Potkurin sinkit kiinnitys

Miten tärkeää sinkit ylipäätänsä ovat pronssipotkurille? Omassa taittolapaisessa ei ole edes paikkaa sinkeille. Ei se enää uudelta näytä, mutta on kuitenkin hyvässä käyttökunnossa n. 20 vuotiaana (ostin käytettynä).

Vetolaitteen sinkin tärkeä tehtävä on suojella alumiinista vetolaitetta ja akselisinkin potkuriakselia, mutta pronssinen potkuri on aika jaloa.

Koska pronssi on huomattavasti sinkkiä jalonpaa ja paljasta metallipintaa on runsaasti kuluu potkuriin kiinnitetty sinkki hurjaa vauhtia.

Joakim_ kirjoitti:

Miten tärkeää sinkit ylipäätänsä ovat pronssipotkurille? Omassa taittolapaisessa ei ole edes paikkaa sinkeille. Ei se enää uudelta näytä, mutta on kuitenkin hyvässä käyttökunnossa n. 20 vuotiaana (ostin käytettynä).

Vetolaitteen sinkin tärkeä tehtävä on suojella alumiinista vetolaitetta ja akselisinkin potkuriakselia, mutta pronssinen potkuri on aika jaloa.

Koska pronssi on huomattavasti sinkkiä jalonpaa ja paljasta metallipintaa on runsaasti kuluu potkuriin kiinnitetty sinkki hurjaa vauhtia.

Lue lisää

Ajatusvirhe tuokin.
Sinkki ei suojaa potkuria vaan akselia koska, kuten totesit, pronssi on jalompaa. Ilman sinkkiä potkuri kuluttaisi akselia.

Zn+ kirjoitti:

Ajatusvirhe tuokin.
Sinkki ei suojaa potkuria vaan akselia koska, kuten totesit, pronssi on jalompaa. Ilman sinkkiä potkuri kuluttaisi akselia.

Potkurit kai tehdään yleensä nikkelialumiinipronssista, joka ei ole yhtä jaloa kuin haponkestävä, josta potkuriakselit varmaankin tehdään. Akselivetoisissa käytetään akselissa sinkkiä, joten potkurin sinkkejä ei tarvita akselia suojaamaan. Vetolaitteissa taas on omat sinkkinsä ja luulisi potkuriakselin olevan sähköisesti yhteydessä siihen.

Tässä on asiaa korroosiosta ja galvaanisista jännitteistä: http://www.euro-inox.org/pdf/map/Contact_with_Other_FI.pdf

Kyllä ne potkurin sinkit taitavat olla juuri itse potkurin suojana.

Joakim_ kirjoitti:

Potkurit kai tehdään yleensä nikkelialumiinipronssista, joka ei ole yhtä jaloa kuin haponkestävä, josta potkuriakselit varmaankin tehdään. Akselivetoisissa käytetään akselissa sinkkiä, joten potkurin sinkkejä ei tarvita akselia suojaamaan. Vetolaitteissa taas on omat sinkkinsä ja luulisi potkuriakselin olevan sähköisesti yhteydessä siihen.

Tässä on asiaa korroosiosta ja galvaanisista jännitteistä: http://www.euro-inox.org/pdf/map/Contact_with_Other_FI.pdf

Kyllä ne potkurin sinkit taitavat olla juuri itse potkurin suojana.

Lue lisää

Mittasin oman potkurin ja vetolaitteen. Potkurin lavat ja napa ovat galvaanisesti erotetut akselista (vastus yli 300 Mohm). Välissähän on kumikytkin. Akselista vetolaitteen sinkkiin oli vastusta n. 1 ohm eli vetolaitten sinkki suojaa myös akselia.

Joakim_ kirjoitti:

Mittasin oman potkurin ja vetolaitteen. Potkurin lavat ja napa ovat galvaanisesti erotetut akselista (vastus yli 300 Mohm). Välissähän on kumikytkin. Akselista vetolaitteen sinkkiin oli vastusta n. 1 ohm eli vetolaitten sinkki suojaa myös akselia.

