suomenkielistä,mutta kuinka moni heistä osaa puhua ruotsia hyvin tai edes kohtalaisesti?
Minkälaista prosenttia veikkaatte?
Minkälaista prosenttia veikkaatte?
Suomessa on lähes 5 miljoonaa
vain harvat
18123
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
en tiedä prosenttia, mutta sanoisin että todella harvat.
Olet väärässä, aika moni itse asiassa, kuten luonnollista onkin. Mitä nuorempi ja koulutetumpi niin sitä paremmin. Sekin on loogista.
"Olet väärässä, aika moni itse asiassa, kuten luonnollista onkin. Mitä nuorempi ja koulutetumpi niin sitä paremmin. Sekin on loogista. "
Sinä olet väärässä!
Käypä huviksesi kuuntelemassa yliopistojen pakollisilla ruotsin kursseilla, kuinka huonoa ruotsia siellä osataan - voi olla melkoisen shokeeraavaa suomenruotsalaiselle nimittäin...
- yliopistossakin vaatimukset ovat pakollisen ruotsin suhteen todella matalalla, saa ihan hyvän arvosanan - vakkei käytännössä juuri osaa ruotsia....
- tämän takia kaiketi:
"Lokakuussa 2012 Korkeakoulujen kielikeskusjohtajien neuvosto totesi lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle, että pakollinen ruotsi eli niin sanottu virkamiesruotsi voidaan joutua poistamaan korkeakoulujen opintovaatimuksista heikentyneen kielitaidon vuoksi. " wiki
Suomenruotsalaisten näkemykset ovat todella vääristyneitä, sillä suurin osa heistä on tekemisissä vain toisten suomenruotsalaisten kanssa ja kohtaamiensa suomalaisten kanssa he puhuvat suomea...
- vain surujen joukoissa syystä tai toisesta pyörivät suomalaiset ovat poikkeus...
Poliitikot taas ottavat maksullisia intensiivikursseja - jotta pystyisivät selviytymään edes joten kuten ruotsinkielisistä vaalitenteistä....
- moni poliittinen broileri ja pyrkyri toki alkaa ruotsin harjoittaman taitoaan jo nuoresta...
- osa vanhemmista poliitikoista on opiskellut ruotsia ennen pakkoruotsin tuloa kouluihin - ennen pakkoruotsia ruotsin opetus oli kouluissa paljon laadukkaampaa!!!
Pyöri jonkin aikaa suomalaisten seurassa eri puolilla Suomea - niin huomaat - että ruotsia ei todellakaan osata!
- JOTEN RUOTSIN OSAAJAT SUOMESSA = SUOMENRUOTSALAISET MUUTAMA WANNABE-SURU ja MUUTAMA POLIITTINEN PYRKYRI!
Ei tarvitse veikata, tutkittu juttu.
Aika hyvin meillä osataan ruotsia vaikka kun teitä nefejä kuuntelee ja teidän juttuja lukee niin luulis ettei kukaan osaa. Yllättävän hyvin todella!
Ei ihan tuore tilasto mutta varmasti edelleen vertailukelpoinen.
http://www.stat.fi/til/aku/2006/03/aku_2006_03_2008-06-03_kuv_005_fi.html
"Mielenkiintoinen kysymys on, kuinka suuri oppilaista ja opiskelijoista todella saavuttaa tietyllä kouluasteella hyvän taidon. Peruskoulussa asiaa tutkittiin oppilaiden erilaisten tuotosten arviointien perusteella, ammatillisen perustutkinnon ja ammattikorkeakoulujen osalta opiskelijoiden itsearvioinnin ja opettajien tekemien arviointien avulla sekä yliopisto-opiskelijoilta heidän kirjallisten tuotostensa perusteella.
Peruskoulussa hyvään kirjalliseen tuottamiseen ylsi noin 50 % ja hyvään suulliseen tuottamiseen noin 30 % oppilaista. Ymmärtämistaidoissa hyvää osaamista osoitti puolestaan noin 60 %. Tyttöjen ja poikien välillä havaittiin selkeitä eroja: tytöistä 64 % ylsi kirjoittamisessa vähintään hyvän osaamisen tavoitetasolle A1.3, pojista 39 %. Puhumistaidoissa puolestaan 43 % tytöistä ja 25 % pojista saavutti vähintään hyvän osaamisen tavoitetason A1.3.
