Kuvitellaan että on neljä rinnakkaisluokkaa, jotka nykyään kaikki opiskelevat pakollista ruotsia
Kun ruotsin pakollisuus muutetaan valinnaisuudeksi tilanne voisi olla seuraava:
Yksi luokka opiskelee valinnaista ruotsia (tai maahanmuuttajille lisäkursseja suomesta)
Toinen ryhmä opiskelee lisäkursseja englannista ( tai muusta vieraasta kielestä)
Kolmas ryhmä opiskelee lisäkursseja matematiikasta/fysiikasta/kemiasta/biologiasta/taito- ja taideaineista
Neljäs ryhmä opiskelee uutta valinnaista vierasta kieltä ( esim venäjä, saksa, ranska, espanja )
Miltä kuulostaa?
Kun ruotsin pakollisuus muutetaan valinnaisuudeksi tilanne voisi olla seuraava:
Yksi luokka opiskelee valinnaista ruotsia (tai maahanmuuttajille lisäkursseja suomesta)
Toinen ryhmä opiskelee lisäkursseja englannista ( tai muusta vieraasta kielestä)
Kolmas ryhmä opiskelee lisäkursseja matematiikasta/fysiikasta/kemiasta/biologiasta/taito- ja taideaineista
Neljäs ryhmä opiskelee uutta valinnaista vierasta kieltä ( esim venäjä, saksa, ranska, espanja )
Miltä kuulostaa?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kuulostaa lian hyvältä ja järkevältä, jotta me svekot voisimme tuohon suostua.
Haittaako svekoa jos esim 25% ikäluokasta valitsee ruotsin? Eikö se riitä, että reilut 1 milj suomenkielistä opettelee ruotsin? Miksi pitää vaatia että 5 milj suomenkielistä osaa myös ruotsin?
Täysin vapaehtoisena ruotsia lukisi kuitenkin varmastikin 10% pääväestöstä, mikä tekisi puoli miljoonaa paremmin ruotsia puhuvaa suomalaista. Eli noin tuplasti enemmän kuin koko surujen määrä!
Miksi ihmeessä tuo määrä hyvin ruotsia osaavaa suomalaista ei riitä svekotahoille?
Vastauksia on vain yksi: Kyse ei ole kielen oppimisesta ja kielipalvelusta, vaan pelkästään etuilusysteemin ylläpitämisestä!
Kuulostaa aika isolta koululta. Omassani koulussani ei aikoinaan ollut yhtään rinnakkaisluokkia.
Meidän koulujärjestelmämme perustuu kuitenkin ajatukseen että jokaiselle peruskoululaiselle tarjotaan yhtäläiset eväät elämässä, joten kovin suurta eriarvoisuutta tuskin tullaan tulevaisuudessakaan näkemään.
Suurissa kouluissa kai tuo valinnaisuus toimii jo tänä pvänä verrattain hyvin.
Missä korvessa tai vuosikymmenellä olet "Ankdam" käynyt koulusi?
Koulujen koko on kasvanut viimeisten vuosikymmenien aikana, ainakin suomenkielisten.
Otetaan esim. Joensuu, täällä on n.74 000 asukasta ( varsinaisessa kaupungissa n.53 000) ja ylä-asteita on keskustassa 5 ja lisäksi venäjänkielinen koulu. Kaikissa suomenkielisissä kouluissa on rinnakkaisluokkia 6-8 kpl.
En tiedä ruotsinkielisten koulujen tilannetta. Ovatko pieniä yksilöllistä opetusta antavia eliittikouluja? Tämä ei ainakaan näy oppimistuloksissa.
Joensuussa olisi mainio tilaisuus järjestää monien eri kielten opetusta ja/tai lisäkurssseja reaaliaineista. Tuo onnistuisi ilman lisärahoitusta, kun ruotsin pakollisuutta höllennetään.