Lue lisää

Nyt putosin kärryiltä- jos vetolaite on yhtä kuin ns sail drive. Potkurin ja saildriven akselin välissä ei ole kumia. Akselivetoisessakaan ei ole kumia akselin ja potkurin välissä. Selitätkös lähemmin missä välissä oli iso vastus?

seppomartti kirjoitti:

Nyt putosin kärryiltä- jos vetolaite on yhtä kuin ns sail drive. Potkurin ja saildriven akselin välissä ei ole kumia. Akselivetoisessakaan ei ole kumia akselin ja potkurin välissä. Selitätkös lähemmin missä välissä oli iso vastus?

Lue lisää

Samanlaisessa vetolaitteessa erilaisesta potkurista kuin alkuperäisellä kysyjällä, mutta varmastikin sovellettavissa: Kolmilapaisessa pronssisessa taittolapapotkurissa on sisänapa, jonka booraus ottaa jaloteräksisen akselin booraukseen. Sisänapaan kiinnittyy ulkonapa kumiholkin välityksellä ja vaimentaa iskuja liikkeelle lähdettäessä ja suuntaa vaihdettaessa.
Ulkonapaan on kiinnitetty potkurin lavat ja sinkit.
Siinä tapauksessa, että sisänapa ja ulkonapa eivät ole kunnollisessa galvaanisessa yhteydessä (navan tulee olla ilman pitkittäisvälystä kunnolla kiinni), ja sinkkien suojausvaikutus ei ulotu sisänapaan, alkaa potkuriakseli jalompana syödä sisänapaa. Yhtenä kauniina päivänä ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta potkurin sisänavan booraus on muisto vain ja vaihteella suunnasta riippumatta ei tapahdu mitään, vaan moottoriajo on muuttunut ajelehtimiseksi.
Sinkit suojaavat siis potkuria ja sisänavan suojaamiseksi on sen oltava hyvässä galvaanisessa yhteydessä ulkonapaan (akselin ja kiinnitysmutterin kautta).
Tätä ei maahantuojan edustaja (korkeimmassa asemassa oleva) ymmärtänyt, mutta ymmärsi lopulta toimittaa uuden navan. Se toimitettiin "goodwillinä" eikä asiasta suostuttu tiedottamaan yleisesti. Jostain syystä oli navan pronssilaatu muuttunut "yleisen tuotekehityksen myötä".

Mermies kirjoitti:

Samanlaisessa vetolaitteessa erilaisesta potkurista kuin alkuperäisellä kysyjällä, mutta varmastikin sovellettavissa: Kolmilapaisessa pronssisessa taittolapapotkurissa on sisänapa, jonka booraus ottaa jaloteräksisen akselin booraukseen. Sisänapaan kiinnittyy ulkonapa kumiholkin välityksellä ja vaimentaa iskuja liikkeelle lähdettäessä ja suuntaa vaihdettaessa.
Ulkonapaan on kiinnitetty potkurin lavat ja sinkit.
Siinä tapauksessa, että sisänapa ja ulkonapa eivät ole kunnollisessa galvaanisessa yhteydessä (navan tulee olla ilman pitkittäisvälystä kunnolla kiinni), ja sinkkien suojausvaikutus ei ulotu sisänapaan, alkaa potkuriakseli jalompana syödä sisänapaa. Yhtenä kauniina päivänä ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta potkurin sisänavan booraus on muisto vain ja vaihteella suunnasta riippumatta ei tapahdu mitään, vaan moottoriajo on muuttunut ajelehtimiseksi.
Sinkit suojaavat siis potkuria ja sisänavan suojaamiseksi on sen oltava hyvässä galvaanisessa yhteydessä ulkonapaan (akselin ja kiinnitysmutterin kautta).
Tätä ei maahantuojan edustaja (korkeimmassa asemassa oleva) ymmärtänyt, mutta ymmärsi lopulta toimittaa uuden navan. Se toimitettiin "goodwillinä" eikä asiasta suostuttu tiedottamaan yleisesti. Jostain syystä oli navan pronssilaatu muuttunut "yleisen tuotekehityksen myötä".

