Raivoava mies

gfkjgkjgk

Tapahtui jokin aika sitten. Olimme mökillä järven rannalla tekemässä pihahommia. Mies rannassa yhdessä porukassa ja minä toisella puolella pihaa. Kyse oli talkoista jonne olimme tulleet vain auttamaan. Tein siinä iloisesti omaa työtäni. Näen, että oma mieheni kävelee minua kohti, mies kävelee luokseni ja alkaa huutaa ja raivota. En ymmärrä mitä on tapahtunut, muu talkooväkikin ihmettelee. Mies kiroilee, haukkuu ja huutaa naama punaisena, mm. että minun röyhkeydelläni ei ole rajoja ja olen kamala ihminen ja kuinka kehtaan käyttäytyä sillä tavalla, kirosanat sinkoilevat ilmassa. En ymmärrä mistä on kyse. Kurkkua kuristaa alkaa itkettää. Myöhemmin selviää, että kyse on kolmannan osapuolen aiheuttamasta väärinkäsityksestä. Minulla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Mies pyysi sanojaan vaisusti anteeksi. Hän oli omasta mielestään vain ihmetellyt asian kulkua ja tullut asiaa minulta kysymään. Asia itsessään ei ole edes mikään sellainen, että kenenkään pitäisi siitä edes raivota. Muu talkooväki koki myös miehen käytöksen epäasiallisena raivon purkauksena.
Sanoin miehelleni, että puolisoiden tehtävä on tukea ja pitää toistensa puolta, ei heti ensimmäisenä julkisesti syyttää. Ihmettelen miten lie käyttäytynyt jos olisi ollut jostain vakavammasta asiasta kyse?
Aloi miettimään asioita sitten vähän laajemmin, vastaavaa on tapahtunut aiemminkin. Mies saattaa tulla raivoon ihan pienistä asioista, en osaa vain hahmotaa mikä tällainen saattaa olla. Kerran hän raivosi syömästäni leivästä ja joskus jostain asiasta minkä hän epäilee minun joskus tulevaisuudessa tekevän, hän on jo etukäteen vihainen. Näitä kohtauksia tapahtuu harvoin, mutta yhteistä näille on se, että joka kerta ne tulevat täysin puun takaa, joten puolustautuminen on hankalaa. Toki olen huutanut takaisin ja yrittänyt pitää puoliani, ihan yli hän ei pääse kuitenkaan kävelemään. Jotenkin vain tuntuu, että suhde näivettyy, kun en millään ymmärrä hänen mielenliikkeitään. Hän myös epäilee, että teen aina jotain käsittämätöntä, josta aiheutuu hirveästi harmia. Tämä kaikki tapahtuu selvinpäin. Meillä saattaa olla aivan ihana hetki yhdessä ja muutaman hetken päästä mies raivoaa jo jostain asiasta.
Tiedän, että nyt tulee kommentteja, että jätä mies, niin tässä olenkin jo miettynyt. Toinen kommentti on varmaan, että miten naiset aina lankeavat tuollaisiin tyyppeihin. Aluksi tällaiset tyypit osaavat olla aivan ihania ja sitten vähitellen nuo oudot piirteet tulevat esiin.
Olenkin alkanut miettiä, että jos oikeasti rakastaa toista, niin ei epäile ensimmäiseksi, että oma kumppani on tehnyt jonkin "kamalan teon" tai sitten joskus tulevaisuudessa sellaisen tekee. Ensimmäisenä pitäisi ajatella omasta kumppanista hyvää, ei pahaa. Vai olenko jotenkin aivan hakoteillä?

19

2119

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • KokemusK

      Jos nyt ei mennä näihin tavallisiin keittiöpsykologisiin "miehesi on narsisti - jätä se" tyyppisiin analyyseihin niin voin vain sanoa että miehesi on ehkä hieman hankala luonne. Hän tulistuu helposti eikä silloin ihan tajua miltä se tulistuminen toisesta näyttää. Hän on ehkä ns. etelämaalainen luonne.
      Sinä tuskin voit miestäsi muuttaa. Sinun täyty vain päättää, onko tuo luonteenpiirre niin huono että et voi elää sellaisen kanssa. Jos se aiheuttaa ahdistusta joka ylittää suhteesta saamasi hyvän olon, eroa suosiolla. Jos taas koet että pystyt sen kanssa elämään niin se on sinun valintasi.

