Kyllä meni taas matto jalkain alta. Olen sairastunut aikoinaan homekämpästä. Puolisentoista vuotta sitten hakeuduin allergiasairaalan poliklinikalle tutkimuksiin, ja siellä havaittiin, että keuhkoissani oli tulehdus: Ensin puhallustesteillä, ja sitten vielä viime keväänä keuhkotähystyksessä napsatuilla koepaloilla.
Lääkärikin oli iloinen: nämä löydökset tukevat toinen toisiaan.
Koska tulehdusarvoni oli silloin jo aika pieni (olin alkanut lenkkeilläkin noin viiden vuoden tauon jälkeen) kortisoniannokseni vähennettiin puoleen. Ja kas, mitä tapahtui: parin viikon kuluttua olin taas yhtä sairas kuin aiemmin. Keväällä syyttelin siitepölyjä (en tosin ole allerginen) ja viimein kesällä nostin lääkeannokseni määrän takaisin entisen tasoonsa. En silti ole palautunut viime talviseen kuntoon.
Kävin aamulla taas puhaltelemassa, ja sitten vieraan lääkärin eteen. Sain sätkyn. Minulla ei kuulemma olekaan keuhkoissa mitään vikaa. Niitä tulehdussoluja löytyy kuulemma terveidenkin keuhkoputkista. Sekään ei merkinnyt mitään, että lääkkeeni on kuitenkin kohentanut olotilaani. Jos keuhkoissani ei olisi mitään vikaa, tokkopa se lääkekään olisi tehonnut, yritin selittää. Muistutin myös siitä limamäärästä, jota ryin päivittäin.
Kun kysyin, että voisinko vaihtaa lääkkeen, koska se ei tunnu enää tehoavan, minulle sanottiin, että sitten sitä ei vain kannata enää käyttää. Ja vaihtamisesta: ei kannata, nehän ovat kaikki samanlaisia.
Minusta on kuulemma nyt tutkittu kaikki, ja nyt ainoa mitä voidaan tehdä, on seurata. Siis mitä? Kävin verikokeessa, nyt minusta yritetään löytää reuma. Oireita ei tosin ole.
Sairauslomalle ei voida kuulemma laittaa, vaikka olen ihan kuitti, koska minulla ei ole diagnoosia. Ja jos laitettaisiin, pitäisi keksiä jokin toinen syy. Eli, leimata kai hulluksi tai jotain.
Huomautin kyllä, että nythän tämä lääkäri oli ihan eri mieltä kuin edelliset. Ei reaktiota. Oli kuulemma vain ikävä kuulla, etten usko mitä minulle sanotaan.
Ymmärrän kyllä käyväni opetussairaalassa. Mutta ei tämäkään nyt ihan tervettä ole, että potilaiden terveydellä harjoitellaan tähän tyyliin. Jos olisi rahaa, lähtisin heti yksityiselle puolelle.
niin se muuttui
25
2075
Vastaukset
- Tarja
Vaihda lääkäriä,mutta älä anna periksi. Pyydä päästä sille lääkärille jonka luona olet aiemmin käynyt jne.
- sairastellut
Kiitos kannustuksesta. Niin aion tehdäkin. Olen sulatellut tuota tilannetta vähän aikaa, oli se nimittäin melkoinen järkytys. Olen sairastellut jo niin pahuksen monta vuotta, että tahdon nyt viimein päästä kunnolla eteenpäin - en aio tipahtaa siihen samaan epämääräisyyden tilaan kuin vuosia sitten.
Minulle vielä sanottiin, että minut siirrettäisiin sisätautiosastolle. Jos en ihan väärin muista, kävin nimenomaan ko. osastolla tutkimuksissa siinä vaiheessa, kun vielä asuin siinä homekämpässä. Olin silloin kuumeillut jo kolme vuotta. Kun minut oltiin tutkittu, viimeisellä vastaanotolla lääkäri sanoi: tuollaiset oireet kun sinulla on, niitä ei voida selvittää koskaan. Kirjoitankin nyt sinulle lähetteen meidän psykiatrimme konsultaatioon...
En tietenkään ottanut mitään lähetettä vastaan. Tiesin koko ajan, että vika oli muualla kuin päässäni. - Tarja
sairastellut kirjoitti:
Kiitos kannustuksesta. Niin aion tehdäkin. Olen sulatellut tuota tilannetta vähän aikaa, oli se nimittäin melkoinen järkytys. Olen sairastellut jo niin pahuksen monta vuotta, että tahdon nyt viimein päästä kunnolla eteenpäin - en aio tipahtaa siihen samaan epämääräisyyden tilaan kuin vuosia sitten.
Minulle vielä sanottiin, että minut siirrettäisiin sisätautiosastolle. Jos en ihan väärin muista, kävin nimenomaan ko. osastolla tutkimuksissa siinä vaiheessa, kun vielä asuin siinä homekämpässä. Olin silloin kuumeillut jo kolme vuotta. Kun minut oltiin tutkittu, viimeisellä vastaanotolla lääkäri sanoi: tuollaiset oireet kun sinulla on, niitä ei voida selvittää koskaan. Kirjoitankin nyt sinulle lähetteen meidän psykiatrimme konsultaatioon...
En tietenkään ottanut mitään lähetettä vastaan. Tiesin koko ajan, että vika oli muualla kuin päässäni.Hyvä,erittäin hyvä. Toivon sinulle oikein paljon voimia!
- todella kokenut.
sairastellut kirjoitti:
Kiitos kannustuksesta. Niin aion tehdäkin. Olen sulatellut tuota tilannetta vähän aikaa, oli se nimittäin melkoinen järkytys. Olen sairastellut jo niin pahuksen monta vuotta, että tahdon nyt viimein päästä kunnolla eteenpäin - en aio tipahtaa siihen samaan epämääräisyyden tilaan kuin vuosia sitten.
Minulle vielä sanottiin, että minut siirrettäisiin sisätautiosastolle. Jos en ihan väärin muista, kävin nimenomaan ko. osastolla tutkimuksissa siinä vaiheessa, kun vielä asuin siinä homekämpässä. Olin silloin kuumeillut jo kolme vuotta. Kun minut oltiin tutkittu, viimeisellä vastaanotolla lääkäri sanoi: tuollaiset oireet kun sinulla on, niitä ei voida selvittää koskaan. Kirjoitankin nyt sinulle lähetteen meidän psykiatrimme konsultaatioon...