Lue lisää

Kahdesta erlaisesta Gorin potkurista on todettu galvaaninen erotus. Niissähän ulkonapa ja sisänapa on selkeästi "irti" toisistaan eli ulkonapaa pystyy kädellä keinuttamaan akselilla. Minun Gorissa ei ole edes paikkaa, johon sinkin voisi laittaa. Toisessa Gorissa on sinkkiä kahdessa paikassa, molemmat galvaanisesti erotettuja akselista.

Monet muut taittolavat eivät ole yhtä selkeästi erotettuja, mutta eiköhän kaikissa nykyisissä taittolapapotkureissa ole kumia välissä, jotta vaihteistoon ei tule iskuja raskaista lavoista. Enpä usko, että kunnollista galvaanista kontaktia tulee, jos rakenne on tehty joustavaksi edes pyörähdyssuuntaan.

Vetolaitteen sinkki suojaa sisänapaa ja akselia.

Kävin juuri katsomassa ja mittaamassa Volvon saildriveen tarkoitettua 3-lapaista. Kun katsoo napaa keulasta päin (siis potkuri kädessä), näkyy selvästi sisä- ja ulkonavan rajapinta, jossa on jonkinlainen muovinen O-rengas. Sisänavasta ulkonapaan oli 600 kohm vastus. Saattaa tietysti johtua hapettumisesta (potkuri ollut ulkovarastossa 2,5 vuotta), mutta melko varma olen, että tuossakin potkurissa on kumia ulko- ja sisänavan välissä.

Akselia vasten tulevasta pinnasta en saanut vastusta mitattua. Siinä vaikutti olevan sähköä johtamaton pinnoite. Mittasin pronssisesta painelevystä, josta hioin metallia puhtaaksi. Siinä oli hapettumaa, josta sai äärettömän vastuksen vaikka painoi kovaakin terävällä mittajohtimella ennen hiontaa. Akselia vasten tuleva "putki" ei näytä pronssilta, vaan on harmaata metallia. Se ei ollut hapettunut.

Pitää käydä vielä mittaamassa jostain asennetusta VP:n potkurista vastus saildriven sinkkiin.

Akselivetoisessa kumia ei varmaankaan tarvita, koska vaihteistossa on kytkin eikä pelkkiä hammasrattaita kuten saildrivessa.

Joakim_ kirjoitti:

Kävin juuri katsomassa ja mittaamassa Volvon saildriveen tarkoitettua 3-lapaista. Kun katsoo napaa keulasta päin (siis potkuri kädessä), näkyy selvästi sisä- ja ulkonavan rajapinta, jossa on jonkinlainen muovinen O-rengas. Sisänavasta ulkonapaan oli 600 kohm vastus. Saattaa tietysti johtua hapettumisesta (potkuri ollut ulkovarastossa 2,5 vuotta), mutta melko varma olen, että tuossakin potkurissa on kumia ulko- ja sisänavan välissä.

Akselia vasten tulevasta pinnasta en saanut vastusta mitattua. Siinä vaikutti olevan sähköä johtamaton pinnoite. Mittasin pronssisesta painelevystä, josta hioin metallia puhtaaksi. Siinä oli hapettumaa, josta sai äärettömän vastuksen vaikka painoi kovaakin terävällä mittajohtimella ennen hiontaa. Akselia vasten tuleva "putki" ei näytä pronssilta, vaan on harmaata metallia. Se ei ollut hapettunut.

Pitää käydä vielä mittaamassa jostain asennetusta VP:n potkurista vastus saildriven sinkkiin.

Akselivetoisessa kumia ei varmaankaan tarvita, koska vaihteistossa on kytkin eikä pelkkiä hammasrattaita kuten saildrivessa.

Lue lisää

Väijyvuorolla kävin mittaamassa muutaman talviteloilla olevan veneen potkurin. Kaikkissa SD taittolapa -yhdistelmissä oli muutaman sadan kohm tai muutaman Mohm vastus potkurin sinkistä akseliin ja vetolaitteen sinkkiin. Akselin ja vetolaitteen sinkin välillä oli alle ohmin vastus, tosin kaikissa akselia ei päässyt mittaamaan.