Ammatillista perustutkintoa suorittavista opiskelijoista tasolle A1 itsensä arvioi tuottamistaidoissa 50 % suullisessa kielitaidossa ja 45 % kirjoittamisessa. Ymmärtämistaidoissa noin 35?37 % opiskelijoista arvioi jäävänsä tasolle A1.
Opettajien arvioiden mukaan puolestaan noin 80 % ammatillisista perustutkintoa suorittavista opiskelijoista omaa opintojensa alkuvaiheessa ruotsin kielen taidon tasolla A1, mutta opintojen päättyessä enää 16 % jää sille tasolle.
Lukion päättövaiheen ruotsin kielen osaamisesta voidaan todeta, että ylioppilastutkinnon ruotsin kielen kokeiden tulosten linkitys viitekehyksen taitotasoihin vuonna 2004 osoitti, että reilut 40 % kokelaista ylsi vähintään tason B1 mukaiseen hyvään osaamiseen
Ammattikorkeakouluopiskelijoista 44 % oli itsearviointien perusteella sitä mieltä, että heidän ruotsin kielen taitonsa on tasolla A1 tai A2. Opettajien mielestä kuitenkin suurempi osa opiskelijoista yltää tavoitetason B1mukaiseen osaamiseen amk-opintojen loppuvaiheessa: opettajien mukaan 17 % jää tasolle A1 tai A2.
Opiskelijoiden itsearvioinneissa on suuria eroja nais- ja miesopiskelijoiden välillä, eri koulutusaloja edustavien opiskelijoiden välillä sekä tarkasteltaessa opiskelijoiden aikaisempaa koulutustaustaa. Naisopiskelijoista alle 40 % arvioi jäävänsä tasolle A1 tai A2, kun taas miesopiskelijoista peräti 56 % arvioi osaamisensa olevan tasolla A1 tai A2. Tekniikan alan opiskelijoista yli puolet arvioi osaamisensa tasolle A1 tai A2, kun taas liiketalouden opiskelijoista vain reilut 30 % arvioi jäävänsä alle tason B1. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista opiskelijoista 66 % arvioi osaamisensa tasolle A1 tai A2, ylioppilastutkinnon suorittaneista vastaava osuus oli noin 40 %.
Yliopisto-opiskelijoista tasolle B1 ylsi kirjallisessa tuottamisessa 47 % opintojensa alkuvaiheessa. Myös yliopistossa suurempi osa nais- kuin miesopiskelijoista saavutti tason B1: miehistä vain 34 % sai vähintään taitotasoarvion B1, naisopiskelijoista 55 %. Informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijat erottuivat muista tiedekunnista: vain 14 % heistä saavutti vähintään tason B1.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/40249/ruotsin-kielen-osaamisesta-ja-oppimismotivaatiosta-eri-kouluasteilla.pdf?sequence=1
Katsos kun se on niin että ne jotka sitä ruotsia ovat kohtalaisesti osanneet koulujen jälkeen,niin muutaman vuoden päästä ovat sen jo unohtaneet.Minä olen tavannut ties kuinka monta ihmistä jolle on käynyt juuri noin,kun sitä ruotsia ei vaan suomalainen tarvitse.
Sou?
Minäkin luin koulussa aikoinaan kaikenlaisia aineita joiden yksityiskohtainen tieto sitten pian unohtui, moni asia jo heti kokeita seuraavana päivänä.
Vaan kummasti ne tiedon ja taidon rippeet sieltä sitten ovat tarvittaessa löytyneet kun niitä yllättäen onkin myöhemmässä elämässä tarvinnut. Kertaus on merkittävästi helpompaa kuin täysin uuden oppiminen.