En tietenkään ottanut mitään lähetettä vastaan. Tiesin koko ajan, että vika oli muualla kuin päässäni.aloin sairastella jatkuvasti,hoidettiin ties kuinka monilla antibioteilla.lopulta jo ryämin kotini lattialla kun en päässyt lääkäriinkään oikein enään.henki ei kulkenut/luulin olevani hullu jo tai luulo sairas tai kaikkea.lopulta sanoi terveyskeskus lääkäri.et nyt riitti ei oo normaalia/oikein.sain lähetteen pikasena"sairaala tutkimuksiin.niin kun oli se tutkimus päivä olin niin kipee että makasin sohvalla ajatuksena en jaksa lähteä,en kykene jne.
minut kaapattiin hirmu kiireellä ja sanottiin nyt ei tutkita vaan sairaalaan sisälle,että olet ihan kuoleman kielissä(olin ihan shokissa itsekin että täh?niin olin 2-viikkoa sairaalassa ja hirmu lääkitykset kotia ynm.
astma oli kuten keuhko erikois lääkärit sanoi(tyypillinen nuori astmaatikko jota hoidettu antibioteilla)olin niin huonoon kuntoon päässyt/mennyt että yli vuosi menikin sitä rataa että makasin kolmen kuukauden välein vähintään viikon sairaalassa tiputuksessa)olin nuori äiti silloin,pieni lapsi.se oli helvettiä.
nyt vuosien jälkeen sairastelen ja olen tässä 30 vuotiaan iässä usein sairaalassa,syön lääkkeitä isot määrät.
niin kun sairastuin niin myähemmin kuulin oli home-asunto.
oli muuten seuraavakin asunto.
ja lopulta olin jo niin sairas että aina hain ja hain antibiotit.en jaksanut enään muutakaan.
eikä tämä kierre ole kuin helpottanut,mutta ei loppunut.
taistele ja taistele.minun kohdalla on jo 10 vuotta tätä ollut.ja nopeasti meni todella pahaksi.
- Liisa
Olen seurannut taisteluasi jo kauan aikaa ja se tekee sanattomaksi. Kertoile taas, jos tulee jotain uusia käänteitä. Olet ajatuksissani.
- sairastellut
Joo, ei tässä aina tiedä, että itkeä vai nauraa. Sain joka tapauksessa vaihdettua lääkärini siksi, joka minulla oli aiemminkin. Soitin hussiin ja sanoin, että tyrmistyin edellisen käyntini vuoksi ja etten voi hyväksyä tällaista "diagnoosia". He suostuivat vaihdokseen heti.
Se, jonka luona kävin, lähetti minulle vielä kotiin - ikään kuin vakuudeksi - epikriisityyppisen a nelosen. Ja siinä sitten luki mm. että hoidossa oleva astma ei aiheuta lämpöilyä, mutta potilas on siitä huolimatta vakuuttunut...Ja minähän painotin hälle, ettei minulla ole astmaa. Siinä luki myös mm. että potilas on vakuuttunut siitä, että on sairastunut homeesta, mutta...blaa blaa.
Minusta tuntuu, että elimistössäni on yhä hometta. Kunpa tietäisin, kuka osaisi ottaa sen minusta pois.
Tänään ei ole lämpöä, vain pienen pientä tunnelmointia toisessa korvassa ja tietenkin yskää. Mutta silti - mikä JUHLAPÄIVÄ! - No niin
sairastellut kirjoitti:
Joo, ei tässä aina tiedä, että itkeä vai nauraa. Sain joka tapauksessa vaihdettua lääkärini siksi, joka minulla oli aiemminkin. Soitin hussiin ja sanoin, että tyrmistyin edellisen käyntini vuoksi ja etten voi hyväksyä tällaista "diagnoosia". He suostuivat vaihdokseen heti.
Se, jonka luona kävin, lähetti minulle vielä kotiin - ikään kuin vakuudeksi - epikriisityyppisen a nelosen. Ja siinä sitten luki mm. että hoidossa oleva astma ei aiheuta lämpöilyä, mutta potilas on siitä huolimatta vakuuttunut...Ja minähän painotin hälle, ettei minulla ole astmaa. Siinä luki myös mm. että potilas on vakuuttunut siitä, että on sairastunut homeesta, mutta...blaa blaa.
Minusta tuntuu, että elimistössäni on yhä hometta. Kunpa tietäisin, kuka osaisi ottaa sen minusta pois.
Tänään ei ole lämpöä, vain pienen pientä tunnelmointia toisessa korvassa ja tietenkin yskää. Mutta silti - mikä JUHLAPÄIVÄ!Onneksi olkoon!
- sairastellut
No niin kirjoitti:
Onneksi olkoon!
Tulisinpa terveeksi. Elämäni menee vain hullumpaan suuntaan. Olen sairastellut jo niin monta vuotta, että vastustuskykyni on heikentynyt. Uusin löydös on tittararattantaaaaa: päänahkani on tulehtunut, ja hiukseni ovat alkaneet lähteä sen seurauksena. Havaittiin onneksi ajoissa - ihan sattumalta. Tulee maksamaan tosi paljon...
Täällä sitä taas ollaan otsanahka lämmöstä kiristäen. - ITS-TEK
sairastellut kirjoitti:
Tulisinpa terveeksi. Elämäni menee vain hullumpaan suuntaan. Olen sairastellut jo niin monta vuotta, että vastustuskykyni on heikentynyt. Uusin löydös on tittararattantaaaaa: päänahkani on tulehtunut, ja hiukseni ovat alkaneet lähteä sen seurauksena. Havaittiin onneksi ajoissa - ihan sattumalta. Tulee maksamaan tosi paljon...
Täällä sitä taas ollaan otsanahka lämmöstä kiristäen.Missään nimessa en halua vähätellä kokemuksiasi, mutta tarkastellaanhan terveytäsi kokonaisuutena? Ei siis pelkästään hoideta oireita?
Haluan vain tuoda esille sellaisen asian, että liikunnalla ja oikeanlaisella ruokavaliolla on suuren suuri merkitys hyvinvointiin ja paranemisen etenemiseen. Enkä tarkoita mitään jumalatonta rääkkiä vaan toistuvaa, säännönmukaista harjoittelua. Ja samaan aikaan ehdottomasti terveellisesti ja kevyesti syömistä, vähän, terveellisesti ja usein.
Tuo viimeinen siksi, että tiedän vallan hyvin (en toki sinun tapaustasi) syömisen ajautuvan ongelmien ilmetessä usein ihan väärille raiteille, lähinnä herkutteluun.
Oma mottoni onkin: Makaamalla ei parane!
Tsemppiä vaan ja toivottavasti saat itsesi kuntoon! - sairastellut
ITS-TEK kirjoitti:
Missään nimessa en halua vähätellä kokemuksiasi, mutta tarkastellaanhan terveytäsi kokonaisuutena? Ei siis pelkästään hoideta oireita?
Haluan vain tuoda esille sellaisen asian, että liikunnalla ja oikeanlaisella ruokavaliolla on suuren suuri merkitys hyvinvointiin ja paranemisen etenemiseen. Enkä tarkoita mitään jumalatonta rääkkiä vaan toistuvaa, säännönmukaista harjoittelua. Ja samaan aikaan ehdottomasti terveellisesti ja kevyesti syömistä, vähän, terveellisesti ja usein.
Tuo viimeinen siksi, että tiedän vallan hyvin (en toki sinun tapaustasi) syömisen ajautuvan ongelmien ilmetessä usein ihan väärille raiteille, lähinnä herkutteluun.
Oma mottoni onkin: Makaamalla ei parane!
Tsemppiä vaan ja toivottavasti saat itsesi kuntoon!Tarkoitit vissiin ihan hyvää, mutta........Kuten kirjoitit, et tunne tapaustani. Joo, et tunnekaan.