    • mä vaan

      Miehen pitäisi oppia hillitsemään katastrofiajatteluaan ja näkemään, että asioihin voi olla muitakin syitä kuin se, mikä ensiksi tulee mieleen. Ehkä hän jotenkin pelkää menettävänsä sinut? Helpompi valmistautua pettymykseen, kun kuvittelee etukäteen pahimman mahdollisen?

      Takaisin huutaminen ei ehkä ole toimivin keino, mutta olet oikeassa, ei pidä antaa miehen kävellä ylitsesi. Pystyttekö jälkeenpäin käymään näitä kohtauksia läpi? Ei sinun tarvitse aavistella ja ennakoida miehen (odottamattomia) mielenliikkeitä ja kontrolloida omaa käytöstä sen pohjalta.

      • gfkjgkjgk

        Kiitos vastauksestasi! Mies pitää itseään nallekarhumaisena kilttinä miehenä. Hän ei voi ymmärtää miksi minulla on pahamieli, kun hän on "keskustellut" jostain asiasta. Hän ei ymmärrä miltä hänen sananansa kuulostavat. Hän toki pyytää anteeksi, jos huomaa ja ymmärtää, että olen järkyttynyt hänen sanoistaan. Omasta mielestään hän on saattanut hieman korottaa ääntään, mutta ei ole tarkoittanut pahoittaa mieltäni. Hän halailee ja pitää kädestä kiinni aina silloin kun hän ymmärtää loukkanneensa, mutta ei aina. Jos otan asian uudelleen esille, mies saattaa alkaa raivota uudelleen samasta asiasta ja se nostaa kynnystä ottaa asia uudelleen käsittelyyn. Minä puhun siitä miten paha mieli tuli, kun hän raivosi maitopurkin hyllypaikasta jääkaapissa ja mies on edelleen vihainen ja huutaa itse siitä maitopurkista ja pitää samaa saarnaa huutaen kuinka jääkaapinoven saranat voivat hajota.

        Hän on todellakin ihminen joka ajattelee kaikista ja kaikesta aina pahinta mahdollista. Hän myös todennäköisesti pelkää menettävänsä minut, ja suree asiaa jo etukäteen. Mies eli kauan sinkkuna ennen kuin tapasimme, joten olen myös ajatellut asiaa sopeutumisvaikeutena. Olemme olleet yhdessä 5 vuotta joista 2 vuotta naimisissa. Mies tuntuu välillä olevan niin eksyksissä siitä mitä on ja mitä ei ole ihmisenä.


      • Rage Rage RAGE!!!
        gfkjgkjgk kirjoitti:

        Kiitos vastauksestasi! Mies pitää itseään nallekarhumaisena kilttinä miehenä. Hän ei voi ymmärtää miksi minulla on pahamieli, kun hän on "keskustellut" jostain asiasta. Hän ei ymmärrä miltä hänen sananansa kuulostavat. Hän toki pyytää anteeksi, jos huomaa ja ymmärtää, että olen järkyttynyt hänen sanoistaan. Omasta mielestään hän on saattanut hieman korottaa ääntään, mutta ei ole tarkoittanut pahoittaa mieltäni. Hän halailee ja pitää kädestä kiinni aina silloin kun hän ymmärtää loukkanneensa, mutta ei aina. Jos otan asian uudelleen esille, mies saattaa alkaa raivota uudelleen samasta asiasta ja se nostaa kynnystä ottaa asia uudelleen käsittelyyn. Minä puhun siitä miten paha mieli tuli, kun hän raivosi maitopurkin hyllypaikasta jääkaapissa ja mies on edelleen vihainen ja huutaa itse siitä maitopurkista ja pitää samaa saarnaa huutaen kuinka jääkaapinoven saranat voivat hajota.

        Hän on todellakin ihminen joka ajattelee kaikista ja kaikesta aina pahinta mahdollista. Hän myös todennäköisesti pelkää menettävänsä minut, ja suree asiaa jo etukäteen. Mies eli kauan sinkkuna ennen kuin tapasimme, joten olen myös ajatellut asiaa sopeutumisvaikeutena. Olemme olleet yhdessä 5 vuotta joista 2 vuotta naimisissa. Mies tuntuu välillä olevan niin eksyksissä siitä mitä on ja mitä ei ole ihmisenä.