Vetolaitteen sinkki siis suojaa vetolaitetta, akselia ja sisänapaa. Vastaavasti potkurin sinkki suojaa vain ja ainoastaan potkurin ulkonapaa ja lapoja nivelineen.

Joakim_ kirjoitti:

Väijyvuorolla kävin mittaamassa muutaman talviteloilla olevan veneen potkurin. Kaikkissa SD taittolapa -yhdistelmissä oli muutaman sadan kohm tai muutaman Mohm vastus potkurin sinkistä akseliin ja vetolaitteen sinkkiin. Akselin ja vetolaitteen sinkin välillä oli alle ohmin vastus, tosin kaikissa akselia ei päässyt mittaamaan.

Vetolaitteen sinkki siis suojaa vetolaitetta, akselia ja sisänapaa. Vastaavasti potkurin sinkki suojaa vain ja ainoastaan potkurin ulkonapaa ja lapoja nivelineen.

Lue lisää

Kolmilapaisessa, jossa sisänapa syöpyi, oli uudesta pitäen mitoitusvirheen takia päittäisvälystä. Valmistajan ohjeiden mukaan potkuriakseli rasvataan hyvin.

Mittaustesi perusteella sisänavan olisi tullut olla puristuneena vetolaitteeseen ja hyvässä galvaanisessa yhteydessä sinne, jolloin vetolaitteen sinkki olisi sitä suojannut. Nyt ilmeisesti onkin niin, että sisänapa galvaanisessa mielessä jäi kellumaan ja oli ilman niin vetolaitteen sinkin kuin ulkonavan sinkkienkin suojaa.

Uudessa navassa oli mitoitusvirhe korjattu ja se istui tiukasti akselilla. Samoin sisänavan materiaali oli muutettu, ennen se oli normaalin pronssin väristä, nyt luulin sitä rosteriseksi, mutte se lienee jotakin uutta pronssiseosta. Vaihdosta on reilu puolenkymmentä vuotta ja nykyinen napa istuu edelleen tiukasti akselilla.

Minä taas tiedän tapauksen, jossa vetolaitteen pystyakseli meni poikki, kun yritettiin jarruttaa vauhdista. Ehkä tuossa taittolavassa ei ollut kumia?

Toisessa tapauksessa vaihdevaijeri meni poikki kriittisellä hetkellä ja vene ampaisi entistä kovempaa kohti laituria kun ohjaaja luuli laittaneensa pakkia kovemmalle.

Tiedän myös lukuisia tapauksia, joissa potkuri on irronnut, kun pakki on laitettu päälle. Kaikissa näissä on syynä ollut kiinnitysmutterin aukeaminen. Ihme kyllä yksikään näistä ei tapahtunut laituriin tultaessa (useita laiturista lähtöjä).

Opetus näistä on se, ettei kannata tulla vauhdilla laituriin ja luottaa pakilla jarrutukseen viime hetkellä ellei ole kelin takia pakko.

Joakim_ kirjoitti:

Minä taas tiedän tapauksen, jossa vetolaitteen pystyakseli meni poikki, kun yritettiin jarruttaa vauhdista. Ehkä tuossa taittolavassa ei ollut kumia?

Toisessa tapauksessa vaihdevaijeri meni poikki kriittisellä hetkellä ja vene ampaisi entistä kovempaa kohti laituria kun ohjaaja luuli laittaneensa pakkia kovemmalle.

Tiedän myös lukuisia tapauksia, joissa potkuri on irronnut, kun pakki on laitettu päälle. Kaikissa näissä on syynä ollut kiinnitysmutterin aukeaminen. Ihme kyllä yksikään näistä ei tapahtunut laituriin tultaessa (useita laiturista lähtöjä).

Opetus näistä on se, ettei kannata tulla vauhdilla laituriin ja luottaa pakilla jarrutukseen viime hetkellä ellei ole kelin takia pakko.

Lue lisää

"Opetus näistä on se, ettei kannata tulla vauhdilla laituriin ja luottaa pakilla jarrutukseen viime hetkellä ellei ole kelin takia pakko. "

Opetus näistä on, että keep it simple. Akseliveto on kestävämpi ja helpompi huoltaa kuin vetolaite. Ei minulla ole kumia muuta kuin akselituessa ja voin jarruttaa niin kovaa kuin haluan 2-lapaisella taittolavalla.

