Eipähän pitkään kikkaillut.
- Meillä syödään kaikki yhtäaikaa, vaimoni annostelee ruuan valmiiksi annoksiksi lautasille.
- Kikkailun alussa alkoi lautaselle jäädä enemmän ja enemmän syömätöntä ruokaa.
- Pöydässä kaikki istuvat kunnes kaikki ovat saaneet syömisensä suoritettua.
- lopulta tytär istui pöydässä mitään syömättä, itkien.
- Kun ei sitten tullut pyynnöstä pöytään syömään, poistimme kaikki viikkorahat.
- Muutamassa viikossa rajoitimme myöskin vaatteiden ostamisen tapahtuvaksi vain vanhempien kassa, eipähän uusia vaatteita enää ostanut.
- Pannasimme mopon, kun asumme kauempana keskustasta, tämä alkoi vaikuttamaan. Muutama yritys saada kyytiä, mutta ei kumpikaan meistä halunnut häntä minnekkään kuljettaa, osallistua kapinointiin.
- Myöskin välipalakielto astui voimaan, meillähän kiellot pitävät.
- Muutama yhteenotto syömisestä, emme lähteneet mukaan / provosoituneet.
- Siinnähän on syömättä, mutta siitä ei puhuttu / osallistuttu / provosoiduttu.
- Kohtuu ajassa alkoi ruokapöytään tulo kiinnostaa, ja ruokaakin alkoi syödä, aluksi itkuakin vääntäen.
- Löysäsimme pakotteita osallistumiseen välittömästi.
- Ruoka-asiat normalisoituvat noin vuodessa.
Tärkeintä on olla menemättä mukaan ruokapelleilyyn. Ja alusta asti pettämättömän tiukat toimenpiteet.
Nykyisin tyttäremme on onnellisesti naimisissa ja pari lastakin on pyöräyttänyt.
-
- Meillä syödään kaikki yhtäaikaa, vaimoni annostelee ruuan valmiiksi annoksiksi lautasille.
- Kikkailun alussa alkoi lautaselle jäädä enemmän ja enemmän syömätöntä ruokaa.
- Pöydässä kaikki istuvat kunnes kaikki ovat saaneet syömisensä suoritettua.
- lopulta tytär istui pöydässä mitään syömättä, itkien.
- Kun ei sitten tullut pyynnöstä pöytään syömään, poistimme kaikki viikkorahat.
- Muutamassa viikossa rajoitimme myöskin vaatteiden ostamisen tapahtuvaksi vain vanhempien kassa, eipähän uusia vaatteita enää ostanut.
- Pannasimme mopon, kun asumme kauempana keskustasta, tämä alkoi vaikuttamaan. Muutama yritys saada kyytiä, mutta ei kumpikaan meistä halunnut häntä minnekkään kuljettaa, osallistua kapinointiin.
- Myöskin välipalakielto astui voimaan, meillähän kiellot pitävät.
- Muutama yhteenotto syömisestä, emme lähteneet mukaan / provosoituneet.
- Siinnähän on syömättä, mutta siitä ei puhuttu / osallistuttu / provosoiduttu.
- Kohtuu ajassa alkoi ruokapöytään tulo kiinnostaa, ja ruokaakin alkoi syödä, aluksi itkuakin vääntäen.
- Löysäsimme pakotteita osallistumiseen välittömästi.
- Ruoka-asiat normalisoituvat noin vuodessa.
Tärkeintä on olla menemättä mukaan ruokapelleilyyn. Ja alusta asti pettämättömän tiukat toimenpiteet.
Nykyisin tyttäremme on onnellisesti naimisissa ja pari lastakin on pyöräyttänyt.
-
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hienoa! :)
no hyvä että teillä toimi.... mutta en kyllä suosittelisi ketään vanhempaa toimimaan noin julmasti lastaan kohtaan. Ja ruokapelleily on sana joka tuntuu niiiiin vähättelevältä tätä koko sairautta kohtaan! Ihan kuin me itse haluaisimme tätä!
syömishäiriö on oire pahasta olosta eikä sitä saa pakottamalla "pois" !
Suuriosa anorektikoista on ilman oikeata hoitoa.
Perheen tärkein teko on puuttua asiaan heti sen huomattuaan, ja toimittaa alaikäinen hoitoon kaikissa tapauksissa. Lapsen omaa tahtoa ei vanhempien tule kuunnella, jos oikeasti haluavat lasta auttaa. Kaikki tunteilu asian tiimoilta on pahaksi, perheelle ja lapselle.
Yksi tärkeistä asioista on olla menemättä mukaan ruualla kikkailuun, tämä mukaan meneminen kiihdyttää tapahtumaa.
Kuolleisuus on pitkässä juoksussa hoitamattomana hyvin korkea. Kumpi on parempi pitkässä juoksussa, rintasyöpä vai anoreksia? Minä ainakin äänestäisin rintasyöpäisen puolesta.
