Otsikko kertookin jo asian. Ihmettelen päätöstä, sillä olin aivan varma että saan sen. Päätöksen mukaan sitoutumiseni hoitoon ja terapiaan on liian epävaakata, jota lausuntoa en ymmärrä lainkaan!!! Kaikis toiminnois/juttelees oon käyny säännöllisesti ja osastollaki ollu, eikä mitää häikkää oo koskaan osallistumises ollu, niin en ymmärrä!?
Muilla kokemuksia hämäristä kieltävistä päätöksistä psykoterapiaan?
Muilla kokemuksia hämäristä kieltävistä päätöksistä psykoterapiaan?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Millä he perustelevat, että et olisi sitoutunut hoitoon?
Ota yhteyttä hoitavaan lääkäriisi ja kerro kelan päätös.....
Siinä mainittiin myös, että diagnostiset selvittelyt on kesken, enkä kyllä ymmärrä tätäkään. Mulle on diagnosoitu vakava-asteinen masennus ja persoonallisuushäiriö, tosin en tiedä, onko niitä merkitty mihinkään papereihin..myös neurologinen tutkimus tehty mutta siitäkin jo tulokset käyny kuulemas niin en ymmärrä tuotakaan kohtaa. Ja tuota sitoutumista ei perusteltu kummemin. Itse ymmärsin koko lausunnosta että olisin muka liian huonokuntoinen terapiaan...noh hyvin outoa mutta kaippa tuosta pitää keskustella terapeutin kans, joka on tällä hetkellä ainut kontaktini mt-asioissa.
Ymmärsit oikein. Olet liian huonokuntoinen saamaan terapiaa. Itselleni kävi samoin. Ne odottaa että lääkitys vaikuttaa vähintään puolivuotta ennen kuin on edes mahdollisuus päästä terapiaan.
Täysin laitonta vaatia lääkkeiden syömistä kuntoutuspsykoterapian ehtona.
Minä olen saanut kuntoutuspsykoterapiatuen ns. huonossa kunnossa F32.2., ei sekään ole mikään peruste.
Kannattaa valittaa.
Jos terapian ehtona on, että ensin on lobotomoitava itsensä psykiatrisilla aineilla on järjestelmässä paljon vikaa. Ei keneltäkään edellytetä lääkkeiden käyttöä vaikka painostus on varmasti kovaa. Jokaisella henkilöllä on oikeus saada täysin lääkkeetöntä hoitoa.
Minkälaisen lausunnon se lääkäri on mahtanut kirjoittaa sinne kelaan? Jos sulla sitä itsellä ei ole, niin pyydä mielenterveystoimistolta kopio. Koska lääkärinlausuntoonhan ne siellä kelassa sen päätöksen perustaa.
Kyllä lääkkeiden syöminen kuntoutuspsykoterapian ehtona on paikallaan, lääkkeiden syöminen osoittaa omaa vastuuta siitä, että on motivoitunut kuntoutumaan. Liian huonossa kunnossa terapia menee hukkaan tai ainakaan vastetta ei tule vuosiin. Nyt puhutaan siis psykoterapiasta, ei jonkun hoitajan tai psykologin kanssa käydyistä keskusteluista. Psykoterapeutti on Valviran hyväksymä ammattihenkilö antamaan psykoterapiaa, joka kestää Kelan kuntoutuksena vuosia. Itselläni lähtee kolmas vuosi ja lääkitykset mukana. Parempaan on mennyt kokoajan, vaikka hidasta on. Pitkäjänteisyyttä terapiassa tarvitaan ja sitoutumista, vaikka on tuskallista.
Kuten sanottua, lääkkeetön hoito on kaikkien oikeus ja lääkkeiden käyttö ehtona kuntoutusterapiaan olisi rikos. Näin ei ole todellisuudessa ole, mutta harva tietää siitä, koska psykiatrit tyrkyttävät aineita niin kovasti.