12+22 kirjoitti:

"Opetus näistä on se, ettei kannata tulla vauhdilla laituriin ja luottaa pakilla jarrutukseen viime hetkellä ellei ole kelin takia pakko. "

Opetus näistä on, että keep it simple. Akseliveto on kestävämpi ja helpompi huoltaa kuin vetolaite. Ei minulla ole kumia muuta kuin akselituessa ja voin jarruttaa niin kovaa kuin haluan 2-lapaisella taittolavalla.

Lue lisää

Kyllä se akselivetokin porsii ihan yhtälailla. Potkuri voi irrota, vahdevaijeri voi katketa tai mitä tahansa muuta, se akselikin voi katketa. Siis on suoranaista tyhmyyttä tulla laituriin kovalla vauhdilla.

Jjkkhdgdchh kirjoitti:

Kyllä se akselivetokin porsii ihan yhtälailla. Potkuri voi irrota, vahdevaijeri voi katketa tai mitä tahansa muuta, se akselikin voi katketa. Siis on suoranaista tyhmyyttä tulla laituriin kovalla vauhdilla.

Lue lisää

"Potkuri voi irrota"

http://www.flexofold.com/2-blade-folding-propeller/

Tuosta korkeintaan lapa lentää jos on huolimattomasti kasattu,

"vahdevaijeri voi katketa tai mitä tahansa muuta,"

Vaihe/kaasuvivu voi hajota

"akselikin voi katketa"

tuskinpa sentään.

"Siis on suoranaista tyhmyyttä tulla laituriin kovalla vauhdilla. "

Kovassa vastatuulessa on tultava laituriin reippaalla vauhdilla.

12+22 kirjoitti:

"Opetus näistä on se, ettei kannata tulla vauhdilla laituriin ja luottaa pakilla jarrutukseen viime hetkellä ellei ole kelin takia pakko. "

Opetus näistä on, että keep it simple. Akseliveto on kestävämpi ja helpompi huoltaa kuin vetolaite. Ei minulla ole kumia muuta kuin akselituessa ja voin jarruttaa niin kovaa kuin haluan 2-lapaisella taittolavalla.

Lue lisää

Akseliveto ei pelasta niiltä kahdelta yleisimmiltä ongelmilta eli potkurin kiinnitysmutterin irtoamiselta, vaihdevaijerin katkeamiselta ja moottorin sammumiselta. Itse vetolaitteen hajoaminen yllättäin (kuten tuo pystyakselin katkeaminen) lienee kutakuinkin yleistä kuin akselivetoisen hajoaminen. Yhdessä Venel-ehden testissä akselivetoisesta purjeveneestä akseli irtosi kytkimestä, kun pakki laitettiin päälle.

Se on sitten eri asia joutuuko vetolaitetta muuten huoltamaan enemmän kuin kytkintä ja akselia. Mahdollisesti, mutta ei kumpikaan kovinkaan usein huoltoa vaadi ja molemmat kestävät tyypillisesti kauemmin kuin moottori.

Joakim_ kirjoitti:

Akseliveto ei pelasta niiltä kahdelta yleisimmiltä ongelmilta eli potkurin kiinnitysmutterin irtoamiselta, vaihdevaijerin katkeamiselta ja moottorin sammumiselta. Itse vetolaitteen hajoaminen yllättäin (kuten tuo pystyakselin katkeaminen) lienee kutakuinkin yleistä kuin akselivetoisen hajoaminen. Yhdessä Venel-ehden testissä akselivetoisesta purjeveneestä akseli irtosi kytkimestä, kun pakki laitettiin päälle.

Se on sitten eri asia joutuuko vetolaitetta muuten huoltamaan enemmän kuin kytkintä ja akselia. Mahdollisesti, mutta ei kumpikaan kovinkaan usein huoltoa vaadi ja molemmat kestävät tyypillisesti kauemmin kuin moottori.