Sinänsä mukava viestisi välittää niitä normaaleja ajatuksia, joita ihmisille tulee, kun he kuulevat, että homesairas on sairastanut vuosia. He kuvittelevat, että tuo on jokin soffalla makaava pullamössö - ei ihme, ettei parane.
Kerronpas nyt vähän, mutta en jaksa kaikkea aiempaa tänne kirjoittaamaani toistella.
Mitä tulee liikuntaan: ennen kuin sairastuin, olin todella sporttinen. Viime talvena, kun olin jo paremmassa kunnossa, lenkkeilin kuutena päivänä viikossa. Sittenhän terveyteni romahti uudelleen, koska lääkitystäni vähennettiin. Kun viimeksi kävin kevyellä iltakävelyllä, heräsin seuraavana yönä kuumeeseen, jota jatkui pari päivää. Kehoni ei kerrassaan kestä liikuntaa, se on koettu. Säännönmukainen harjoittelu, kevytkin, iskisi minut tällä hetkellä petiin.
Jos vähänkin "rasitan" kroppaani esimerkiksi työni puolesta (kannan usein todella painavaa laukkua) lämpö nousee.
Ravinto: syön namia kerran viikossa, yleensä popcornia. En ole mikään herkkuperse. Teen suurimman osan ravinnostani itse, syön terveellisesti.
Juu, makaamalla ei parane, mutta en ole parantunut millään muullakaan tavalla, tähän mennessä. Olen käynyt homeopatiassa, akupunktiossa, käytän vitamiineja ja hivenaineita ja blaa blaa blaa.
Minulla on kehossani tulehdus, joka heikentää oloani, ja pitää minut sairaana niin kauan, kunnes se parannetaan. Jonotan par´aikaa Auroran sairaalan infektiolääkärin vastaanotolle, sillä viimeisimmästä verikokeestani löytyi - jälleen kerran - tulehdusarvoja. Keuhkolääkärini ei vain voi tietää, missä tulehdus on.
Eli: minun mottoni on, että joistain sairauksista ei parane ilman asianmukaista hoitoa, vaikka ei makaisikaan ja vaikka huolehtisi ravinnostaan. - ITS-TEK
sairastellut kirjoitti:
Tarkoitit vissiin ihan hyvää, mutta........Kuten kirjoitit, et tunne tapaustani. Joo, et tunnekaan.
Sinänsä mukava viestisi välittää niitä normaaleja ajatuksia, joita ihmisille tulee, kun he kuulevat, että homesairas on sairastanut vuosia. He kuvittelevat, että tuo on jokin soffalla makaava pullamössö - ei ihme, ettei parane.
Kerronpas nyt vähän, mutta en jaksa kaikkea aiempaa tänne kirjoittaamaani toistella.
Mitä tulee liikuntaan: ennen kuin sairastuin, olin todella sporttinen. Viime talvena, kun olin jo paremmassa kunnossa, lenkkeilin kuutena päivänä viikossa. Sittenhän terveyteni romahti uudelleen, koska lääkitystäni vähennettiin. Kun viimeksi kävin kevyellä iltakävelyllä, heräsin seuraavana yönä kuumeeseen, jota jatkui pari päivää. Kehoni ei kerrassaan kestä liikuntaa, se on koettu. Säännönmukainen harjoittelu, kevytkin, iskisi minut tällä hetkellä petiin.
Jos vähänkin "rasitan" kroppaani esimerkiksi työni puolesta (kannan usein todella painavaa laukkua) lämpö nousee.
Ravinto: syön namia kerran viikossa, yleensä popcornia. En ole mikään herkkuperse. Teen suurimman osan ravinnostani itse, syön terveellisesti.
Juu, makaamalla ei parane, mutta en ole parantunut millään muullakaan tavalla, tähän mennessä. Olen käynyt homeopatiassa, akupunktiossa, käytän vitamiineja ja hivenaineita ja blaa blaa blaa.
Minulla on kehossani tulehdus, joka heikentää oloani, ja pitää minut sairaana niin kauan, kunnes se parannetaan. Jonotan par´aikaa Auroran sairaalan infektiolääkärin vastaanotolle, sillä viimeisimmästä verikokeestani löytyi - jälleen kerran - tulehdusarvoja. Keuhkolääkärini ei vain voi tietää, missä tulehdus on.
Eli: minun mottoni on, että joistain sairauksista ei parane ilman asianmukaista hoitoa, vaikka ei makaisikaan ja vaikka huolehtisi ravinnostaan."Tarkoitit vissiin ihan hyvää, mutta........Kuten kirjoitit, et tunne tapaustani. Joo, et tunnekaan."
Nimenomaan, tarkoitus ei ollut kettuilla. Kun vastaan niin vastaan kaikille, en pelkästään sinulle. Siksi on hyvä puhua myös ns. yleisluontoisista asioista, koska moni ihminen varmaan täältäkin hakee tietoa liittyen ongelmiinsa.
"Sinänsä mukava viestisi välittää niitä normaaleja ajatuksia, joita ihmisille tulee, kun he kuulevat, että homesairas on sairastanut vuosia. He kuvittelevat, että tuo on jokin soffalla makaava pullamössö - ei ihme, ettei parane."
En ole hetkeäkään epäillyt, että et VOISI OLLA itsestäsi huolehtiva ihminen - moni sairas ihminen ei kuitenkaan sellainen ole. Ylipäänsä kuten aikaisemminkin olen sanonut, ihmisen terveyttä on tarkasteltava kokonaisuutena, silloinkuin KUN OIRETTA JOUDUTAAN HOITAMAAN ENSISIJAISESTI. Isot kirjaimet siksi, että haluan korostaa mielipidettäni asiasta, en huuda sinulle..:-)
"Mitä tulee liikuntaan: ennen kuin sairastuin, olin todella sporttinen. Viime talvena, kun olin jo paremmassa kunnossa, lenkkeilin kuutena päivänä viikossa."
Sairauden jälkeinen harjoittelu pitää aloittaa TODELLA varovaisesti - siis mielestäni kenenkään toipilaan ei pidä alkaa lenkkeilemään kuutena päivänä viikossa! Missä palauttavat lepopäivät? Siis ei nyt välttämättä sinulle kohdistettuna, mutta tuollainen lenkkimäärä toipilaalla (en toki tunne lenkkejesi tehoa) johtaa melkein vääjäämättä ylikuntoon (ylirasitustila) joka jo sinänsä on selvä altistava tekijä infektioille (vastustuskyky laskee). Eikä ihme kun tietää, että jo pienestä flunssasta palautuminen urheilullisesti lähtötasolle ennen sairautta kestää n. kaksi viikkoa.
"Kehoni ei kerrassaan kestä liikuntaa, se on koettu."
Erittäin harmillista, jos näin on! Varsinkin kun tietää mitä se tekee aineenvaihdunnallesi = hidastuu, paraneminen hidastuu.
"Minulla on kehossani tulehdus, joka heikentää oloani, ja pitää minut sairaana niin kauan, kunnes se parannetaan. Jonotan par´aikaa Auroran sairaalan infektiolääkärin vastaanotolle"
Toivottavasti pääset tarpeellisiin tutkimuksiin mahdollisimman pian ja tulehduksen syy löytyy.