Ruotsin vaihtoehtona voisi opiskella venäjää, viroa, saksaa, ranskaa jne
Ja osa nuorista keskittyisi englannin taitojen parantamiseen ja/ tai opiskelisi reaaliaineita lisää tai maahanmuuttajataustainen opiskelisi lisää suomea tai omaa äidinkieltään
Svekoankka paljastaa tahattomasti, kuinka surukoulut ovat pieniä. Niitä on valtavasti ympäri maata ja maksavat veronmaksajille paljon.
Missas kapykylassa Ankdammen onkaan koulunsa kaynyt jos ei yhtaan rinnakkaisluokkaa;)
Sekin on totta, surukoulut ovat pienempiä joten valinnaisuutta on vaikeampi järjestää. Ehkei kuitenkasn enää niin pieniä kuin ennen perskoulu-uudistusta mutta pienempiä kuitenkin.
Joten puheet meidän surujen ETUoikeuksista siinä yhteydessä ei ainakaan oikein kuulosta perustelluilta. Pieni koulu on tietysti mukavampi oppilaan kannalta mutta sellaisessa koulussa myös menetetään suuruuden tuomat edut.
Ei niitä surukouluja suinkaan ole "valtavasti ympäri maata" vaan niitä on siellä missä suruja asuu ja joitakin harvoja ruotsinkielisiä kouluja löytyy myös suomenkielisestä Suomesta mutta ne ovat yleensä osittain yksityisiä ja paikallisten surujen ja muiden aktiivien aikaansaannosta ja ylläpitämiä.
Kalleudesta on turha fennon kitistä. Kaikkein "kalleimmat" koululaiset löytyvät haja-asutusalueilta, saaristosta ja Lapista. Jokaiselle tässä maasa taataan perskoulutus, maksoi mitä maksoi.
Koulunkäynnin hinta muodostuu siitä että olosuhteista riippumatta pyritään jokaiselle lapselle takaamaan yhdenvertainen ja samantasoinen peruskoulutus, ei niin että kukaan sillä koulunkäynnin näennäisesti korkeammalla tai alemmalla hinnalla saisi enemmän tai vähemmän kuin muut.
Jo samasta luokkahuoneestakin löytyy "erihintaisia oppilaita" riippuen koulumatkan pituudesta.
Tuo valinnaisuus ei toimi vielä missään, koska pakollinen ruotsi vie resursseja kohtuuttoman paljon ja siten estää mahdollisuutta järjestää varsinaista valinnaisuutta, niin että ruotsi kuuluisi noiden vapaasti valittavien aineiden joukkoon.
On järkyttävää, että tuota valinnaisuutta ei hyväksytä, koska se sallisi ruotsin opiskelun edelleen.
Lisäksi ruotsinkielisille olisi edelleen omakieliset koulut, yliopistot, julkiset palvelut, media... miksi ne eivät riitä, miksi pitää vielä pakottaa koko Suomen kansa opiskelemaan pienen marginaalikielen, piittaamatta yhtään miten paljon se syö julkisia resursseja.
"Meidän koulujärjestelmämme perustuu kuitenkin ajatukseen että jokaiselle peruskoululaiselle tarjotaan yhtäläiset eväät elämässä, joten kovin suurta eriarvoisuutta tuskin tullaan tulevaisuudessakaan näkemään."
Monet pitävät Ruotsia esimerkillisen tasa-arvoisena maana ja siellä nämä kieliasiat on tasa-arvon nimissä järjestetty siten, että kaikille pakollisia kieliä ovat vain maan ainoa virallinen kieli ruotsi ja ensimmäinen vieras kieli englanti. Kaikki muut kielet jopa maahanmuuttajien kotikieletkin ovat vapaavalintaisia jos oppilas niin itse haluaa.
- No, miltäs kuulostaa Ankdam?
Kyllä siihen suuntaan Suomessakin on pyrittävä jotta todellista tasa-arvoa saataisiin tännekin. Nyt tästä keinotekoisesta tasa-arvosta pääsevät nauttimaan ainoastaan meidän pieni kielivähemmistömme ja sen perskärpäset kuten Lipposet, Haloset, Kataiset ja tällaiset.
