Koko kysymys yhden kielen opiskelun pakollisuudesta istuu huonosti Euroopan demokraattisiin arvoihin. Jos ruotsin opiskelu vähenisi vapaaehtoisuuden myötä niin radikaalisti kuin pakollisuuden puolustajat antavat ymmärtää, tuo pakollisuus olisi demokratian kannalta vähintäänkin arveluttavaa. Itse uskon, että ruotsi, Suomessa näkyvänä ja naapurissakin puhuttuna kielenä, olisi valinnaisuudesta huolimatta suosittu kieli myös peruskoulussa
http://htakkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166768-koulun-kieliohjelman-paivitys-edellyttaa-avointa-keskustelua
http://htakkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/166768-koulun-kieliohjelman-paivitys-edellyttaa-avointa-keskustelua
Vastaukset 6
Vanhimmat
Melko asiallinen kirjoitus. Muutama heikko kohta. Etenkin se, että Hannun mielestä ruotsi "voisi olla pakollinen lukiossa, jotta kielipalvelu turvattaisiin"?
TOTTAKAI vapaaehtoisuuden tulee koskea myös lukiota! Muutenhan koko homma vesittyy täysin. Lukiossahan se kieli juuri opitaan, ei peruskoulussa.
On turha puhua mitään kielipaletin laajentamisesta, jos samaan aikaan kannattaa pakkoruotsia lukiossa.
Ps. Muutaman hassun ummikkosurun kielipalvelun takia ei koko kansan pidä lukea pakolla ruotsia.
Kun nykyinen Laki virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta muutetaan järkevään muotoon, kielten opiskelu menee ihan itsestään oikeisiin uomiin. Virassa tarvittava kielitaito on riittävä kelpoisuusehto. Kaikki muu on etuilujärjestelmän rakentelua.
[email protected]
Lähettäkää Hannu Takkulalle postia ja pyytäkää tarkentamaan näkemyksiään pakkoruotsista ja kysykää mihin lukiolainen enää tarvitsee ruotsin opiskelua.
Monet perustelevat aivan oikein pakkoruotsin järjettömyyden, turhuuden ja haitallisuuden.
Sitten kuitenkin he jostain oudosta syystä eivät osaa soveltaa samoja perusteita lukioihin!?
Eli sorrutaan täydelliseen loogiseen umpisolmuun. Ihan sama kuin kirurgi leikkaisi syövästä vain osan pois. Järjetöntä!
Luvataan, että 15 000-30 000 ummikkoa saa ne palvelunsa tulkeilla ja hyötysuomella.
Onko paha?
Suomen koululaitos on tosian muuttunut ja huonompaan suuntaan.
Ennen käytiin kansakoulua ja neljänneltä luokalta sai aloittaa keskikoulun, jos
läpäisi pääsykokeet. Lyseot oli valtion kouluja, joihin pääsyyn oli korkeampi kynnys kuin yksityisiin kouluihin, niissä selvisi rahalla.
Ensimmäisinä vuosina opiskeltiin molempia kotimaisia kieliä ja sitten tuli VALINNAISINA saksa tai englanti ja lukiossa sai sitten vailta lisää kieliä tai matemaattisia aineita, kukin kykyjensä ja halujensa mukaan.
Tuolloin Suomessa oli ns. monikielisempää väkeä työelämässä kuin nykyään.
Opetuksessa ei käytetty kaikenmaailman teknisiä laitteita, vaan niitä opittiin oivaltamisen, lukemisen ja kirjoituksen (laskemisen) kautta. Silloin ne opittiin oikeasti ja halliittiin myös käytännössä.
Missä vaiheessa valinta muuttui niin ,että nykyään kaikkien on aloitettava sillä pakollisella englannilla ja muiden kielten tarjonta on minimaalista?