaailma on niin narsistista ja pinnallista että huonosti menee monella itsensä kanssa. Helppoa medikalisaatiokohteita siis.


Ennen muinoin työt oli fyysisesti raskaita, mutta ei henkisesti eikä työtahti ollut ihan mahdoton. Nykyisin 1 tekee sen mitä vielä 80-luvun alussa teki 3-5. Pysyviät työpaikat alkaa olla vähissä jne.

Siksi kun ihminen on masentunut, kriittinen, yli 45 tai muuten ikävä, niin työnantaja pyrkivät eroon eivätkä ota töihin, jos CV_:ssä on aukko. Siksi taloudes-sosiaalinen stressi on nykyisin korkea. Ihmiset ovat yksinäisiä, eikä heillä ole juuri sosiaalisia suhteita. ei ole edes sitä maatalousyhteiskunnan yhteisöä.

On aika hedelmätöntä keskustella siitä onko masennus itseaiheutettu ( Yleensä se on muiden aiheuttamaa kyllä: paskat vanhemmat, onnettomat tapahtumat, koulu- ja työpaikkakiusaamiset jne).Jos joku kaatuu liukkaalla kadulla mutta ei loukkaa itseään, koska sattuu kaatumaan "sopivasti". Joku toinen kaatuu samalla kadunpätkällä ja iskee päänsä ja saa fyysisiä, neurologisia ja psyykkisiä vammoja, niin onko ne itseaiheutettuja.

On selvää, että pitkäaikainen stressi altistaa masennukselle. Miksi kaikki eivät stressistä masennu, johtunee henkilöhistoriasta jne.

Ja muuten psykopaatit eivät masennu koskaan, mutta aiheuttavat läheisilleen masennusta.

Ja masentelut erikseen.

Jep, onhan sitä ylidiagnosointia varmaan.

Ja helppo elämä saa ihmiset lannistumaan pienistä asioista.

Mutta onpa sitä murhetta mustaa ollut ennenkin.
Itsemurhia tehtiin paljon.
Vaimoa ja lapsia hakattiin.

Masennus on kyllä sairaus, siitä on lääketieteellistä näyttöä.

"masentuneet" on heikkoja yksilöitä, jotka eivät kestä epäonnistumisia elämässä. Ei sota-aikana ollut näin paljon "masentuneita", ainakaan sellaisia, jotka makasivat kotona omissa paskoissaan sängynpohjalla. Sitä KUOLI nälkään, jos jäi kotiin makaamaan. Nykyään ne "masentuneet ei todellakaan kuole nälkään, vaan ovat monesti aika lihavia. Lihavat akat masentuu omista kiloistaan, jotka ovat kuitenkin ensin ihan ITSE syöneet itselleen, eli ovat mieleltään heikkoja/ huonoja yksilöitä, joilla ei ole mitään itsekuria. Noilla edellämainituilla yksilöillä on taipumus epäonnistua ihan kaikessa, kuten työelämässä, ihmis-suhteissa, lastenkasvatuksessa jne. Ja kaikki tuo edellämainittu johtuu pitkälti usein heistä itsestä, eli ovat täysin huonoja ja surkeita yksilöitä. Ennemmin tai myöhemmin tuollaiset tapaukset sitten tuskastuvat omaan surkeuteensa ja "masentuvat", jotta saavat sanoutua irti kaikesta vastuusta yhteiskunnassa. Pari mukulaa tietysti pyöräyttävä, jotka kantavat samaa "masennusgeeniä" ja kuormittavat lisää yhteiskuntaa omalla surkeudellaan.

Moni "masentunut" lahopää toitottaa aina, että jos ei itse ole kokenut masennusta, niin ei tiedä mistä puhuu, mutta se "masennus" on jo niin yleistä, että kyllähän sen nyt jo kaikki kellä silmät on tietää mitä se on. Lähes kaikki läskit akat on masentuneita ja ovat itse syöneet luonteenheikkouttaan itselleen sen ruman ylipainon = heikko yksilö alkujaan. Samoin kaikki syystä tai toisesta (yleensä rumuuttaa) yksin jäänet akat on "masentuneita"= heikko/ huono/ ruma yksilö alkujaan. Työttömät on "masentuneita" ja syy on alkujaan heissä itsesssään, että eivät kelpaa/ pysty/ halua mihinkään oikeaan työhön = huono/ tyhmä/ saamaton yksilö.