Koulujen pitää toimia opetuksen järjestämisessä yhteistyössä kunnan sisällä ja kuntarajojen yli. Nykyään on myös etäopiskelumahdollisuuksia käytettävissä. Tuo on välttämätöntä, kun resursseja on niukasti.
Perheiden, alueiden, elinkeinoelämän tairpeet on kieltenopetuksessa huomioitava, se on myös edellytys ihmisten ja alueiden TASAVERTAISUUDEN toteutumiseksi.
Nykyistä monipuolisempi kieltenopetus hyödyttää kaikkia, sekä suomen-, ruotsin- että vieraskielisiä ja lisää koko maan kilpailukykyä
Nykyinen kieltenopetusohjelma on auttamatta vanhentunut ja liian jäykkä, eikä vastaa suomalaisten kieltenosaamistarpeisiin monikielisessä EU-Suomessa.
Muissa Pohjoismaissa ei pahemmin opiskella pakolla suomea. Ja miksi opiskeltaisiin koska suomi on pieni kieli. Samaten ruotsi on pieni kieli. Suomenkielisten ei kannata opiskella ruotsia ollenkaan. Pohjoismaiden lingua franca on englanti.
Nurmijärven peruskoulun kieltenopetus valaisee hyvin, miten oikein on puhua pakkoruotsista, kun se 7. luokalla viimeistään tupsahtaa pakolliseksi. Kaikki muut kielet ovat valinnaisina mahdollisia, ruotsikin, jo ensimmäisenä oppilaalle vieraana kielenä, siis kielenä, joka ei ole oppilaan äidinkieli.
http://www.nurmijarvi.fi/filebank/1586-Vieraiden_kielten_valintaopas_2011.pdf :
”Peruskoulun kielet [Nurmijärvellä] ja kielenopetuksessa käytettävät lyhenteet:
A-KIELI (A1-KIELI) = perusopetuksen 2. vuosiluokalta alkava yhteinen kieli. Nurmijärvellä A1-kieleksi voi valita englannin, ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän.
VAPAAEHTOINEN A-KIELI (A2-KIELI) = perusopetuksen 5. vuosiluokalta alkava vapaaehtoinen kieli. Nurmijärvellä vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita englannin, ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän.
B-KIELI (B1-KIELI) = perusopetuksen 7. vuosiluokalta alkava yhteinen toinen kotimainen kieli (= ruotsi) (A-kielenä aloitettu ruotsi jatkuu yläkoulussa.)
VALINNAINEN B-KIELI (B2-KIELI) = perusopetuksen 8. vuosiluokalta alkava valinnainen kieli. Nurmijärvellä valinnaiseksi B2-kieleksi voi valita englannin, ranskan, saksan, venäjän tai espanjan. Rajamäen yläasteella voi opiskella myös japanin kieltä.
B3-KIELI = lukiokoulutuksessa voidaan valita B3-kieliä, jotka lukiot määrittävät omissa opetussuunnitelmissaan.”
Koko termi "toinen kotimainen kieli" pitäisi heittää menemään sotkemasta kieltenopetusta. Pitäisikin puhua oppilaan ensimmäisestä, toisesta, kolmannesta ja neljännestä vieraasta kielestä, kun tarkoitetaan kieltä, joka ei ole oppilaan äidinkieli. Kaksi vierasta kieltä olkoon vähimmäismäärä vapaiksi kielivalinnoiksi. Nurmijärvelläkin se olisi mahdollista viidestä, kuudesta tarjolla olevasta kielestä, ruotsi yhtenä muiden mukana.
Tähän on lisättävä, että kielitaitolaki on muutettava koskemaan viranomaista laitoksena koko korkekoulutetun henkilöstön sijasta.
Termi "toinen kotimainen" on ihan pöhkö, koska meillä on vanhoja kotimaisia kieliä useampia, ja lisäksi uussuomalaisille "toinen kotimainen" on kummallinen vaatimus, ja karhunpalvelus, jos se on ruotsi.