Lue lisää

"Akseliveto ei pelasta niiltä kahdelta yleisimmiltä ongelmilta eli potkurin kiinnitysmutterin irtoamiselta"

Mulla oli kiinnitysmuuteri löysä ja siinä oli sokka joka piti muuterin ja flexofod potkurin paikallaan.

"Se on sitten eri asia joutuuko vetolaitetta muuten huoltamaan enemmän kuin kytkintä ja akselia."

Eikös sitä vetolaite kumia joudu melko usein vaihtaamaan. Ei akselivedossa ole sellaista. Ja sitten vetolaite mahdolista koneen ymppäämiseen ahtaaseen tilaan, jolloiin jäähdysjärjestlemän tyhjetäminen on vaikea projekti Volvo D 13 koneessa ja Delphia 28 veneessä , koska sivuilta ei pääse helposti käsiksi koneeseen.

fgwertge kirjoitti:

"Akseliveto ei pelasta niiltä kahdelta yleisimmiltä ongelmilta eli potkurin kiinnitysmutterin irtoamiselta"

Mulla oli kiinnitysmuuteri löysä ja siinä oli sokka joka piti muuterin ja flexofod potkurin paikallaan.

"Se on sitten eri asia joutuuko vetolaitetta muuten huoltamaan enemmän kuin kytkintä ja akselia."

Eikös sitä vetolaite kumia joudu melko usein vaihtaamaan. Ei akselivedossa ole sellaista. Ja sitten vetolaite mahdolista koneen ymppäämiseen ahtaaseen tilaan, jolloiin jäähdysjärjestlemän tyhjetäminen on vaikea projekti Volvo D 13 koneessa ja Delphia 28 veneessä , koska sivuilta ei pääse helposti käsiksi koneeseen.

Lue lisää

Kyllä vetolaitteen potkurin mutterissakin on sokka tai muu lukitussysteemi. Silti niitä irtoaa. Kuulen ainakin kerran vuodessa irronneesta potkurista, myös akselivetoisesta.

Vetolaitteessa on kaksi kumia. Toinen on se ulkopuolella näkyvä, jonka ainoa funktio on virtausten ohjaaminen aukon ohi. Sen olen kerran uusinut (vetolaitteellinen vene vuodesta 2006) ja silloinkin vaihdoin pysyvämpään ratkaisuun eli täytepalaan, josta jää vain pieni rako vetolaitteeseen. Tuo on 1-2 tunnin työ ja osat maksaa muutaman kympin.

Toinen kumi on se vedet ulkona pitävä, joka näkyy veneen sisälle. Sen suositeltu vaihtoväli on Volvolla 7 vuotta ja muilla merkeillä (ainakaan Yanmarilla) ei ole määriteltyä vaihtoväliä. Suurin osa veneilijöistä ei vaihda 7 vuoden välein tuota ja taitaa olla valtaosassa 80-luvun veneitä vielä alkuperäinen kumi. Tuon vaihto vaatii vetolaitteen irrottamisen veneestä eli on jo varsin työläs ja useinmiten teetettävä homma.

Käyttömielessä vetolaitteesta on muutama selvä etu kuten pienempi tärinä ja melu sekä selvästi vähäisempi sivuttaisveto pakilla. Itse ostan mielummin veneen vetolaitteella ja toisaalta en ole törmännyt muutenkaan ostohaluja herättävään veneeseen, jossa olisi akseliveto.

fgwertge kirjoitti:

"Akseliveto ei pelasta niiltä kahdelta yleisimmiltä ongelmilta eli potkurin kiinnitysmutterin irtoamiselta"

Mulla oli kiinnitysmuuteri löysä ja siinä oli sokka joka piti muuterin ja flexofod potkurin paikallaan.

"Se on sitten eri asia joutuuko vetolaitetta muuten huoltamaan enemmän kuin kytkintä ja akselia."

Eikös sitä vetolaite kumia joudu melko usein vaihtaamaan. Ei akselivedossa ole sellaista. Ja sitten vetolaite mahdolista koneen ymppäämiseen ahtaaseen tilaan, jolloiin jäähdysjärjestlemän tyhjetäminen on vaikea projekti Volvo D 13 koneessa ja Delphia 28 veneessä , koska sivuilta ei pääse helposti käsiksi koneeseen.

