Onko kellään koskaan ollut vastaista ongelmaa: Vietät ihmisten kanssa illan alkoholia juoden, olet jotakin hieman enemmän puhunut ja sitten kun olet oikeasti sisäänpäinvetäytynyt niin he saavat vääränlaisen kuvan sinun ulospäinsuuntautumisestasi. Sitten kun olet jossakin töissä/Missä vain niin he tulevat odottamatta puhumaan sinulle. Pelkään tätä ja en tiedä miksi haluan liueta paikalta.
Kulissin taakse.
WhiteWeddings
391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No pari kertaa käynyt niin että baarissa tullut joku vanha koulukaveri vastaan ja ollaan niin hyvää pataa muka, että. Oikeen numerotkin vaihdetaan ja "joo kyllä sopii tulla joskus käymään!", mutta sitten seuraavana viikonloppuna kun tää kaveri kai taas baarissa päissään ja itse selvinpäin introverttina kotona niin ei huvita edes vastata puhelimeen ja siihen se homma jääkin.
Minullakin on ihan samaa, ihmiset yleensä pitävät minusta, kun olen humalassa, mutta sitten selvin päin en osaa jutella mitään. Tuntuu että tuotan pettymyksen, kun olenkin ihan erilainen. Nyt on jo ikää sen verran, että on oppinut olemaan lupaamatta mitään humalapäissään.
Sama hommahan se on bibolaarisella alvariinsa esillä. Mania vaiheessa tai sopivassa 2 promen etukumarassa maailma on auki. Kontaktien luominen on huisin helppoa, mutta...
Bibon luukkuhan napsahtaa kiinni ilman kossuvichy-rosaustakin. Maniavaihe on siirtynyt maatakietävälle radalle, sieltä jokin toinen bibo tai nousuhumalikas nappaa. Kun taas...
Depressiovaihe lyö niin lyttyyn, ettei ilman piilaksosta tilattua lasersuojaa ilkeä edes kalja-elintarvike tai provianttitäydennystä kaupasta hakemaan.
Näin joko päihteet tai bibous tyypin vähä vähältä nakertavat laitoskondikseen - huonoimmassa tapauksessa.
On myös moniaita keinoja olemassa. Päihdekäyttäytymisestä voi luopua. Edelleen; voi alkaa jonkun ulkopuolisen toimesta eheyttämään kaksisuuntasuutta itsessään.
Nehän ovat kaukana kuin itä ja länsi. Pa-henkilönähän tyypillä ei aina ole ulkopuoliseen, vielä vähemmän Kelan tukemaan terapeuttiin mahiksia. Ellei ol, sitten mennään vain niillä mitä on.
Helppoa se ole, elämä nyt yleensäkään. Hyvien ihmisten ja eritoten Klothon tukemana minäkin olen viinasta ja biboudesta huolimatta selvinnyt jo lähes semifinaaliin.
Toivo Lång
Inkeroinen