"Eli: minun mottoni on, että joistain sairauksista ei parane ilman asianmukaista hoitoa, vaikka ei makaisikaan ja vaikka huolehtisi ravinnostaan."
No hei, eiköhän asianmukainen hoito ole edellytys paranemiselle TIETENKIN, mutta tarkoitinkin lähinnä sitä, että ilman tukitoimia se ei ole välttämättä aina tehokasta. - sairastellut
ITS-TEK kirjoitti:
"Tarkoitit vissiin ihan hyvää, mutta........Kuten kirjoitit, et tunne tapaustani. Joo, et tunnekaan."
Nimenomaan, tarkoitus ei ollut kettuilla. Kun vastaan niin vastaan kaikille, en pelkästään sinulle. Siksi on hyvä puhua myös ns. yleisluontoisista asioista, koska moni ihminen varmaan täältäkin hakee tietoa liittyen ongelmiinsa.
"Sinänsä mukava viestisi välittää niitä normaaleja ajatuksia, joita ihmisille tulee, kun he kuulevat, että homesairas on sairastanut vuosia. He kuvittelevat, että tuo on jokin soffalla makaava pullamössö - ei ihme, ettei parane."
En ole hetkeäkään epäillyt, että et VOISI OLLA itsestäsi huolehtiva ihminen - moni sairas ihminen ei kuitenkaan sellainen ole. Ylipäänsä kuten aikaisemminkin olen sanonut, ihmisen terveyttä on tarkasteltava kokonaisuutena, silloinkuin KUN OIRETTA JOUDUTAAN HOITAMAAN ENSISIJAISESTI. Isot kirjaimet siksi, että haluan korostaa mielipidettäni asiasta, en huuda sinulle..:-)
"Mitä tulee liikuntaan: ennen kuin sairastuin, olin todella sporttinen. Viime talvena, kun olin jo paremmassa kunnossa, lenkkeilin kuutena päivänä viikossa."
Sairauden jälkeinen harjoittelu pitää aloittaa TODELLA varovaisesti - siis mielestäni kenenkään toipilaan ei pidä alkaa lenkkeilemään kuutena päivänä viikossa! Missä palauttavat lepopäivät? Siis ei nyt välttämättä sinulle kohdistettuna, mutta tuollainen lenkkimäärä toipilaalla (en toki tunne lenkkejesi tehoa) johtaa melkein vääjäämättä ylikuntoon (ylirasitustila) joka jo sinänsä on selvä altistava tekijä infektioille (vastustuskyky laskee). Eikä ihme kun tietää, että jo pienestä flunssasta palautuminen urheilullisesti lähtötasolle ennen sairautta kestää n. kaksi viikkoa.
"Kehoni ei kerrassaan kestä liikuntaa, se on koettu."
Erittäin harmillista, jos näin on! Varsinkin kun tietää mitä se tekee aineenvaihdunnallesi = hidastuu, paraneminen hidastuu.
"Minulla on kehossani tulehdus, joka heikentää oloani, ja pitää minut sairaana niin kauan, kunnes se parannetaan. Jonotan par´aikaa Auroran sairaalan infektiolääkärin vastaanotolle"
Toivottavasti pääset tarpeellisiin tutkimuksiin mahdollisimman pian ja tulehduksen syy löytyy.
"Eli: minun mottoni on, että joistain sairauksista ei parane ilman asianmukaista hoitoa, vaikka ei makaisikaan ja vaikka huolehtisi ravinnostaan."
No hei, eiköhän asianmukainen hoito ole edellytys paranemiselle TIETENKIN, mutta tarkoitinkin lähinnä sitä, että ilman tukitoimia se ei ole välttämättä aina tehokasta.Pieni korjaus: vaikka kirjoitin lenkkeilleeni, en koskaan juossut kokonaista lenkkiä, vaan kävelin hölkkäsin, vuorotellen, tai vain kävelin.
Kuntoni ei romahtanut liikunnan määrän vuoksi, vaan siksi, että lääkemäärääni vähennettiin. Aloin kuumeilla entiseen malliin noin kolme viikkoa sen jälkeen. Kohotin kesällä annoksen entiseensä (sairaalasta saamani ohjeen mukaan)ja lääkkeen vaikutus on nyt parin viimeisen viikon aikana alkanut taas tuntua.
Jos makoilu-mottosi ei ollut vähintään ärsyttävä (sairaan ihmisen luettavaksi) niin mikäköhän olisi? Kirjoituksesi oli linkitetty suoraan minulle, joten totta kai luin sen siten, että se oli minua varten.
Kysyn yhä - lääkäri? - sairastellut
ITS-TEK kirjoitti:
"Tarkoitit vissiin ihan hyvää, mutta........Kuten kirjoitit, et tunne tapaustani. Joo, et tunnekaan."
Nimenomaan, tarkoitus ei ollut kettuilla. Kun vastaan niin vastaan kaikille, en pelkästään sinulle. Siksi on hyvä puhua myös ns. yleisluontoisista asioista, koska moni ihminen varmaan täältäkin hakee tietoa liittyen ongelmiinsa.
"Sinänsä mukava viestisi välittää niitä normaaleja ajatuksia, joita ihmisille tulee, kun he kuulevat, että homesairas on sairastanut vuosia. He kuvittelevat, että tuo on jokin soffalla makaava pullamössö - ei ihme, ettei parane."
En ole hetkeäkään epäillyt, että et VOISI OLLA itsestäsi huolehtiva ihminen - moni sairas ihminen ei kuitenkaan sellainen ole. Ylipäänsä kuten aikaisemminkin olen sanonut, ihmisen terveyttä on tarkasteltava kokonaisuutena, silloinkuin KUN OIRETTA JOUDUTAAN HOITAMAAN ENSISIJAISESTI. Isot kirjaimet siksi, että haluan korostaa mielipidettäni asiasta, en huuda sinulle..:-)
"Mitä tulee liikuntaan: ennen kuin sairastuin, olin todella sporttinen. Viime talvena, kun olin jo paremmassa kunnossa, lenkkeilin kuutena päivänä viikossa."
Sairauden jälkeinen harjoittelu pitää aloittaa TODELLA varovaisesti - siis mielestäni kenenkään toipilaan ei pidä alkaa lenkkeilemään kuutena päivänä viikossa! Missä palauttavat lepopäivät? Siis ei nyt välttämättä sinulle kohdistettuna, mutta tuollainen lenkkimäärä toipilaalla (en toki tunne lenkkejesi tehoa) johtaa melkein vääjäämättä ylikuntoon (ylirasitustila) joka jo sinänsä on selvä altistava tekijä infektioille (vastustuskyky laskee). Eikä ihme kun tietää, että jo pienestä flunssasta palautuminen urheilullisesti lähtötasolle ennen sairautta kestää n. kaksi viikkoa.
"Kehoni ei kerrassaan kestä liikuntaa, se on koettu."
Erittäin harmillista, jos näin on! Varsinkin kun tietää mitä se tekee aineenvaihdunnallesi = hidastuu, paraneminen hidastuu.