Lue lisää

Miksi sitä kumia pitäisi vaihtaa?

Joakim_ kirjoitti:

Kyllä vetolaitteen potkurin mutterissakin on sokka tai muu lukitussysteemi. Silti niitä irtoaa. Kuulen ainakin kerran vuodessa irronneesta potkurista, myös akselivetoisesta.

Vetolaitteessa on kaksi kumia. Toinen on se ulkopuolella näkyvä, jonka ainoa funktio on virtausten ohjaaminen aukon ohi. Sen olen kerran uusinut (vetolaitteellinen vene vuodesta 2006) ja silloinkin vaihdoin pysyvämpään ratkaisuun eli täytepalaan, josta jää vain pieni rako vetolaitteeseen. Tuo on 1-2 tunnin työ ja osat maksaa muutaman kympin.

Toinen kumi on se vedet ulkona pitävä, joka näkyy veneen sisälle. Sen suositeltu vaihtoväli on Volvolla 7 vuotta ja muilla merkeillä (ainakaan Yanmarilla) ei ole määriteltyä vaihtoväliä. Suurin osa veneilijöistä ei vaihda 7 vuoden välein tuota ja taitaa olla valtaosassa 80-luvun veneitä vielä alkuperäinen kumi. Tuon vaihto vaatii vetolaitteen irrottamisen veneestä eli on jo varsin työläs ja useinmiten teetettävä homma.

Käyttömielessä vetolaitteesta on muutama selvä etu kuten pienempi tärinä ja melu sekä selvästi vähäisempi sivuttaisveto pakilla. Itse ostan mielummin veneen vetolaitteella ja toisaalta en ole törmännyt muutenkaan ostohaluja herättävään veneeseen, jossa olisi akseliveto.

Lue lisää

"Itse ostan mielummin veneen vetolaitteella ja toisaalta en ole törmännyt muutenkaan ostohaluja herättävään veneeseen, jossa olisi akseliveto. "

Minusta taas vetolaite on pölön näköinen ja taitaa jarruttaakin enemän kuin akseliveto.

Seppomartta kirjoitti:

Miksi sitä kumia pitäisi vaihtaa?

Volvo käskee.-)

gsdhhh kirjoitti:

Volvo käskee.-)

Volvo haluaa myydä uuden kumin. Onko myyntihalu=käsky

Joakim_ kirjoitti:

Kyllä vetolaitteen potkurin mutterissakin on sokka tai muu lukitussysteemi. Silti niitä irtoaa. Kuulen ainakin kerran vuodessa irronneesta potkurista, myös akselivetoisesta.

Vetolaitteessa on kaksi kumia. Toinen on se ulkopuolella näkyvä, jonka ainoa funktio on virtausten ohjaaminen aukon ohi. Sen olen kerran uusinut (vetolaitteellinen vene vuodesta 2006) ja silloinkin vaihdoin pysyvämpään ratkaisuun eli täytepalaan, josta jää vain pieni rako vetolaitteeseen. Tuo on 1-2 tunnin työ ja osat maksaa muutaman kympin.

Toinen kumi on se vedet ulkona pitävä, joka näkyy veneen sisälle. Sen suositeltu vaihtoväli on Volvolla 7 vuotta ja muilla merkeillä (ainakaan Yanmarilla) ei ole määriteltyä vaihtoväliä. Suurin osa veneilijöistä ei vaihda 7 vuoden välein tuota ja taitaa olla valtaosassa 80-luvun veneitä vielä alkuperäinen kumi. Tuon vaihto vaatii vetolaitteen irrottamisen veneestä eli on jo varsin työläs ja useinmiten teetettävä homma.

Käyttömielessä vetolaitteesta on muutama selvä etu kuten pienempi tärinä ja melu sekä selvästi vähäisempi sivuttaisveto pakilla. Itse ostan mielummin veneen vetolaitteella ja toisaalta en ole törmännyt muutenkaan ostohaluja herättävään veneeseen, jossa olisi akseliveto.