        Passita tyyppi kallonkutistajalle. Jos ei mene niin oletko ajatellut jos tyyppi ottaa kovat kännit ja kävis sitten sun päälle?


      • kiltti mies.
        gfkjgkjgk kirjoitti:

        Kiitos vastauksestasi! Mies pitää itseään nallekarhumaisena kilttinä miehenä. Hän ei voi ymmärtää miksi minulla on pahamieli, kun hän on "keskustellut" jostain asiasta. Hän ei ymmärrä miltä hänen sananansa kuulostavat. Hän toki pyytää anteeksi, jos huomaa ja ymmärtää, että olen järkyttynyt hänen sanoistaan. Omasta mielestään hän on saattanut hieman korottaa ääntään, mutta ei ole tarkoittanut pahoittaa mieltäni. Hän halailee ja pitää kädestä kiinni aina silloin kun hän ymmärtää loukkanneensa, mutta ei aina. Jos otan asian uudelleen esille, mies saattaa alkaa raivota uudelleen samasta asiasta ja se nostaa kynnystä ottaa asia uudelleen käsittelyyn. Minä puhun siitä miten paha mieli tuli, kun hän raivosi maitopurkin hyllypaikasta jääkaapissa ja mies on edelleen vihainen ja huutaa itse siitä maitopurkista ja pitää samaa saarnaa huutaen kuinka jääkaapinoven saranat voivat hajota.

        Hän on todellakin ihminen joka ajattelee kaikista ja kaikesta aina pahinta mahdollista. Hän myös todennäköisesti pelkää menettävänsä minut, ja suree asiaa jo etukäteen. Mies eli kauan sinkkuna ennen kuin tapasimme, joten olen myös ajatellut asiaa sopeutumisvaikeutena. Olemme olleet yhdessä 5 vuotta joista 2 vuotta naimisissa. Mies tuntuu välillä olevan niin eksyksissä siitä mitä on ja mitä ei ole ihmisenä.

        "Mies pitää itseään nallekarhumaisena kilttinä miehenä."

        No just joo. Minä pidän itseäni nallekarhumaisena kilttinä miehenä oikeesti enkä ikinä raivoa vaikka joku haistattelis kunnolla minulle. Tuo miehes ei ole kilttiä nähnytkään.


      • mä vaan
        gfkjgkjgk kirjoitti:

        Kiitos vastauksestasi! Mies pitää itseään nallekarhumaisena kilttinä miehenä. Hän ei voi ymmärtää miksi minulla on pahamieli, kun hän on "keskustellut" jostain asiasta. Hän ei ymmärrä miltä hänen sananansa kuulostavat. Hän toki pyytää anteeksi, jos huomaa ja ymmärtää, että olen järkyttynyt hänen sanoistaan. Omasta mielestään hän on saattanut hieman korottaa ääntään, mutta ei ole tarkoittanut pahoittaa mieltäni. Hän halailee ja pitää kädestä kiinni aina silloin kun hän ymmärtää loukkanneensa, mutta ei aina. Jos otan asian uudelleen esille, mies saattaa alkaa raivota uudelleen samasta asiasta ja se nostaa kynnystä ottaa asia uudelleen käsittelyyn. Minä puhun siitä miten paha mieli tuli, kun hän raivosi maitopurkin hyllypaikasta jääkaapissa ja mies on edelleen vihainen ja huutaa itse siitä maitopurkista ja pitää samaa saarnaa huutaen kuinka jääkaapinoven saranat voivat hajota.

        Hän on todellakin ihminen joka ajattelee kaikista ja kaikesta aina pahinta mahdollista. Hän myös todennäköisesti pelkää menettävänsä minut, ja suree asiaa jo etukäteen. Mies eli kauan sinkkuna ennen kuin tapasimme, joten olen myös ajatellut asiaa sopeutumisvaikeutena. Olemme olleet yhdessä 5 vuotta joista 2 vuotta naimisissa. Mies tuntuu välillä olevan niin eksyksissä siitä mitä on ja mitä ei ole ihmisenä.

        Luulen, että raivo on keino peittää todelliset tunteet. Mulla itselläni on ollut vuosien työ päästä eroon katastrofiajattelusta ja tunteisiin takertumisesta. En kylläkään ole raivonnut, mutta olen vetäytynyt silloin, kun eniten olen kaivannut tukea ja sitten syyllistänyt puolisoa, kun hän ei ole tajunnut auttaa.