Eli ihmiset itse "masentavat" itsensä omalla huonoudellaan. Ihmiset ei kestä mitään vastoinkäymisiä enää nykyään. Vähänkin kun asiat luisuu pois omalta mukavuusalueelta, niin mieli järkkyy ja ei miksikään vähäksi aikaa, vaan heti koko loppuelämäksi!

Kyllähän se on niin,että jos aikuinen ihminen alkaa sairastaa päätään kuukausitolkulla kotona omissa paskoissaan, niin viranomaistaholta pitäisi puuttua asiaan heti, parin varoituskirjeen jälkeen. Se hemmetin lahopää pitäisi repiä sieltä haisevasta asunnosta ulos poliisivoimin ja irtisanoa vuokrasopimus. Lakkauttaa kaikki rahalliset tue ja antaa tilalle ruokalippuja, joilla voi käydä syömässä kerran päivässä jossakin halvassa ruokalassa ja sinnekin pitäisi kävellä ihan omin jaloin. Kyllä siinä punnittaisiin se masennuksen todellinen tila, kun revittäis talvella pakkaseen ja huudettais korvaan, että "NYT LOPPUU SE SÄNGYSSÄ MAKAAMINEN!" Ei siinä kovin moni "masentunut" jäis sikiöasentoon makaaman, vaan alkais sätkimään aika nopeasti johonkin suuntaan. Ihmisen eloonjäämisvietit voidaan tällätavoin pakkokäynnistää ihan hyvin. Kummasti alkais päätään sairastavat paranemaan, kun muutamalle tehtäisiin malliksi tuo em. toimenpide ja näytettäisiin iltau-uutisissa.

nykyään kaikessa on 100% kyse rahasta. Jos tuota ei omista tarpeeksi, ihminen "masentuu".

nim, neuvoni
kaipaa siis sotaa?

Onko sinulla mitään käsitystä siitä kuinka moni sekosi siellä?
Ja mielisairaalaankin vietiin aika iso porukka joko sodan aikana tai ennen tai sen jälkeen.


Ota tosiasioista selvää, ennen kuin alat mestaroida.

Olet selvää psykopaattiainesta.

Voi kuule. Masennusta ja muita psyykkisiä ongelmia oli sodan jälkeen ihan riittämiin. Töihin (joita oli kaikille) oli vaan mentävä koska ei ollut muuta vaihtoehtoa, jos halusi syödä. Viinalla ja itsemurhillahan noita päänsisäisiä ongelmia ennen hoidettiin tai sitten sulkemalla hullujen huoneelle.

Lukekaa vaikka Kalle Päätalon Iijoki- sarja.

Ei ne ihmiset ennenvanhaankaan henkisesti hyvin voineet.

Isä oli mielisairas, Kalle itse päätyi yrittämään itsemurhaa.
Lopussa kiitos seisoi, mutta moniko uupui ennen aikojaan?

Mitä enemmän vanhojen tarinoita kuulee, sitä surkeammalta ne vanhat hyvät ajat tuntuvat.

Jos ennen mies mätti perhettä turpaan, se oli isännälle kuuluvaa kuritusoikeutta.

Naapurissa vanhamies ajoi perhettä välillä kirvaan kanssa takaa.
Pojasta(R.I.P) tuli niin säikky, että juoksi tiellä vastaantulijoita metsään piiloon.

Tämäkin säikky poika elätti itsensä metsä- ja sekatöillä särkylääkepulvereita syöden
(sisälsivät ainakin kodeiinia,ja amfetamiinia).

Kukaan ei näitäkään auttanut, olisivat olleet hoidon tarpeessa toki.
Eivätkä olisi selvinneet nykyajan töistä, ennen riitti kun raahasi puita tai lapioi apinan raivolla.

60-luvulla tehtiin itsemurhia paljon enemmän kuin nyt. Masennusta kyllä oli, sitä ei vain hoidettu.