"Minulla on kehossani tulehdus, joka heikentää oloani, ja pitää minut sairaana niin kauan, kunnes se parannetaan. Jonotan par´aikaa Auroran sairaalan infektiolääkärin vastaanotolle"
Toivottavasti pääset tarpeellisiin tutkimuksiin mahdollisimman pian ja tulehduksen syy löytyy.
"Eli: minun mottoni on, että joistain sairauksista ei parane ilman asianmukaista hoitoa, vaikka ei makaisikaan ja vaikka huolehtisi ravinnostaan."
No hei, eiköhän asianmukainen hoito ole edellytys paranemiselle TIETENKIN, mutta tarkoitinkin lähinnä sitä, että ilman tukitoimia se ei ole välttämättä aina tehokasta.Et sittenkään ole lääkäri. Kovasti kuulostat sellaiselta.
Vaikka yrität kirjoitella neuvovia ja positiivishenkisiä viestejä, minusta ne ovat jotenkin - ah - niin tietäviä. Ja tyyliltään... enhän minä mitään vihjaa, mutta.
Toivottavasti toiset homeesta sairastuneet (Älkää panikoiko, sitähän ei tapahdu kuin harvoille poikkeustapauksille. Yleensä kaikki paranevat homeen äärestä poislähdettyään) saavat niistä itselleen tarpeellista tietoa. Sillä saattaahan tällä palstalla vierailla sellaisiakin sairaita, jotka eivät ole ymmärtäneet ravinnon ja liikunnan merkitystä. - ITS-TEK
sairastellut kirjoitti:
Pieni korjaus: vaikka kirjoitin lenkkeilleeni, en koskaan juossut kokonaista lenkkiä, vaan kävelin hölkkäsin, vuorotellen, tai vain kävelin.
Kuntoni ei romahtanut liikunnan määrän vuoksi, vaan siksi, että lääkemäärääni vähennettiin. Aloin kuumeilla entiseen malliin noin kolme viikkoa sen jälkeen. Kohotin kesällä annoksen entiseensä (sairaalasta saamani ohjeen mukaan)ja lääkkeen vaikutus on nyt parin viimeisen viikon aikana alkanut taas tuntua.
Jos makoilu-mottosi ei ollut vähintään ärsyttävä (sairaan ihmisen luettavaksi) niin mikäköhän olisi? Kirjoituksesi oli linkitetty suoraan minulle, joten totta kai luin sen siten, että se oli minua varten.
Kysyn yhä - lääkäri?"Jos makoilu-mottosi ei ollut vähintään ärsyttävä (sairaan ihmisen luettavaksi) niin mikäköhän olisi?"
Toki voit ignoroida kommenttini jos et niitä kestä. Toivoisin kuitenkin vähän objektiivisempaa suhtautumista asiaan.
Moni varmaan haluaa kuulla kuitenkin muitakin mielipiteitä asiaan kuin sinun julkilausumasi. Julkinen foorumi kun on kyseessä.
Edelleen tuohon asiaan sen verran, että en todellakaan tarkoittanut sitä, että akuutissa vaiheessa ihmisen pitää tehdä jotain mihin ei pysty, en todellakaan. Mutta toipumisvaiheessa pitää, jos todella haluaa tulla kuntoon ja myös pysyä kunnossa. Valitettavan usein lääkäreiltä unohtuu tämä perspektiivi ja niinpä hoidetaan pelkästään oire pois ja jätetään henkilö oman onnensa nojaan luulemaan että lääkkeet ovat nyt kääntäneet kelkan pysyvästi parempaan suuntaan. Enkä puhu tässä nyt spesifisesti mistään homesairaudesta vaan kaikista terveyteen liittyvistä ongelmista. Aineenvaihdunnan tehostamisen tarve esim. nivelongelmista toipumisen yhteydessä on ihan fakta eikä mitään huuhaata. Lisäksi mainittakoon sellainen seikka, että liikunnan lisääminen ei tarkoita välttämättä urheilusuorituksia vaan yleistä aktiivisuuden asteittaista lisäämistä (kun joku kuitenkin ajattelee että siinä taas joku urheiluhullu jakaa ohjeitaan).
Kenenkään ei tietenkään tarvitse uskoa minua, enkä siitä ollenkaan pahastu. Jokainen taaplaa loppujen lopuksi tyylillään. Itse kuitenkin mielelläni kuuntelen muiden mielipiteitä ja siksi itsekin osallistun usein kiinnostaviin keskusteluihin.
"Kirjoituksesi oli linkitetty suoraan minulle, joten totta kai luin sen siten, että se oli minua varten."
Sanotaan näin että omasin mielipiteen asiasta jonka sinä olit lausunut julki ja siksi keskustelun oli luontevaa polveilla kronologisesti ja loogisesti kommenttisi kautta. Vastaukseni ei ainakaan kohdistunut mitenkään persoonaasi.
"Kysyn yhä - lääkäri?"
Vastaan yhä - en toki vaan kiinteistöalalla toimiva henkilö, siksi asia kiinnostaakin. - ITS-TEK
sairastellut kirjoitti:
Et sittenkään ole lääkäri. Kovasti kuulostat sellaiselta.
Vaikka yrität kirjoitella neuvovia ja positiivishenkisiä viestejä, minusta ne ovat jotenkin - ah - niin tietäviä. Ja tyyliltään... enhän minä mitään vihjaa, mutta.
Toivottavasti toiset homeesta sairastuneet (Älkää panikoiko, sitähän ei tapahdu kuin harvoille poikkeustapauksille. Yleensä kaikki paranevat homeen äärestä poislähdettyään) saavat niistä itselleen tarpeellista tietoa. Sillä saattaahan tällä palstalla vierailla sellaisiakin sairaita, jotka eivät ole ymmärtäneet ravinnon ja liikunnan merkitystä."Vaikka yrität kirjoitella neuvovia ja positiivishenkisiä viestejä, minusta ne ovat jotenkin - ah - niin tietäviä."
En todellakaan yritä olla ketään parempi, mutta kenenkään totuus - ei minun eikä sinun - ole takuulla se ainoa totuus. Siksi meillä on näitä julkisia foorumeja joilla VOIMME VAIHTAA MIELIPITEITÄ.
Sille en tietenkään voi mitään että työni sivuaa homeongelmia ja samalla törmää jos jonkinlaisiin ihmisiin, sekä objektiivisesti että subjektiivisesti asiaan suhtautuviin. Aiheettomia epäilyksiä on valtavan paljon enemmän kuin oikeita ongelmia, jotka sitten ovatkin yleensä HYVIN todellisia. Ehkäpä tämä kuvastuu jonkin verran myös mielipiteissäni.
Yhtä hyvin voisin vihjata siihen suuntaan, että eräät tällä foorumilla olevat viestit ovat - ah - niin subjektiivisia. Onneksi se ei ole vain tämän vaan monen muunkin foorumin ongelma, eikä siksi ihmetytä. Varsinkin kun keskustellaan suhteellisen vakavasta ja tunnepitoisesta aiheesta. - sairastellut
ITS-TEK kirjoitti:
"Vaikka yrität kirjoitella neuvovia ja positiivishenkisiä viestejä, minusta ne ovat jotenkin - ah - niin tietäviä."