        Tunteet ovat sinällään totta, mutta niiden ei saa antaa määrätä tekoja. Tunteita on hyvä pysähtyä tarkastelemaan: mistä se lähti? Mikä on se perimmäinen tunne? Ja tunne on silti vain tunne: se on vain yksi tulkinta lukuisten vaihtoehtojen joukossa ja se menee ohi. Hillintää voi opetella.

        Mutta tämä kaikki pitää tajuta itse, toinen ei voi sitä syöttää. Puoliso voi auttaa vetämällä omat rajansa. Joskus saattaa tulla tilanne, jossa voi rauhallisesti pysäyttää toisen ja kysyä, mikä ongelma loppujen lopuksi on. Usein syynä ei ole se maitopurkki vaan se, mitä siitä kuvitellaan johtuvan. Mieli paisuttelee ongelmaa, lisää mausteita - se on se ongelma. Kun mieli jauhaa tarpeeksi kauan itse kehittelemäänsä tarinaa, sitä alkaa pitää totuutena eikä muuta näekään.


      • Anonyymi
        kiltti mies. kirjoitti:

        "Mies pitää itseään nallekarhumaisena kilttinä miehenä."

        No just joo. Minä pidän itseäni nallekarhumaisena kilttinä miehenä oikeesti enkä ikinä raivoa vaikka joku haistattelis kunnolla minulle. Tuo miehes ei ole kilttiä nähnytkään.

        Kirjoituksesta päätellen, sama mies elää taasen jonkun toisen elämää ja mustamaalaa ja valehtelee, sairas ku on!


    • kiltti mies.

      "Hän oli omasta mielestään vain ihmetellyt asian kulkua ja tullut asiaa minulta kysymään."

      Kysymään tuli raivoamalla ja haukkumalla sut muiden edessä. Itse puhun rauhallisen vakaasti enkä ikinä raivoa. Kuulostaa epävakaalta mieheltä tuo miehes ja moni nainen on saanut turpaan ja jopa kuollut kun mies on seonnut.

    • run forrest run

      mies on väkivaltaan taipuva, huutaminen ja pelottelu ovat osa henkistä väkivaltaa.

      väkivallan motiivina on kontrollointi: kun asiat eivät mene miehen mielenmukaisesti hän käyttää henkistä väkivaltaa. ei-väkivaltaan taipuva olisi hoitanut tilanteen eritavoin.

      pikkuhiljaa väkivalta tulee raaistumaan, koska samalla huutamisella ja raivoamisella ei enää ole toivottua vaikutusta sinuun ja tällöin on erittäin todennäköistä, että väkivalta muuttuu myös fyysiseksi.

    • raivarireetta

      MInäkin olen herkkä suuttumaan, joskus ihan tyhmistäkin asioista, mutta vuosien saatossa palauteesta oppineena, ryhtynyt opettelemaan raivareitteni hallintaa.

      Suuttumiseni määrä on yhä sama, siitä en pääse eroon, mutta koetan kanavoida sitä lähtemällä tilanteesta pois ja opettelemalla joka kerrasta sen että voin päättää miten voimallisesti esitän asiani. Tässä tosin tarvitaan läheisten tukea, jotka tietävät että opettelen uusille tavoille.

      Oletan, että miehesi suuttumisessa on samaa? Ja kuten jo kirjoitit taustalla on muita syitä, mutta miten niihn voit vaikuttaa, on jo haastavampaa. Ehkä ei kannata analysoida liikaa, vaan lähteä työstämään käytäntöä ensin.

      Mukaan ei kannata mennä, eikä myöskään syytellä takaisin. Olet toiminut aivan oikein itkemällä ja sanomalla, että sinusta tuntuu pahalta. Ja kuten jo kirjoitit, tukekaa toisianne. Älä lähde muiden kanssa arvostelemaan miestäsi ja vetoamaan siihen, miten kaikki olivat kanssasi samaa mieltä hänen käytöksestään. Siten saat miehesi taatusti epävarmaksi ja kokemaan olonsa vielä hankalammaksi.