"Ennen ei ollut ihmisillä aikaa masentua.
Tehtiin töitä, oltiin perheen kanssa tai yksinään - masennusta ei ollut.
Masennus on nykyajan tekosyy olla tekemättä mitään ja valittaa olemassaoloaan tässä maailmassa."

Älä tule jauhamaan asioista joista et selvästikään tiedä mitään.

Hei.


Mielenterveyshäiriöiden hoito onneksi on kehittynyt muun lääketieteen ohella esim. -60-luvusta paljon. Nyt ymmärretään paljon enemmän sitä, miten monimutkainen ilmiö mielenterveys on. Siihen vaikuttavat biokemia, perimä, kokemukset, mahdollisuudet saada rikkovien kokemusten lisäksi korjaavia kokemuksia, ympäristö, yhteiskunta, vuorovaikutus, saadun tuen ja avun riittävyys yms. Ihminen ei ole kone, josta voidaan millintarkasti määritellä, missä kohtaa vika on. Ihmisen terveys, myös mielenterveys on monien tekijöiden summa, kuten on sairauskin. Toinen sairastuu tupakanpoltosta keuhkokuumeeseen, toinen ei. Jollekulle avioero on ylipääsemätön kriisi, toinen käsittelee sen suhteellisen ongelmattomasti. Kukaan ei voi verrata yhtä ihmistä toiseen, koska ihmisen kokonaisuus on niin monen muuttujan yhteistulos, että toista 'verrokkia' ei kertakaikkiaan ole.

Kukaan toinen ihminen ei myöskään voi määrätä ja mitata toisen kokemuksen suuruutta. Et voi sanoa, ettei tästä 'kuulu' masentua. Mieleeni tuleekin kysymys, miksi koet tarvetta kieltää kliinisen, sairaudeksi diagnostisoitavan masennuksen olemassaolon tai vähätellä sitä? Oletko kenties kokenut, ettei sinunkaan tunteitasi kriisitilanteessa ole riittävästi kuunneltu, olet joutunut kenties pärjäämään jossain rankassa paikassa liian yksin?

Elämään kuuluu kaikenlaiset tunteet. Myös masennuksen, arvottomuuden, toivottomuuden, ahdistuksen jne tunteet. Tunteilla on merkityksensä eikä niitä kuulukaan ihmisestä poistaa. Psyykeltään suht terve ihminen saa kuitenkin käsiteltyä tunteensa kohtuullisessa ajassa ja toipuu kokemistaan menetyksistä ja ikävistä kokemuksista - usein sitä paremmin, mitä paremmin saa läheisiltään tukea ja ymmärrystä. Sairaudeksi nämä tilanteet muuttuvat sitten, kun ne haittaavat arkielämän selviytymistä, ovat voimakkaita, pitkäkestoisia eivätkä ratkea itsekseen läpikäymällä. Sairauden diagnostisoi aina lääkäri, erilaisin kriteerein.

Toivotan kaikille mielenterveyskuntoutujille hyvää, toimivaa tukiverkostoa, riittävästi apua ja hyvän hoitosuhteen lääkäriin ja hoitajiin ja sopivan hoitomuodon löytymistä!

Meiju, diakoni.

Uskon, että masennusta on ollut menneinä aikoinakin paljon/jonkin verran, mutta silloin ehkä helpommin tapettiin ittensä, jos ei kestetty. Nykyisin on sentään jonkinlaista yhteiskunnan tukea tarjolla, vaikka sen riittävyydestä voi olla montaa mieltä. Ainakin itsemurhakuolleisuus on Suomessa ollut laskussa, vaikka masennusta diagnosoidaan nykyisin enemmän ja masennuslääkkeiden syönti on kasvanut räjähdysmäisesti.

Sata vuotta sitten esimerkiksi, jos nuori avioitumaton nainen olisi tullut raskaaksi, hän olisi saattanut ratkaista tämän tilanteen kävelemällä järveen. Uskon, että perhesurmiakin on tehty ajan saatossa täällä pohjolassa vaikka kuinka paljon, kun jostain syystä silloinen elämäntilanne on katsottu kestämättömäksi.