En todellakaan yritä olla ketään parempi, mutta kenenkään totuus - ei minun eikä sinun - ole takuulla se ainoa totuus. Siksi meillä on näitä julkisia foorumeja joilla VOIMME VAIHTAA MIELIPITEITÄ.
Sille en tietenkään voi mitään että työni sivuaa homeongelmia ja samalla törmää jos jonkinlaisiin ihmisiin, sekä objektiivisesti että subjektiivisesti asiaan suhtautuviin. Aiheettomia epäilyksiä on valtavan paljon enemmän kuin oikeita ongelmia, jotka sitten ovatkin yleensä HYVIN todellisia. Ehkäpä tämä kuvastuu jonkin verran myös mielipiteissäni.
Yhtä hyvin voisin vihjata siihen suuntaan, että eräät tällä foorumilla olevat viestit ovat - ah - niin subjektiivisia. Onneksi se ei ole vain tämän vaan monen muunkin foorumin ongelma, eikä siksi ihmetytä. Varsinkin kun keskustellaan suhteellisen vakavasta ja tunnepitoisesta aiheesta.Kun tätä palstaa lukee laajemmin (sekä aiemmin allergiapalstalla olleita, samasta aiheesta tehtyjä kirjoituksia) huomaa, etteivät parantumispyrkimyksiimme liittyvät, toinen toisillemme antamat vinkit, pyöri niin lapsenkengissä kuin ruokavalioon ja liikunnan määrän lisäämiseen liittyvissä asioissa.
Onko paniikin lietsomista, jos toteaa, etteivät kaikki ihmiset tule terveiksi edes sen jälkeen, kun muuttavat pois homekämpistään? Eikö totuutta saisi sanoa ääneen? Jos kuvittelet, että minä olen jokin poikkeus tässä maassa, niin soitapa vaikka homesairauden yhdistykseen, Tyhosaan, ja kysele asiasta...
On totta, että jotkut pääsevät oireistaan eroon aika pian, he onnekkaat! Mutta moni homeen kanssa pitkään tekemisissä ollut jää oudolla tavalla sairaaksi. Kyllä meitä tuolla allergiasairaalassa riittää, tutkittavia. Vaikka asiaan ei olekaan vielä perehdytty tarpeeksi (ei kiinnostane ketään) se on ikävä kyllä totta.
Saat toki jakaa ihan vapaasti kaikkia neuvojasi. Siksi tämä palsta on olemassa. Kerro vaikka lisää ruokavaliosta, jos tiedät jotain siihen liittyvää :) - sairastellut
ITS-TEK kirjoitti:
"Vaikka yrität kirjoitella neuvovia ja positiivishenkisiä viestejä, minusta ne ovat jotenkin - ah - niin tietäviä."
En todellakaan yritä olla ketään parempi, mutta kenenkään totuus - ei minun eikä sinun - ole takuulla se ainoa totuus. Siksi meillä on näitä julkisia foorumeja joilla VOIMME VAIHTAA MIELIPITEITÄ.
Sille en tietenkään voi mitään että työni sivuaa homeongelmia ja samalla törmää jos jonkinlaisiin ihmisiin, sekä objektiivisesti että subjektiivisesti asiaan suhtautuviin. Aiheettomia epäilyksiä on valtavan paljon enemmän kuin oikeita ongelmia, jotka sitten ovatkin yleensä HYVIN todellisia. Ehkäpä tämä kuvastuu jonkin verran myös mielipiteissäni.
Yhtä hyvin voisin vihjata siihen suuntaan, että eräät tällä foorumilla olevat viestit ovat - ah - niin subjektiivisia. Onneksi se ei ole vain tämän vaan monen muunkin foorumin ongelma, eikä siksi ihmetytä. Varsinkin kun keskustellaan suhteellisen vakavasta ja tunnepitoisesta aiheesta.Jos keskustelupalstalla linkittää viestinsä suoraan jonkun toisen viestiin, viestin saaja kokee sen "henkilökohtaiseksi kannanotoksi". Ensi kerralla, kun haluat antaa vinkkejä kaikille homeesta sairastuneille (ups, taas kerroin, että meitä on monta), aloita ihan uusi viesti. Jos olisit tehnyt niin, en olisi edes kommentoinut tekstiäsi. Mutta nyt jäin suustani kiinni! Tekisi miltei mieli sanoa vielä, että sinulla taitaa olla oma lehmä ojassa. Mutta, enpäs sittenkään sanonut.
- ITS-TEK
sairastellut kirjoitti:
Kun tätä palstaa lukee laajemmin (sekä aiemmin allergiapalstalla olleita, samasta aiheesta tehtyjä kirjoituksia) huomaa, etteivät parantumispyrkimyksiimme liittyvät, toinen toisillemme antamat vinkit, pyöri niin lapsenkengissä kuin ruokavalioon ja liikunnan määrän lisäämiseen liittyvissä asioissa.
Onko paniikin lietsomista, jos toteaa, etteivät kaikki ihmiset tule terveiksi edes sen jälkeen, kun muuttavat pois homekämpistään? Eikö totuutta saisi sanoa ääneen? Jos kuvittelet, että minä olen jokin poikkeus tässä maassa, niin soitapa vaikka homesairauden yhdistykseen, Tyhosaan, ja kysele asiasta...
On totta, että jotkut pääsevät oireistaan eroon aika pian, he onnekkaat! Mutta moni homeen kanssa pitkään tekemisissä ollut jää oudolla tavalla sairaaksi. Kyllä meitä tuolla allergiasairaalassa riittää, tutkittavia. Vaikka asiaan ei olekaan vielä perehdytty tarpeeksi (ei kiinnostane ketään) se on ikävä kyllä totta.
Saat toki jakaa ihan vapaasti kaikkia neuvojasi. Siksi tämä palsta on olemassa. Kerro vaikka lisää ruokavaliosta, jos tiedät jotain siihen liittyvää :)"Kun tätä palstaa lukee laajemmin (sekä aiemmin allergiapalstalla olleita, samasta aiheesta tehtyjä kirjoituksia) huomaa, etteivät parantumispyrkimyksiimme liittyvät, toinen toisillemme antamat vinkit, pyöri niin lapsenkengissä kuin ruokavalioon ja liikunnan määrän lisäämiseen liittyvissä asioissa."
Myönnän että en ole lukenut allergiapalstaa enkä tunne nimimerkkiäsi aikaisemmista yhteyksistä, eikä minun edes tarvitsekaan tietää.
Kysehän oli lähinnä yleisluontoinen toteamus, ei mikään yksittäinen vinkki, koska et sellaista pyytänyt. Miksi yleisluontoisia asioita ei saisi todeta? Tosiasia on kuule se, että ns. terveiden ihmisten elintavoissa tässä maassa on NIIN PALJON KORJAAMISTA että kaikkea sitä mitä pitäisi muuttaa, ei pystyisi yhdessä päivässä listaamaan. Mielestäni detaljitietotasolla olevien vinkkien kirjoittaminen tuohon yhteyteen olisi sitäpaitsi ollut ihan tyhjänpäiväistä, sillä ethän sellaista selvästikään odottanut.
Terveisin toinen allergikko.