      Sinun täytyy olla selkeä siinä, mitä häneltä nyt odotat. Selitä rautalankaa vääntämällä, että jos huudat, niin sinä lähdet siksi ajaksi pois ja tulet seuraavana päivänä takaisin. Toista käytöstäsi niin kauan, kunnes hän alkaa tajuamaan että olet tosissasi. Älä mökötä, syyyttele, ole dramaattinen, vaan asiallinen aikuinen.

      Miehesi ei todennäköisesti ole koskaan saanut apua raivareihinsa, joten sinulla on iso työ edessäsi.

      • onneksi lähdin

        Aloittajalla on iso työ edessään? Parisuhteen onnistuminen aina sysätään naisten niskaan vaikka miehessä olisi se vika. Aloittaja ei ole mikään lastentarhanopettaja jonka velvollisuutena on muokata miehestään yhteiskuntakelpoinen. Itse yritin elää raivoavan miehen kanssa mutta tulin siihen tulokseen etten minä millään sanomisilla tai teoilla pystynyt miestä muuttamaan.


      • mä vaan
        onneksi lähdin kirjoitti:

        Aloittajalla on iso työ edessään? Parisuhteen onnistuminen aina sysätään naisten niskaan vaikka miehessä olisi se vika. Aloittaja ei ole mikään lastentarhanopettaja jonka velvollisuutena on muokata miehestään yhteiskuntakelpoinen. Itse yritin elää raivoavan miehen kanssa mutta tulin siihen tulokseen etten minä millään sanomisilla tai teoilla pystynyt miestä muuttamaan.

        Aloittajan ei tarvitse eikä hän voi muokata miestä. Suhteen onnistuminen on molempien vastuulla, ja joskus vain on niin, että puolisot eivät sovi yhteen. Kuitenkin, jos suhteessa on ongelma (kuten tässä nyt selvästi on), se koskettaa molempia ja ap voi joko pahentaa tai parantaa tilannetta - oman käytöksensä osalta.

        "Iso työ" tässä tarkoittaa mielestäni sitä, että ap:n on tiedostettava ja vedettävä omat rajansa ja tehtävä ne miehelle selviksi. Vaikka tuntisi mitä, sillä ei voi oikeuttaa millaista käytöstä tahansa. Puolison ei tarvitse sietää haukkumista ja raivoamista.

        "Ensimmäisenä pitäisi ajatella omasta kumppanista hyvää, ei pahaa." Kyllä. Mutta jos on esim. tullut petetyksi, sen toistumista saattaa alkaa pelätä. Sitä ehkä suorastaan odottaa. Tai jos kuvittelee, ettei ole rakkauden arvoinen, ei ehkä pysty uskomaan, että toinen oikeasti rakastaa. Silloin työntää käytöksellään puolisoaan kauemmaksi.

        Kukaan meistä ei ole täydellinen. Jokaisella on vikansa ja jotkut ovat enemmän tai vähemmän rikki. Kunkin on itse päätettävä, mitä kestää ja jaksaa ja onko se sen arvoista. Varmasti niitä hyviäkin puolia löytyy.


    • sinkkumies.

      En minä ossaa edes huutaa kun puhun aina rauhallisesti. Aika isosti nolas miehes sut muiden edessä ja ne varmaan miettii ett sulla on hullu mies. Olen joskus nähnyt kun mies huutaa ja haukkuu tyttöystävälleen ja on käynyt sääliksi naista et mitä se joutuu kestämään. Harmittaa kun musta ei tykätä ja sit naiset seurustelee hullujen kanssa.

    • Peloton nyt

      Meillä huutaminen ja raivoaminen alkoi uskottomuudesta, tai oikeastaan sillä peiteltiin sitä.
      Jonkun aikaa paljastumisen jälkeen olikin sitten tavallista elämää. Nyt on alkanut huomauttelu eri asioista.
      Mies yrittää sillä tavoin käsitellä omaa, pahaa oloaan.
      Liittomme alkuaikoina hän oli myös väkivaltaan taipuvainen mutta se loppui, kun sairastuin vakavasti, fyysisesti.
      En tiedä oliko tuo uskottomuus sitten henkistä väkivaltaa...
      Jonkunlainen kontrollifriikki mies kuitenkin on. Asioiden tulisi mennä hänen haluamallaan tavalla, aina.