Ruotsin kielen aloituksen aikaistaminen 6. luokalle aiheuttaa kunnille lisäkustannuksia; ikäänkuin monet kunnat eivät jo muutenkin olisi talousvaikeuksissa.
Miksi niin moni kielihihhuli tulee Nurmijärveltä?
Jos maailmankuva rajoittuu nurmijärveen, niin ei ole ihme, että mielipiteet ovat jyrkkiä.
Jos oltaisiin oikein fiksuja, niin oppilaan äidinkielelläkään ei pitäisi olla mitään väliä. Ei ole mitään syytä pakottaa suomea edes suomenkielisille. Kai sitä voisi lukea, mutta ei pidä olettaa, että suomi olisi oppilaiden yhteinen kieli. Sellaisia kouluja on puolen tunnin päässä Nurmijärveltä.
Pakollinen suomi on hyvinvointitappio. Vapaaehtoinen suomi yhdistää sekä nuoria että vanhoja. Hallitus voisi nostaa kilpailukykyä ja suosiota vapaaehtoisella suomella. Suomi on kolmikielinen maa: suomi, ruotsi ja englanti. Vain ruotsia ja englantia voi käyttää ulkomaankaupassa. Suomen pakollisuus on monisäikeinen ongelma. Suomen kieli – Suomen suurin ongelma?
Ai niin, Nettisuom. (fenno), et vastanut kysymykseeni täällä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/12201484. Voisitko kertoa, että otatko etäisyyttä täällä esiintyvvien nefejen, esim Tala, Niin_nol et al sekä SuomalaisuudenLiiton, Suomen Sisun ja Vapaakielivalinta ry:n ylilyönteihin, asiattomuuksiin ja kielivihaan? Vai oletko sinäkin sitä mieltä, että aitosuomalainen tekee niin kuin Lalli, eli surmaa sortajansa? Kerro nyt.
Metsokankaan kieliohjelma
A1-kieli: Kielivalikoima on kaikkialla Oulussa sama, eli englanti, ranska, saksa ja venäjä.
A2-kielen eli toisen, vapaaehtoisen:
Toiseksi vieraaksi kieleksi tarjottavien kielten valikoima vaihtelee koulualueittain. Metsokankaan koulussa voi valita espanjan, ranskan tai saksan kielen
B1-kieli on toinen kotimainen kieli eli ruotsi
B2-kieli on valinnainen vieras kieli, joka alkaa 8. luokalla ja jatkuu 9. luokan loppuun asti. B2-kieli on valinnan mukaan espanja, ranska, saksa, venäjä, italia tai jokin muu kieli.
Netti-ihm. (sapiens) näin: "Miksi niin moni kielihihhuli tulee Nurmijärveltä?"
Saatat "tulla" Nurmijärveltä. Tuletko?
Helsingissä voi opiskella kymmentä kieltä, joista vain ruotsi on pakollinen: luokilla 1–6 englantia, espanjaa, kiinaa, ranskaa, ruotsia, saksaa, viroa ja venäjää ja luokilla 7–9 vielä lisäksi italiaa ja latinaa.
http://www.hel.fi/hki/opev/fi/Peruskoulut/Hankkeet/Viehko
Rantasalmen peruskoulussa voi opiskella viittä kieltä, joista vain ruotsi on lailla säädetysti pakollinen: yhteiset kielet (A1-kieli englanti, B1-kieli ruotsi) ja valinnaiset B2-kielet (ranska, saksa, venäjä).
http://www.rantasalmi.fi/palvelut/koulut_ja_opiskelu/rantasalmen_ylaaste/ylaaste_opetussuunnitelma/
Netti-ihm. (sapiens): "Ei ole mitään syytä pakottaa suomea edes suomenkielisille."
Sekö olisi mielestäsi "fiksua"? Alkaisikohan tämän lajin vallankumous Ranskasta, Saksasta tai ehkä Ruotsista.