"Ennen ei ollut ihmisillä aikaa masentua.
Tehtiin töitä, oltiin perheen kanssa tai yksinään - masennusta ei ollut."

Ennen oli kunnollista. Nytten ei oo kunnollista. Ei saa edes kunnollista kahvia! Ennen oli maailma kivasti. Nytten on maailma huonosti. Huumeita on kaikkialla. Terroristit vihaisia!

Ennen wanhaan ihmiset olivat pelloilla töissä tekemässä ruumillista työtä. Harvat saivat tällöin mahdollisuuden suorittaa akateemisia opintoja. Nykyään jos menet pellolle niin pellon omistaja tulee kyselemään mitä teet hänen tontilla. Ja pellon omistaja omistaa puimurin eikä hän tarvitse ylimääräisiä häröilijöitä sinne huitomaan viikatteen kanssa. Jos ihminen pyrkii pärjäämään elämässä akateemisten opintojen kanssa ja toteaa ettei hän pärjää koska aivot eivät kykene ottamaan vastaan tietoa siihen tahtiin miten muut kykenevät, muodostuu tästä luonnollisesti ongelmatilanne. Jotkut määrittävät masennuksen olotilaksi jossa ihminen pyrkii ratkaisemaan omia psyykkisiä ongelmia. Nämä ihmiset eivät välttämättä ole psykologian asiantuntijoita, mutta on myös mahdollista että psykologian asiantuntijat ovat ymmärtäneet masennuksen väärin koska he eivät ole itse kokeneet ikinä masennusta tai pohtineet masennuksen määritelmää.

Ennen wanhaan kuolema ei ollut sairaus vaan täysin luonnollinen tapahtuma joka oli itseasiassa Jumalan tahto! Nykyään sitä keksitään vaikka mitä ihme venkura selityksiä kuolemalle aivan kuin ihminen kuolisi sairauteen jonka nimi on "sydän- ja verisuoni sairaus" tai "syöpä". Kuolema on täysin luonnollinen olotila ihmiselle jota kohti kaikkien ihmisten tulisi pyrkiä! Jotkut typerät ihmiset tosin yrittävät keksiä erilaisia selityksiä ja määrittää näitä selityksiä sairauksiksi jotta ihminen saisi tätä kautta etuoikeuksia. Totuus on se että kuolemaa ei tule välttää vaan sinne pitää tarmokkaasti lähteä vaikka kyynärpäätaktiikalla!

Ennen wanhaan ihminen sai toimia lääkärin asemassa eikä kukaan tullut kysymään kuka antoi ihmiselle oikeuden toimia lääkärinä. Nykyään sitä jaksetaan jankuttaa vaikka mistä valelääkäreistä aivan kuin sellaisia olisi olemassa. Ei ole mitään valelääkäreitä. Kaikki lääkärit ovat Jumalan valtuuttamia puolijumalia emmekä saa tätä kyseenalaistaa. Jos kyseenalaistaisimme, voisimme myös kyseenalaistaa voiko lääkäri tehdä diagnoosin Suomi24:n välityksellä ja samalla myös kyseenalaistaa tieteellisten yhteisöjen muodostamia käsitteitä kuten masennuksen. Mutta koska luotamme siihen että Jumala on valtuuttanut tämänkin viestiketjun aloittajan toimimaan lääkärin virassa, emme voi määrittää häntä valelääkäriksi. Ja koska hän on selkeästi ottanut asioista selvää, on hänellä oikeus määrittää mitä masennus on ja tällöin hänellä on oikeus vaikuttaa ihmisten näkemyksiin. Meidän ei tule kuunnella tiedeyhteisöjä joihin on muodostunut pseudotiedettä vaan ainoastaan Suomi24:n anonyymejä asiantuntijoita!

Suosittelen että jätät näiden asioiden pohtimisen niille joita nämä aiheet kiinnostavat. Sinua ei taida liiemmin kiinnostaa kun haluat poistaa yhteiskunnasta käsitteen masennuksesta. Jos pohdit liikaa, saatat ajautua umpikujaan jossa tajuat ettet ymmärrä koko masennus sanaa tai mitä se tarkoittaa. Jos jatkat edelleen pohtimista, ahdistut ja masennut.