      • Erinäisiä pohdintoja

        Sama juttu täällä. Mies peitteli omaa syyllisyyttään ja häpeäänsä minun mollaamiseeni. Syyksi paljastui lopulta miehen oma uskottomuus ja jatkuva valehtelu kotona mulle. Hyökkäys on paras puolustus. Ap, voisit avata mistä mies tarkalleen ottaen väitti sinua röyhkeäksi, muidenko kuullen? Se on voinut olla puhdasta feikkiä, ei ehkä sinulle vaan ehkä niille muille talkoissa olleille. Esim talkoolaiset ovat ottaneet jotain arkaluonteista miehen asioissa esiin, jotain jonka he tietävät mutta sinä et. Mies tulee huutamaan sulle jotta talkoolaisten turvat menevät umpeen ja keskustelu tuosta arkaluontoisesta, jota ei halua sinun tietävän, loppuu.

        Jos mies olisi tällainen, taitava manipuloija, on tosi vaikeata ymmärtää heidän käytöstään. Johtolanka on, että mies on epälooginen. Toinen on, että raivo on epäsuhtaisen suurta asiaan nähden, kuten tuo maitopurkki -esimerkki kertoo. Se kertoo toki senkin, että miehen sisässä on vihaa, jota purkaa ulos, mutta väärään kohteeseen, ei siihen, mistä viha todella johtuu.


      • gfkjgkjgk
        Erinäisiä pohdintoja kirjoitti:

        Sama juttu täällä. Mies peitteli omaa syyllisyyttään ja häpeäänsä minun mollaamiseeni. Syyksi paljastui lopulta miehen oma uskottomuus ja jatkuva valehtelu kotona mulle. Hyökkäys on paras puolustus. Ap, voisit avata mistä mies tarkalleen ottaen väitti sinua röyhkeäksi, muidenko kuullen? Se on voinut olla puhdasta feikkiä, ei ehkä sinulle vaan ehkä niille muille talkoissa olleille. Esim talkoolaiset ovat ottaneet jotain arkaluonteista miehen asioissa esiin, jotain jonka he tietävät mutta sinä et. Mies tulee huutamaan sulle jotta talkoolaisten turvat menevät umpeen ja keskustelu tuosta arkaluontoisesta, jota ei halua sinun tietävän, loppuu.

        Jos mies olisi tällainen, taitava manipuloija, on tosi vaikeata ymmärtää heidän käytöstään. Johtolanka on, että mies on epälooginen. Toinen on, että raivo on epäsuhtaisen suurta asiaan nähden, kuten tuo maitopurkki -esimerkki kertoo. Se kertoo toki senkin, että miehen sisässä on vihaa, jota purkaa ulos, mutta väärään kohteeseen, ei siihen, mistä viha todella johtuu.

        Mies raivosi minulle yhdestä puupinosta ja kenelle se mahdollisesti kuuluu, luuli minun luvanneen sen onnettoman puupinon kolmannelle osapuolelle, ihan normaaliin elämään kuuluva väärinkäsitys. Asia mistä kenenkään ei kuuluisi raivostua.

        Mies tuskin on uskoton, hän viettää paljon aikaa kotona, hän on hyvin avoin kertomaan minulle kaikista tekemisistään, joita ei valitettaavasti ole paljoa. Kyse taitaa olla erakkoluonteisesta miehestä. Vappukin vietetään neljän seinän sisällä, kun mies ei halua lähteä ihmisten ilmoille.

        Mies on varmaan täynnä erilaisia traumoja, jotka nyt sitten avioliitossa purkautuvat.


    • voimia sinulle

      Missä määrin miehesi osaa tunnistaa omia tunteitaan ja käsitellä niitä? Vaikuttaa siltä ettei kovinkaan hyvin. Hän siis pitää itseään kilttinä ja nallekarhumaisena. Tarkoittaako se sitä, että hän mielestään sietää kaikenlaista mitä hänen ei mielestään kuuluisi sietää, ja nielee kiukkunsa, kunnes se kiukku ykskaks yllättäen purskahtaa esiin? Voisiko miehelläsi olla Asperger tai jotain, niin että hänen on oikeasti vaikea tunnistaa toisten ihmisten tunteita, ja vaikeuksia tajuta miltä hänen suuttumisensa ja raivostumisensa näyttävät toisten ihmisten silmissä?