"Onko paniikin lietsomista, jos toteaa, etteivät kaikki ihmiset tule terveiksi edes sen jälkeen, kun muuttavat pois homekämpistään? Eikö totuutta saisi sanoa ääneen?"
Eihän toki, sanoin vain että PÄÄOSA paranee. TOTUUDEN saa aina sanoa ääneen, sitäpaitsi enhän minä siitä päätä mikä on totuus. Totuus ei ole totuus ennen kuin on olemassa näyttöä. Siksi en puhukaan omien kommenttieni kohdalla totuuksista vaan MIELIPITEISTÄ joita muodostuu saatujen ja hankittujen tietojen ja kokemusten pohjalta. Puhun totuuksista vasta sitten kun pystyn osoittamaan mistä asia on tarkistettavissa. Mutta tämä nyt on ihan turhaa hiusten halkomista.
"Jos kuvittelet, että minä olen jokin poikkeus tässä maassa, niin soitapa vaikka homesairauden yhdistykseen, Tyhosaan, ja kysele asiasta..."
Et varmaan ole poikkeus siinä mielessä, että homesairaita on takuulla aika paljon, mutta jos puhutaan homeongelmien aiheuttamista pitkäaikaissairauksista, niin niiden määrä on takuulla suhteellisen vähäinen. Siis altistumisiin nähden. Jos olen mielestäsi väärässä, niin sinulla on todennäköisesti esittää minulle jotain faktaa siitä että asia ei näin ole? Tämä ei ole mitään saivartelua vaikka niin luuletkin - tosiasia nyt on vaan se, että ainoastaan numerot puhuvat. Ja nyt siis on kyse niistä henkilöistä jotka ovat sairastuneet HOMEEN VUOKSI PITKÄAIKAISSAURAUTEEN JA SAIRAUS ON AKUUTTI VIELÄ VUOSIEN PÄÄSTÄ KUN OLESKELU HOMEKOHTEESSA ON LOPPUNUT. Ja tämän pitää perustua diagnooseihin, ei olettamuksiin.
Tyhosaan en soita, mutta tutustun kyllä muuten sivustoon netissä. Kiitos vinkistä.
"Vaikka asiaan ei olekaan vielä perehdytty tarpeeksi (ei kiinnostane ketään) se on ikävä kyllä totta."
Tuosta asian kiinnostavuudesta olen kyllä eri mieltä, aihe on vain melkoisen hankala tutkia luotettavasti johtuen valtavasta määrästä muuttujia.
"Kerro vaikka lisää ruokavaliosta, jos tiedät jotain siihen liittyvää"
Jätetään se nyt kuitenkin muille foorumeille... - ITS-TEK
sairastellut kirjoitti:
Jos keskustelupalstalla linkittää viestinsä suoraan jonkun toisen viestiin, viestin saaja kokee sen "henkilökohtaiseksi kannanotoksi". Ensi kerralla, kun haluat antaa vinkkejä kaikille homeesta sairastuneille (ups, taas kerroin, että meitä on monta), aloita ihan uusi viesti. Jos olisit tehnyt niin, en olisi edes kommentoinut tekstiäsi. Mutta nyt jäin suustani kiinni! Tekisi miltei mieli sanoa vielä, että sinulla taitaa olla oma lehmä ojassa. Mutta, enpäs sittenkään sanonut.
"Jos keskustelupalstalla linkittää viestinsä suoraan jonkun toisen viestiin, viestin saaja kokee sen "henkilökohtaiseksi kannanotoksi"."
Useimmat kylläkin kokevat sen osallistumiseksi keskusteluun...
"Ensi kerralla, kun haluat antaa vinkkejä kaikille homeesta sairastuneille (ups, taas kerroin, että meitä on monta), aloita ihan uusi viesti"
En varmasti aloita, sillä turha threadien aloittaminen rikkoo netikettiä. Sitäpaitsi sinä et sitä päätä kuka täällä kommentoi ja mitä. Kyseessä ei ole moderoitu foorumi vaan yleinen keskustelupalsta.
"(ups, taas kerroin, että meitä on monta)"
Mikähän ihmeen ongelma tähän liittyy? Missään vaiheessa en ole mielestäni sanonut uskovani ettei "homesairaita" ole "monta"...
"Jos olisit tehnyt niin, en olisi edes kommentoinut tekstiäsi."
Eihän sinun nytkään tarvitse kommentoida yhtään mitään... homma hoituu sillä, että et naputa rivin riviä minulle (anteeksi, kommenttiini) vastaukseksi.
"Tekisi miltei mieli sanoa vielä, että sinulla taitaa olla oma lehmä ojassa. Mutta, enpäs sittenkään sanonut."
Melkein tekisi mieli kysyä sinulta että mikähän lehmä? Mutta enpäs sitten kysynytkään. Minulla ei ole ainoataan lehmää eikä muutakaan.
Kiinnostukseni johtuu:
a) ammattillisista syistä
b) yleisestä mielenkiinnosta asiaan (sekä rakennustekniikkaan että homeongelmaan ja terveyteen)
c) siitä, että olen joskus itsekin pohtinut eräiden oireiden yhteyttä mahdolliseen kosteus- / homevaurioon - Homeesta ammattitauti
ITS-TEK kirjoitti:
Missään nimessa en halua vähätellä kokemuksiasi, mutta tarkastellaanhan terveytäsi kokonaisuutena? Ei siis pelkästään hoideta oireita?
Haluan vain tuoda esille sellaisen asian, että liikunnalla ja oikeanlaisella ruokavaliolla on suuren suuri merkitys hyvinvointiin ja paranemisen etenemiseen. Enkä tarkoita mitään jumalatonta rääkkiä vaan toistuvaa, säännönmukaista harjoittelua. Ja samaan aikaan ehdottomasti terveellisesti ja kevyesti syömistä, vähän, terveellisesti ja usein.
Tuo viimeinen siksi, että tiedän vallan hyvin (en toki sinun tapaustasi) syömisen ajautuvan ongelmien ilmetessä usein ihan väärille raiteille, lähinnä herkutteluun.
Oma mottoni onkin: Makaamalla ei parane!
Tsemppiä vaan ja toivottavasti saat itsesi kuntoon!No jopas oli ohje homeesta sairastuneelle:
"liikuntaa ja hyvää ravintoa". Ei se kuules
"asiantuntija" auta homeesta sairastuneelle.
Homeesta sairastuneelle auttaa VAIN pian puhtaisiin tiloihin muuttaminen ja KAIKKIEN tavaroiden ja huonekalujen puhdistaminen - mieluummin hävittäminen ja uusien ostaminen.
Ensin on keuhkot tietenkin hoidettava kuntoon suurilla kortisoniannoksilla riittävän pitkään.
Minulla on ollut noin useita kortisonikuureja ja minulle auttaa vain puhtaassa ympäristössä olo.
Jos luokseni tulEe ystävä, joka asuu hometalossa (josta perhe muuttaa onneksi pian pois)saan heti astmakohtauksen. Myös tupakansavu, kalan haju ja eläinepiteeli sekä hajuvedet aiheuttavat astmakohtauksen. Homeallergia on todettu kokeilla. Home on altistanut kaikelle muullekin.
