Minua ahdistaa lumisade. Kaikki näyttää ulkona kuin tsernobyliltä tai pripyatin kaupungilta, tuntuu että ydinsaaste menee päähän harmaalla pilvisellä kevätlumisateella. Minua ahdistaa kaiken harmaus, värittömyys, valkoiset seinät, tämä surkea kaksio surkeassa lähiössä. Ajatus että elän surkeimmassa mahdollisessa vaihtoehtotodellisuudessa ja että kaikki on mennyt auttamattomasti pieleen elämässäni. Ahdistaa maanantaina työkkäri, harmaa ja vittumaisen näköinen työvoimaneuvoja tuntuu kärsivän pahasta henkisestä ja fyysisestä ummetuksesta enkä voi sietää edes sen ulkonäköä. Joskus ahdistus on kuin tippuisi mustaan kuiluun, jossa ei voi hengittää. Kaikki näyttää mustalta. Nyt vain harmaalta, koko elämä ja värit mustavalkoisilta. Tunnen itseni täysin saastaksi tietämättä kunnolla miksi. Tiedän että lapsuuteni ei ollut onnellinen, koska olin niin yksin, kuin tippuisi mustaan kuiluun. Olin yksin painajaisineni eikä minua kuunneltu.
Psykoottinen ahdistus
saastepää
1210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tiedän koska oon kokenu saman, elähän sinä luovuta. Sinulla on oikeus tunteisiin jotka sinulta riistettiin lapsuudessa, Ne tuskan tunteet pitää päästää sisältä jotta löydät taas itsesi ja antaa anteeksi.