Netti-ihm. (sapiens): "Suomen kieli – Suomen suurin ongelma?"
Millä tavalla se on Suomen suurin ongelma? Mitä ehdotat ongelman ratkaisuksi?
Netti-ihm. (sapiens): "Voisitko kertoa, että otatko etäisyyttä täällä esiintyvvien nefejen - - ylilyönteihin, asiattomuuksiin ja kielivihaan?"
Täällä on käynnissä nefejen ja nesvejen perinteikäs ottelu. Molempien leirien ylilyönteihin, asiattomuuksiin ja kielivihaan otan etäisyyttä. Entä itse? Otatko itse etäisyyttä niihin, jotka vääristelyillään kerjäävät kielivihaa, kuten taannoin täällä eräät nesvet tekivät turpaanvetojutuillaan kuukaudesta toiseen?
"Helsingissä voi opiskella kymmentä kieltä, joista vain ruotsi on pakollinen"
onko Helsingissä siis joku normikoulu, joka ei opeta lainkaan suomea? Missä koulussa se sellainen kielivapaus on? Millä perusteluilla se koulu on päässyt eroon pakkosuomesta?
Mielestäni turpaanvetojutut ovat ilman muuta tuomittavia. Tuomitsenkin Suomalaisuuden Liiton, joka kannusti suomenkielisiä tappamaan ruotsinkieliset. Uhkaileminen ja väkivaltaan kannustaminen on aina raukkamaista. Vielä raukkamaisempaa on uhkailujen selitteleminen, esimerkiksi "kerjäämisellä". Miten "kielivhaa" "kerjätään"? On hieno, että tunnustat kielivihan motivoivan nefejä, mutta miten ihmeessä vihaa voi kerjätä? Kerjäävätkö mielestäsi seksuaalirikosten uhrit vaatetuksellaan raiskauksia? Kerjäävätkö tummaihoiset rotuvihaa jollain omalla käyttäytymisellä?
SL ei ole koskaan kehottanut edes väkivaltaan saatikka tappamaan suruja! Todella natsimaisen härskiä propagandaa levität.
Kielikiistan kuumenemisesta saat syyttää VAIN RKP:tä ja muita svekotahoja. Heillä on TÄYSI vastuu mahdollisista ylilyönneistä, koska tietoisesti halveksivat valtaväestön oikeuksia ja tahtoa!
Netti-ihm. (sapiens):in ymmärrykselle lause pitänee muotoilla näin:
Helsingissä voi suomenkielinen valita opiskeltavakseen kymmenestä vieraasta kielestä, joista vain ruotsi on pakollinen (vieraalla kielellä tarkoitetaan yleisesti kieltä, joka ei ole oppilaan äidinkieli): luokilla 1–6 englantia, espanjaa, kiinaa, ranskaa, ruotsia, saksaa, viroa ja venäjää sekä luokilla 7–9 vielä lisäksi italiaa ja latinaa.
http://www.hel.fi/hki/opev/fi/Peruskoulut/Hankkeet/Viehko
"On hieno, että tunnustat kielivihan motivoivan nefejä, mutta miten ihmeessä vihaa voi kerjätä?"
Miten olen tunnustanut, miten muotoillut moisen tunnustuksen?
Vihaa voi kerjätä vääristelemällä tahallaan jonkun sanomisia. Taannoin eräät nesvet nappasivat implikaation (jos - - niin) muotoisesta esityksestä sen jälkiosan levitettäväksi kuukaudesta toiseen muka osoittamassa kirjoittajan tavoitetta turpaan vetämisestä.
Tietääkseni Ruotsissa ei hyväksytä kansalaisten äidinkielen rekisteröintiä.
Ruotsissa on päätetty, että maan pääkieli on ruotsi ja yhteiskunta toimii ruotsiksi ja kaikkien kansalaisten edellytetään osaavan ruotsia.
Kouluissa ruotsi on kaikille pakollinen kieli.
