väsynyt..

Onko itsekästä olla omassa rauhassa?

Minulla on nyt koulua ja samalla teen pari viikonloppua töitä, jotenka ei ole hirveästi aikaa. Koulussa menee aina myöhään joudun odottamaan pitkään kyytiä, että saa säästettyä rahaa ja tulen samalla kyydillä isän kanssa joka pääsee myöhemmin kun minä, joten joudun joka päivä odottamaan, ja se väsyttää minua. Sitten kun pääsen kotiin olen hyvin väsynyt. Ja nyt menin lupaamaan kahdeksi viikonlopuksi töihin itseni. Viime viikonlopun ja nyt tämän viikonlopun. Vuorotyötä.. Nyt minulla on siis melkein 3 viikkoa putkeen koulua ja töitä. Yksi ainut vapaa päivä nyt vappuna. Ja olen jo nyt aivan väsynyt. Kaduttaa kun menin lupautumaan kahdeksi viikonlopuksi töihin, koska oikeasti kotona vain löhöän kun ei jaksa tehä mitään. Pitkän koulupäivät ja päälle viikonloput aikasia aamuja tai sitten myöhäisiä iltavuoroja.
Ei siinä vielä ongelmaa, vaan se että miten sanon ystävilleni, että en jaksa lähteä mihinkään koska tarvitsen omaa aikaa rentoutua, että jaksaa tehdä töitä ja käydä koulussa.. Onko itsekästä vaatia omaa aikaa? Ainoa vapaa päivä nyt niin haluaisin ottaa rennosti, tekemättä mitään, haluaisin vain löhötä... Mulla on ollu aiemmin masennusta ja olen hirveä stressaaja, nytkin vähän ressaan tuota työtä ja yhtä kouluhommaa.. Olen nytkin tiuskinut koko päivän vanhemmilleni, mikä ei oo oikein mun tapasta.. Välillä tuntuu, että oikein odotan että pääsen muuttamaan omilleni, että saan olla rauhassa myös heiltä. Mut välillä pelkään että ajan kaikki pois ympäriltä pelkästään sillä että haluan olla rauhassa ja levätä. Välillä on niin väsynyt olo, että ei jaksa kuunnella eikä katella ketään, haluaa vaan olla. Mut välillä kuitenkin kaipais, että joku jotenki auttaus tai ymmärtäis, et oikeesti oon tosi väsynyt.. Mua inhottaa usein sanoa kavereille, että en jaksa tai sit keksiä teko syitä, koska oikeesti olis mukava mennä, mut tarviin kauheesti omaa aikaa, kun taas jotkut tuntuu et ne on aina menossa.. En tiiä tajuaako ne yhtään, et oon vähä burn-out, tekis mieli sanoa niille, et oon kauheen väsyny, mut siltikää en tiiä ymmärtääkö ne sitä ihan täysin. Ei ne ainakaan mun masennusta ihan kunnolla ymmärtäny. Pelottaa että mä menetän ne kun aina sanon että en jaksa tai sit ne rupee pitämään mua itsekkäänä. Ja oon aina ollut ihminen jonka on vaikea sanoa ei, sekin tekee siitä semmosen et tuntuu kauheen pahalta.. Usein oon kyllä semmonen et innostun lähtemään messiin, jos pyydetään ja tykkkään tehä kaikenlaista, mut sillon ku on ressiä ja paljon kaikkee ni tulee just tämmöne et haluaa vaan olla kotona, tekemättä mitää järkevää.. Mää en tiiä miks tulin tänne avautumaan :D mut oli kai pakko päästellä vähä ulos jotain.. Pelottaa et vedän itteni ihan piippuun ja sit kohta pimahan ihan kunnolla :D

Niin tulin siis kysymään ihan että onko itsekästä olla omassa rauhassa? Siis monena päivänä viikossa tai viettää oman ainoan vapaapäivän löhöen kotona, ja sanoa ystäville etten jaksa tehä mitään.. Onneks mul on yks hyvä kaveri joka ymmärtää jotain aika hyvin ja monesti piristää mua, mutta välillä en jaksa edes hänen seurassaan olla, haluan olla vain yksin, täysin omassa rauhassa.