Se kai se koulun koko idea onkin, ei niin että me koulun päätteeksi osataan ja loppuelämä muistetaan kaikki mitä siellä opetettiin vaan se että meihin siellä koulussa pakataan hirmu läjä zip-tiedostoja jotka sitten tarvittaessa voidaan erillisillä ohjelmilla avata eikä tarvitse ihan tyhjän päältä aloittaa.
Kuka mitäkin elämässään tulee tarvitsemaan, sitä harvemmin koululaisena kukaan vielä tietää. Ainakaan minä en ole huomannut että mistään minuun tuupatusta tiedosta olisi ollut mitään suoranaista haittaakaan.
"Katsos kun se on niin että ne jotka sitä ruotsia ovat kohtalaisesti osanneet koulujen jälkeen,niin muutaman vuoden päästä ovat sen jo unohtaneet.Minä olen tavannut ties kuinka monta ihmistä jolle on käynyt juuri noin,kun sitä ruotsia ei vaan suomalainen tarvitse."
Ja minä taas olen työelämässä tavannut suuren joukon ihmisiä jotka ahkerasti ja täysin vapaaehtoisesti käyvät työnantajan järjestämiä tai omalla ajallaan ruotsin kursseja koska kipeästi työssään sitä ruotsin taitoa tarvitsisivat / tarvitsevat.
Sano mitä sanot mutta englannin jälkeen Suomessa tarvitaan eniten juuri ruotsin kielen taitoa. Totta tietysti sekin ettei jotkut sitä tarvitse, eiväthän kaikki tarvitse edes englantia mutta harva sitä lapsena tietää mitä aikuisena tulee tarvitsemaan ja koulussa opetetaankin juuri sellaista mitä suurimmmalla todennäköisyydellä tulet tarvitsemaan.
Julkisin varoin ylläpidetyt koulut kun tarjoavat tasapuolisesti kaikille samaa. Yksityisissä kouluissa on vielä tänäkin päivänä mahdollisuus räätälöidympään opetukseen.
Niin ja ani harva suomalainen tulee sitä ruotsia koskaan elämässään tarvitsemaan.
Kannattaa panostaa tulevaisuuteen:
http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/nama-ovat-tulevaisuuden-kielet--joita-lasten-kannattaisi-opiskella/2413906
Ruotsin tarve ilmenee työnantajien puheissa usein korulauseiden koukeroina, eikä todellisena rekrytointikriteerinä.
Eihän kielen opiskelu tee kenestäkään kielitaitoista. Suomessa jokainen "piltti" on lukenut pakkoruotsia pääministereistä alkaen mutta kuka voi väittää, että esim. Matti Vanhanen tai Jyrki Katainen osaisivat ruotsia niin, että sitä kielitaidoksi voidaan sanoa?
Yrittäisit nyt päättää olemmeko me suomenkieliset kielitaidottomia vai -taidollisia.
Joka toinen päivä haukut meitä suomenkielisiä ja samalla korostat omaa loistavaa lahjakkuuttasi kielitaidoissasi. Ja nyt taas käännätkin takkiasi.
Miksiköhän yrität vähätellä meitä suomalaisia?
Ruotsinkieltä osataan meko hyvin, vaikka sitä kouluissa opetetaankin vain
muutamia tunteja, muutamana vuotena.
Katsos, jos opiskelee sitä pakollista englanti, on ruotsi melko
helppoa oppia. Poikkeus tietysti on netti-fennot ja heidän "ruotsi-vihaansa"
pelkäävät nuoret.
Älkää nyt hur.rit naurattako,tulkaa tänne hämeeseen kokeileen että kuinka hyvin se ruotsi taipuu hämäläisiltä maaseudulla tai kaupungeissa.
Kyllä saatte etsiä sitä ihmistä joka sitä ruotsia hyvin osaa,no ehkä jostain virastosta löytyy sellainenkin.
Kattokaas kun se pas.ka ruotsi ei täällä kiinnosta ihmisiä,eikä kyllä muuallakaan sisä-maassa.
Kukaan menestynyt ei ainakaan osaa.
Pakkoruotsittajat voisivat käydä kuuntelemassa yliopistojen pakollisilla ruotsin kursseilla, kuinka huonoa ruotsia siellä osataan - voi olla melkoisen shokeeraavaa suomenruotsalaiselle nimittäin...