Lue lisää

"pienempi tärinä ja melu "

Nuo rippuuvat pelkästää koneen tärinvaimmennuksesta ja äänieristyksestä.

12+22 kirjoitti:

"Opetus näistä on se, ettei kannata tulla vauhdilla laituriin ja luottaa pakilla jarrutukseen viime hetkellä ellei ole kelin takia pakko. "

Opetus näistä on, että keep it simple. Akseliveto on kestävämpi ja helpompi huoltaa kuin vetolaite. Ei minulla ole kumia muuta kuin akselituessa ja voin jarruttaa niin kovaa kuin haluan 2-lapaisella taittolavalla.

Lue lisää

Juuri pari viikkoa sitten jouduin soutelemaan kotiin akselivetoisella fiskarilla, kun oli akseliston joustolaippa mennyt poikki kumitassujen irrottua. Tuossa ei kyllä taida olla mitään sähköistä yhteyttä moottorista potkuriin tai akseliin tuon joustolaipan takia. Onneksi laippa hajosi vasta meripeninkulman ennen kotia, kyydissä kun oli 6 henkilöä, painoa ehkä 1500 kiloa ja sivutuuli 8 m/s.

Luulisi veistämöillä olevan kiinnostusta tehdä vene akselivedolla, jos muuten ei kauppoja synny.

21+k23 kirjoitti:

Luulisi veistämöillä olevan kiinnostusta tehdä vene akselivedolla, jos muuten ei kauppoja synny.

Tekeehän veistämö sellaisen, mutta yleensä nykyveneet on sarjatuotantoa ja silloin ei ole mahdollisuutta vaikuttaa tuollaiseen asiaan. Ei nykyveneitä missään veneveistämössä rakenneta, vaan tehtaassa ja mahdollisimman halvalla paskoista osista.

Qwasdzxrfctgv kirjoitti:

Tekeehän veistämö sellaisen, mutta yleensä nykyveneet on sarjatuotantoa ja silloin ei ole mahdollisuutta vaikuttaa tuollaiseen asiaan. Ei nykyveneitä missään veneveistämössä rakenneta, vaan tehtaassa ja mahdollisimman halvalla paskoista osista.

Lue lisää

Suuret valmistajat eivät tee mitään yksilöllisiä muutoksia. Ei edes pieniä. Ennen ostoa saa kruksata listasta toivomuksia muttei mitään ylimääräistä. Ei edes jonkin asian poisjättämistä. Syyksi Bavarian tehtaalla kerrottiin, ettei logistiikkaa haluta vaarantaa. Jäi Bava ostamatta. Ellet usko niin kysy myyjiltä.

Qwasdzxrfctgv kirjoitti:

Tekeehän veistämö sellaisen, mutta yleensä nykyveneet on sarjatuotantoa ja silloin ei ole mahdollisuutta vaikuttaa tuollaiseen asiaan. Ei nykyveneitä missään veneveistämössä rakenneta, vaan tehtaassa ja mahdollisimman halvalla paskoista osista.

Lue lisää

Tutkin Group Benetaun sivuja ja ainakin keulapotkurin saa optiona, joten sillä perusteella voi väittää ettei akselivedon toteutus ole ylivoimaista. Hullujahan ne olisi jos ei 150 000 euroa kelpaa jonkun akselivedon takia.

4324,mnnm kirjoitti:

Tutkin Group Benetaun sivuja ja ainakin keulapotkurin saa optiona, joten sillä perusteella voi väittää ettei akselivedon toteutus ole ylivoimaista. Hullujahan ne olisi jos ei 150 000 euroa kelpaa jonkun akselivedon takia.

Lue lisää

Optioita saat kruksailla pitkän listan, tottakai. Näin on aina ollut. Sen ulkopuolelta ei mitään.

Seppomartti kirjoitti:

Optioita saat kruksailla pitkän listan, tottakai. Näin on aina ollut. Sen ulkopuolelta ei mitään.

"Näin on aina ollut"

Ei oo, esim:

http://www.capwest.fr/voiliers_en_location\sun_odyssey_44i/Sun_Odyssey_plan.jpg