Suuri vaaranpaikka on nuoren täysi-ikäystyminen, jolloin vanhempien mahdollisuus päättää lapsen hoidosta lakkaa. Joten vanhemmat toimittakaa syömishäiriöiset mahdollisimman aikaisin hoidon piiriin, se ei tänä päivänä ole mikään häpeällinen asia, parempi hoitoa kuin hautajaiset.
lopuksi muutama aate:
- Aloittaja on toiminut ihailtavasti, ehkä ammattiapu olisi myöskin ollut hyväksi, kun en tilannetta tunne.
- Lapsen toimittaminen hoitoon on parasta mitä vanhemmat voivat tehdä lapselleen, sanoi lapsi mitä tahansa.
- Sairauden hoitamista radikaaleilla teoilla ei pidä hävetä, mitä kylmemmin asiaan suhtautuu, sitä parempi lopputulos.
- Lapsen omaa tahtoa ei pidä kuunnella, sairauden kuvaan kuuluu peittely, ja lupailu.
Olen nähnyt niin monta toivottomaksi vanhempien ajamaa nuortanaista, en kenellekään tätä toivoisi, Alaikäisen hoitamaton syömishäiriö on vanhempien valinta, keinoja on.
Hyi ku oot ap ollut julma !!!! Mitä ihmettä vihaatko lastasi noin paljon? kirjoitit niin kamalasti että mulle tuli sellanen mielikuva että vihaat lastas paljon ja et välitä siitä :( olet sairas jos noin oot toiminu ku kerroit noin ei ikinä pidä kohdella nuorta. tappaisin itseni jos olisit äitini. älä ihmettele jos lapsesi tekee vielä joskus itsemurhan. silloin voit ajatella että se oli täysin oma vikasi. mun mielipide..
-99teinityttö, Kannattaisi hakeutua hoitoon, jos itsemurhalla uhkaaminen tuntuu tutulta.
Tuollainen epäterve huomion haku on hyvin yleistä eräissä mielenterveyden häiriöissä.
Toivottavasti vanhempasi eivät lähde mukaan näihin sinun uhkailuihisi.
Otappa yhteyttä kotipaikkakuntasi mielenterveyden ensivasteeseen.
Aloittajan tapa olisi myöskin voinut pahentaa tilannetta. Itse kokisin erittäin ahdistavaksi jos sairauttani kutsuttaisiin "ruokapelleilyksi". Lapsi olisi voinut tulla erittäin vakavasti masentuneeksi ja itsemurhahakuiseksi.
Mutta tuo syömättömyys olikin varmaan tässä tapauksessa hieman huomionhakua. Vaikutatte aika tiukoilta vanhemmilta, ja ehkä tyttärenne yritti saada teiltä edes hieman huomiota ja lempeyttä.
Mutta pääasia on, että teidän tapanne toimi ja tyttärenne voi hyvin :)
Wau, täytyy vain sanoa että hienosti toimittu, ihan oikeasti. Noin hoidetaan anoreksiapotilaita myös osastoilla, ja sillä tavalla sitä ihan oikeasti parannutaan. Samaistuin täysin noihin asioihin, että sairauteen kuuluvat lupaukset, ja ettei tuohon pidä lähteä mukaan, kun se ruokailu alkaa tökkimään yms. Rajat on rakkautta, ja ihanaa kuulla että tyttärenne voi hyvin, ja ennen kaikkea, että tuollaisia vanhempia on vielä olemassa!
On kaksi täysin eri asiaa "ruoalla kikkaileminen" ja sairaus nimeltä anoreksia.
Tosin, tuo ns.kikkaileminen VOI jossain tapauksissa johtaa syömishäiriöihin.
Ilman muuta on oikeus palauttaa muksut ruotuun jos sellaista alkaa ilmetä, on kuitenkin myös oltava korvat ja silmät tarkkana mahd. vakavamman takia!
Anoreksiaa (puhun nyt vain siitä koska sen tunnen läpikotaisin) ei hoideta pelkästään pakkosyötöllä ja painon normaaliksi palauttamalla. Tämä on sairaus joka asuu PÄÄSSÄ, ihan siellä korvien välissä! Oireet näkyy sitten ulospäin, ne ei ole itse sairaus!
Aloittajan kohdalla oli onni matkassa ja pahempaa ei ollut taustalla. syömishäiriöihin on kuitenkin AINA vakavasti suhtauduttava! On kyseessä jopa kuolemaan johtava mielen sairaus, joka pitää ammattitaitoisesti hoitaa. SEKÄ psyyke ETTÂ fyyse!
ap, lueppa tämä! Onneksi tyttärenne on parantunut vaikka olette käyttäneet aivan vääriä metojeda siihen!!!
http://maudsleyperheet.blogspot.fi/p/haitailliset-ja-hyodyliset-kaytosmallit.html
Tsinzin:n ehdottelema blogisivusto kuvaa juuri oikeana menetelmänä aloittajan menetelmän.
Blokisivusto kuvaa vain jonkun kirjoittajan mielipiteitä.
Sivustolla korostetaan mukaanlähtemättömyyttä.
Kannattaisi lukea mitä oikeasti kirjoitetaan.
pistää vaan miettimään, että mikä alunperin oli tämän 'ruokapelleilyn' perimmäisenä syynä ja jos siihen ei ole koskaan saanut asianmukaista hoitoa, ni nostaako se vielä päätään.