- yliopistossakin vaatimukset ovat pakollisen ruotsin suhteen todella matalalla, saa ihan hyvän arvosanan - vakkei käytännössä juuri osaa ruotsia....
- tämän takia kaiketi:
"Lokakuussa 2012 Korkeakoulujen kielikeskusjohtajien neuvosto totesi lausunnossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle, että pakollinen ruotsi eli niin sanottu virkamiesruotsi voidaan joutua poistamaan korkeakoulujen opintovaatimuksista heikentyneen kielitaidon vuoksi. " wiki
Suomenruotsalaisten näkemykset asiasta ovatkin todella vääristyneitä, sillä suurin osa heistä on tekemisissä vain toisten suomenruotsalaisten kanssa ja kohtaamiensa suomalaisten kanssa he puhuvat suomea...
- vain surujen joukoissa syystä tai toisesta pyörivät suomalaiset ovat poikkeus...
Poliitikot taas ottavat maksullisia intensiivikursseja - jotta pystyisivät selviytymään edes joten kuten ruotsinkielisistä vaalitenteistä....
- moni poliittinen broileri ja pyrkyri toki alkaa ruotsin harjoittaman taitoaan jo nuoresta...
- osa vanhemmista poliitikoista on opiskellut ruotsia ennen pakkoruotsin tuloa kouluihin - ennen pakkoruotsia ruotsin opetus oli kouluissa paljon laadukkaampaa!!!
Kun pyörii jonkin aikaa suomalaisten seurassa eri puolilla Suomea - niin huomaa - että ruotsia ei todellakaan osata!
- JOTEN RUOTSIN OSAAJAT SUOMESSA = SUOMENRUOTSALAISET MUUTAMA WANNABE-SURU ja MUUTAMA POLIITTINEN PYRKYRI!
Perustuslaki edellyttää, että tiettyjen viranomaisten luona sekä tuomioistuimissa voidaan asioida ruotsiksi. Tällöin tarvitaan virkamiehiä ja lakimiehiä, jotka pystyvät puhumaan selvää virheetöntä ruotsia ja kirjoittamaan moitteettomia lausuntoja ja päätöksiä ruotsiksi. Niitä vain ei enää tahdo olla. Muutama vuosi sitten kerrottiin lehdissä, että Helsingin käräjäoikeuden tuomareista, joilla kaikilla on kielitodistukset, vain kolmasosa osallistuu ruotsinkielisten juttujen käsittelyyn. Kaikilla on kuitenkin ollut mahdollisuus osallistua ruotsin erikoiskursseihin.
Kielitaito on hankittava ja siihen menee aikaa ja vaivaa, voin vakuuttaa. Puhun ruotsia paremmin kuin puoluejohtajat, mutta kaksikielisyyteen on vielä pitkä matka. Tiedostan, ettei englantinikaan tule koskaan olemaan virheetöntä, vaikka minulla on tukku kielitodistuksia. Saksalaiset ovat sympaattisia kuunnellessaan solkkaustani, jonka avulla sentään selviän arkisista tilanteista.
Mutta usein unohtuu, että kaksikielisyys vaatii myös ao. kieleen liittyvän mielenlaadun ja kulttuurin tuntemista. Suomen ruotsalaisilla on vaikeuksia ymmärtää perisuomalaista ironiaa ja piilohuumoria, mistä saamme viikottain todisteita (ks. esim. Svenska Yle). Suomalaisilla taas on vaikeuksia ymmärtää ruotsinkielisten arroganssia ja traditionaalisia asenteita.
Mielestäni "kaksikielisyys*" on käsitteenä vaarallisen yliampuva, ja suomenkielisten ruotsin taitoon kohdistuu ylimitoitettuja odotuksia. Toki viranomaisten tulee toimia kahdella ja tulevaisuudessa myös useammalla kielellä, mutta tarve on mitoitettava oikein.
On hyvä osata ruotsia.
Eihän suomalaisia kiinnosta ruotsin kieli,koska sitä ei tosiaan pidetä tärkeänä.