Tietyille kansallisille vähemmistökielille on tarjolla omakielisiä palveluita. Vähemmistökieltä puhuville koululaisille tarjotaan mahdollisuuksia opiskella/ylläpitää omaa äidinkieltään.Koko kansan ei edellytetä opiskelevan pakollisena mitään vähemmistökieltä
Tuo Ruotsin kielipolitiikka on erittäin selkeä ja hyvä.
Suomessa meille aiheutuu valtavasti ongelmiaja kustannuksia siitä että yritetään .teeskennellä että tämä maa on kaksikielinen ja meillä on kaksi tasavertaista virallista kieltä. Suomen kielipolitiikka on todellisuuden vastainen, koska tämä maa on n 90-prosenttisesti suomenkielinen. Sen lisäksi meillä on erilaisia kielivähemmistöjä.
On erittäin vaivalloista, kun julkisen hallinnon on kaikessa mahdollisessa toimittava kaksikielisesti, viis siitä onko todellista tarvetta noille kaksikielisille palveluille.
Siihen tuhraantuu kohtuuttoman paljon julkista rahaa.
Ruotsin SDP ministeri totesi aikoinaan, että Ruotsilla ei olisi varaa Suomen kaltaiseen kaksikielisyyteen.
Suomi velkaantuu kovaa vauhtia ja on köyhempi kuin Ruotsi.
Meillä pitäisi kiireesti tarkistaa kielipolitiikka ja kaksikielisyyden kustannukset.
Verovaroja ei pidä heittää Kankkulan kaivoon. Edessä voi olla Kreikan kohtalo, jos rahn rörsäämista joutavuuksiin ei panna kuriin.
Mutta eikö kielivapauden pitäisi koskea kaikkia? Entäs kaikki Helsingin venäjänkieliset lapset, jotka eivät tarvitse suomea. Miksi heillä ei tulisi olla kielivapautta.
Eli viha on mielestäsi perusteltua, jos vääristelee. Lasketaanko historian vääristely, kuten teoksessa Itämaasta itsenäisyyteen? Entäs jos kirjoittaa vääristellen jonkin ryhmän "eduista" tai tulkitsee esimerkiksi lääkiksen opiskelijamääriä vääristellen? Entäs jos vääristelee puheitaan niin paljon, että nimittää jotain ryhmää "sortajiksi" ja ehdottaa jonkun toisen ryhmän surmaavan "sortajat". Vihaatko sellaisia, jotka vääristelevät niin? Tiedätkö missä totuutta on vääristelty niin ihan lähihistoriassa? Suomalaisuuden Liitossa olisi yksi oikea vastaus. Ruanda olisi toinen.
Nyt Suomalaisuuden liiton vääristelyt ovat mielenkiintoisempia. Entäs jos historiaa vääristelee niin, että väittää valheellisesti nykyisen ruotsiviha-lallinihailu-nefeilyn olevan jatkumoa 150 vuoden takaiselle fennomanialle? Olisiko se sinusta vihattavaa vääristelyä?
Mitä kaikkiea muuta voi mielestäsi kerjätä? Kuinka paljon pitää kerjätä, ennen kuin toiminta on mielestäsi oikeutettua. Noh, kerro nyt.
Näin nimimerkki "vääristelijäkö?": "Eli viha on mielestäsi perusteltua, jos vääristelee."
Miten mielestäsi viha tulee kenenkään tietoisella vääristelyllä perustelluksi? Kerro!
Koulussa on totuttu tarjoamaan valinnaisaineita ja muodostamaan niistä tasakokoisia ryhmiä.
Aivan vastaavalla tavalla voidaan tarjota valinnaiskieliä ja muodostaa niistä tasakokoisia ryhmiä.
Ei ole ongelma eikä tule sen kalliimmaksi kuin vanha pakko, päinvastoin, saadaan kustannustehokkaasti oikeasti tarpeellista kielitaitoa.
Ja saadaan muuta tarpeellista osaamista, kielenopintojen vaihtoehdoksi