    • Anonyymi

      Minun mieheni käyttäytyyy paljon samalla tavalla. On käyttäytynyt koko pitkän avioliittomme ajan ja se on raskasta. Olen tullut siihen tulokseen, että hän ei osaa ilmaista harmiistumistaan jostain asiasta silloin kun se on akuutti ja sitä ikäänkuin kasaantuu kuin laavaa ja painetta tulivuoreen ja aika ajoin se purkautu mitä yllättävimmissä tilanteissa. Yleensä olemme kyllä silloin kahden. Jos on muita, hän lähtee pois porukasta, mutta kyllä hän lapsillekin on huutanut ja siskolleen.
      Se on totta, etta tulee puuntakaaa ja myös selaisista vanhoista asioista, joiden olen luullut jo selvtettävän. nyt vielä, kun muistinsa on heikentynyt kohtaukset ovat täysin järjettömiä. Sitten seura rauhallinen kausi ja taas tulee raivoaminen......

      Olen itse sairas ja on raskasta kuunnella tuollaista. oLen puhunut hänelle monesti, mutta jotenkin kokee aina minut syyylliseksi. Nytkin viiimeksi sanoin, että lopputuemassa ihminen on aina itse vastuussa valinnoistaan, eí toinen voi rinnalla elää niiin, että miettii koko ajan, kuinka se nyt tähän reagoi. SAnoin hänelle taas kerran, etttä olisi syytä hakeutua avun piiriin ja myönsikin, mutta ei sitä itse hae, tiedän sen.

      • Anonyymi

        Pidä trolli tuo turpas kiinni, toisten elämää et saa valehtelemalla ja mustamaalaamalla täällä! 112 sinulle, hae apua tohon kateuteen!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tämäkin vielä! Steppi suviseuroissa

      Nyt on maailmankirjat sekaisin, En ollut uskoa silmiäni. Selvänä teltassa lauloi muiden mukana.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      191
      8144
    2. Kiinteistökuningattarelle satelee nyt tuomioita oikein urakalla

      https://www.is.fi/viihde/art-2000008926919.html TELEVISIOSTA kiinteistövälittäjänä tunnetuksi tullut Kaisa Liski sai yhden vuoden ja kahden kuukaude
      Kotimaiset julkkisjuorut
      78
      3589
    3. Puolangan Porukka. Kuulkaas tämä.

      Hyvää iltaa hyvä Puolangan herrasväki. Kertokaa minulle mistä löydän Puolangalta vastusta niinsanotusti tanssimaan nurkan taakse! Olen saanut tarpeeks
      Puolanka
      57
      1688
    4. Suomi on allekirjoittanut NATO:n liittymissopimuksen

      Tätä hetkeä on odotettu: Nato-maat allekirjoittivat tiistaina aamupäivällä Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat. ”Yhdessä olemme vahvempia”, Haavi
      NATO
      291
      1506
    5. Ei tiemme enää kohtaa

      Joten älä odota, että ilmestyisin elämääsi. Se, mitä on tapahtunut on mennyttä, eikä sitä enää saa takaisin. Voi olla, että et näe minua pitkään aikaa
      Ikävä
      84
      1429
    6. Pysyt hyvännäköisenä pitkään

      Mulla on sellainen sormituntuma, eli monia hyviä syitä sanoa sinusta noin. Pidät huolta itsestäsi ja varmaan myös muistakin siinä ohessa. Sinussa on p
      Ikävä
      53
      1409
    7. Martinan uusin hirvitys

      Nyt on järkyttävät hopeiset paljetti shortsit jalassa. Mistä se löytää noita hutsahtavia vaatteita. Luuleeko näyttävänsä nuoremmalta, vaikka vaikutus
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      1375
    8. En mä jaksa enää uskoo

      Meihin... Ei me tulla enää ikinä näkemään uudelleen niin se vaan on. Toivottavasti molemmat löydetään vielä rakkautta.
      Ikävä
      104
      1225
    9. Martina on kova vaihtamaan juhannusheilaa

      2018 -Hannes 2019-Stefu 2020-Palomies 2021-Pikkarainen 2022-Tanskalainen lippis mies Ihan sairasta kun ei yhtään pysty viettämään aikaansa vain laste
      Kotimaiset julkkisjuorut
      209
      1082
    10. Body count

      Sanotaan että miehellä tulevaisuus ratkaisee ja naisella menneisyys kun etsitään oikeasti vakavaan parisuhteeseen toista. Jos naisella paljastuu oleva
      Sinkut
      241
      973
    Aihe