Lääkkeiden syöminen tai syömättä jättäminen ei ole mikään osoitus siitä, että onko motivoitunut kuntoutumaan. Ja terapia ei mene koskaan hukkaan ja vaste tulee nopeammin kuin lääkehuuruissa olevalle.
Oon kyllä popsinut pillerini, ja nykyinen lääke ollut jo yli vuoden käytössä. B-lausunnossa oli kohta, että kun olin kuntouttavalla osastolla vain viikon (halusin pois aiemmin) vaikka oli suunniteltu pitempi kuntoutusjakso. Mutta eikai ne voi tuollaiseen kohtaan takertua! Kuten sanoin aiemmin, muutoin olen osallistunut hoitoihin ja muihin toimiin! Niin on se nyt vähä kohtuutonta että yhdestä ainuasta kerrasta päätetään noin... no valitus laitettu katsotaan mitä tulee...
Minulle psykiatri selitti että terapiaan saa tukea silloin kun on nähtävissä että siitä on hyötyä kuntoutuksen näkökulmasta, eli potilas ei ole liian sairas esim. palaamaan työelämään. Eli liekö niin että työkyvyttömiltä vaikuttavat jätetään säästösyistä ilman terapiaa...
Minulla ainakin terapiahakemukseen tavoitteeksi laitettiin selkeästi että pystyisin palaamaan työelämään.
Itse en ole lääkkeitä napsinut, olen hakenut ne yhdestä apteekista ja vienyt toiseen hävitettäväksi. Ja valehdellut lääkärille syöväni. Tämä on henkilökohtainen valintani enkä halua sitä selitellä lääkäreille, ja ihan hyvin on näinkin pärjännyt. Omasta mielestäni en edes haluaisi käydä terapiassa lääkkeillä turrutettuna. En usko että siitä on silloin hyötyä.
"Itse en ole lääkkeitä napsinut, olen hakenut ne yhdestä apteekista ja vienyt toiseen hävitettäväksi. Ja valehdellut lääkärille syöväni. Tämä on henkilökohtainen valintani enkä halua sitä selitellä lääkäreille, ja ihan hyvin on näinkin pärjännyt. Omasta mielestäni en edes haluaisi käydä terapiassa lääkkeillä turrutettuna. En usko että siitä on silloin hyötyä."
Puhut asiaa. Erittäin järkevästi mietitty. Hyvä. Jos terapia onnistuu paremmin siten, että vastapuoli luulee lääkkeitä syötävän niin hyvä näin. Kannattaa ottaa halvin geneerinen valmiste käyttöön, jolloin maksettava terapian "lisähinta" on mahdollisimman pieni niin sinulle kuin veronmaksajille. Siten myöskään veronmaksajien rahoja ei päädy turhaan niin paljoa lääketeollisuuden pankkiholviin. Terapia turrutetuilla tunteilla voi mennä monesti ihan hukkaan, kun tunteita ei pääse kokemaan ja käsittelemään. Minusta olet toiminut esimerkillisesti. Kaikista tärkeintä on, että koet sen itse hyväksi ratkaisuksi. Sääli sinänsä, että järjestelmä usein painostaa syömään lääkkeitä, mutta se ei ole sinun vikasi.
Minä en alistunut tuohon pelleilyyn, että ostan lääkkeitä Kelan iloksi. Tapppeluahan siitä on seurannut, mutta psykiatri on tukenut.,
Järjetön tämä lääkkeidensyttöpolitiikka.
Voitko kertoa tarkemmin? Psykiatri siis on sinun puolellasi, mutta KELAko haluaa, että vedät aineita?
Järjetöntähän toiminta on. Joskus on vain pakko maksaa "extraa" aka "lääketeollisuustuki", että saa oikeaa, haluamaansa hoitoa. Toisaalta arvostan korkealle, että et ole taipunut tämän pelleilyn edessä.