SIIS NEUVONI ON:
JA VÄHÄN ÄKKIÄ PUHTAISIIN TILOIHIN SEKÄ KOTONA, ETTÄ TYÖPAIKALLA. ALTISTUKSEN ON LOPUTTAVA ! - Itsekin homeesta sairastunut
sairastellut kirjoitti:
Tarkoitit vissiin ihan hyvää, mutta........Kuten kirjoitit, et tunne tapaustani. Joo, et tunnekaan.
Sinänsä mukava viestisi välittää niitä normaaleja ajatuksia, joita ihmisille tulee, kun he kuulevat, että homesairas on sairastanut vuosia. He kuvittelevat, että tuo on jokin soffalla makaava pullamössö - ei ihme, ettei parane.
Kerronpas nyt vähän, mutta en jaksa kaikkea aiempaa tänne kirjoittaamaani toistella.
Mitä tulee liikuntaan: ennen kuin sairastuin, olin todella sporttinen. Viime talvena, kun olin jo paremmassa kunnossa, lenkkeilin kuutena päivänä viikossa. Sittenhän terveyteni romahti uudelleen, koska lääkitystäni vähennettiin. Kun viimeksi kävin kevyellä iltakävelyllä, heräsin seuraavana yönä kuumeeseen, jota jatkui pari päivää. Kehoni ei kerrassaan kestä liikuntaa, se on koettu. Säännönmukainen harjoittelu, kevytkin, iskisi minut tällä hetkellä petiin.
Jos vähänkin "rasitan" kroppaani esimerkiksi työni puolesta (kannan usein todella painavaa laukkua) lämpö nousee.
Ravinto: syön namia kerran viikossa, yleensä popcornia. En ole mikään herkkuperse. Teen suurimman osan ravinnostani itse, syön terveellisesti.
Juu, makaamalla ei parane, mutta en ole parantunut millään muullakaan tavalla, tähän mennessä. Olen käynyt homeopatiassa, akupunktiossa, käytän vitamiineja ja hivenaineita ja blaa blaa blaa.
Minulla on kehossani tulehdus, joka heikentää oloani, ja pitää minut sairaana niin kauan, kunnes se parannetaan. Jonotan par´aikaa Auroran sairaalan infektiolääkärin vastaanotolle, sillä viimeisimmästä verikokeestani löytyi - jälleen kerran - tulehdusarvoja. Keuhkolääkärini ei vain voi tietää, missä tulehdus on.
Eli: minun mottoni on, että joistain sairauksista ei parane ilman asianmukaista hoitoa, vaikka ei makaisikaan ja vaikka huolehtisi ravinnostaan.Hei
Katselin tätä palstaa ja kiinnostukseni heräsi.
Miten on kotisi tai työpaikkasi hometilanne (eli kosteusvauriomikrobitilanne) ??
Jos ei keuhkolääkärisi tunne homeesta sairastuneen ihmisen oireita, vaihda PIAN lääkäriä. Kyllä asiansa osaavia keuhkolääkäreitä toki löytyy. Mitä kokeita Sinulle on tehty ?
Onko otettu homevasta-aineet tai ECP-tutkimus,
josta näkee keuhkojen tulehduksen.
Onko otettu typpioksidimääritys ?
CRP ja LA ("senkka")arvot voivat olla ihan hyviä, mutta ECP arvo on pilvissä. Kyseleppä keuhkolääkäriltäsi mitä kokeita on otettu ja voisiko ottaa vielä muuta ? Onko keukokuvasi OK ?
Voisiko Sinulla olla ODTS tai alveoliitti.
Ainoa hoito kortisonin lisäksi on puhdas ja homeeton koti ja työpaikka. Muuten sairaus aina toistuu. Sairastaminen ei aina perustu allergiaan.
Kokemusta minulla on vuosien pyörityksestä ja turhista tutkimuksista - oikeat tutkimukset paljastivat totuuden. Terveys siinä odottelussa meni loppuelämäksi, samoin työkyky ja toimeentulo. - Ei tunnepitoinen
ITS-TEK kirjoitti:
"Vaikka yrität kirjoitella neuvovia ja positiivishenkisiä viestejä, minusta ne ovat jotenkin - ah - niin tietäviä."
En todellakaan yritä olla ketään parempi, mutta kenenkään totuus - ei minun eikä sinun - ole takuulla se ainoa totuus. Siksi meillä on näitä julkisia foorumeja joilla VOIMME VAIHTAA MIELIPITEITÄ.
Sille en tietenkään voi mitään että työni sivuaa homeongelmia ja samalla törmää jos jonkinlaisiin ihmisiin, sekä objektiivisesti että subjektiivisesti asiaan suhtautuviin. Aiheettomia epäilyksiä on valtavan paljon enemmän kuin oikeita ongelmia, jotka sitten ovatkin yleensä HYVIN todellisia. Ehkäpä tämä kuvastuu jonkin verran myös mielipiteissäni.
Yhtä hyvin voisin vihjata siihen suuntaan, että eräät tällä foorumilla olevat viestit ovat - ah - niin subjektiivisia. Onneksi se ei ole vain tämän vaan monen muunkin foorumin ongelma, eikä siksi ihmetytä. Varsinkin kun keskustellaan suhteellisen vakavasta ja tunnepitoisesta aiheesta.Homeesta (kosteusvaurioista) sairastumisella ei ole "tunnepitoista" syytä. Kyseessä on täysin fysiologinen tapahtuma. Jotkut ihmiset EIVÄT KESTÄ yhtään kosteusvaurioisia tiloja vaan alkavat kukin yksilöllisellä tavalla reagoida.
Toisille tulee päänsärky, astmakohtaus, keuhkojen tulehdus (inflammaatio ei infektio), silmien tai nenän limakalvon oireet, väsymys, huimaus, pahoinvointi ja tai oksentelu (toksiineista). Tässä ei ole tunteilla mitään osuutta hei "asiantuntija". Hoks Hoks !
Kun homeesta (kosteusvauriomikrobeista) alkaa oireilla, elöimistö muistaa sen koko loppuelämän Ihmisen on pysyttävä pois kosteusvauriomikrobi tiloista. Seurauksena voi olla jopa anafylaktinen shokki, jossa hengityselimet turpoavat tukkoon.
Poissaolo hometiloista (kosteusvaurio-) auttaa oireiden vähenemisessä, mutta oireet palaavat AINA takaisin hometiloissa.
Tässä ei ole tunnetiloista eikä "opituista reagtioista" kyse.
Tietoa ja kirjallisuutta kyllä löytyy. Näiden ylimielisten "asiantuntijoiden" kannattaisi hieman tutustua kirjallisuuteen, ennenkuin antavat ohjeitaan ylhäältäpäin.
Tuollainen ärsyttää valtavasti sairasta, joka jatkuvasti törmää asenteihin "vika on vain päässä". "Vika" on siinä, että kosteusvauriomikrobit ovat aiheuttaneet diagnostisoidun OIKEAN SAIRAUDEN. - Kosteusvauriomikrobeista sa...
sairastellut kirjoitti:
Kun tätä palstaa lukee laajemmin (sekä aiemmin allergiapalstalla olleita, samasta aiheesta tehtyjä kirjoituksia) huomaa, etteivät parantumispyrkimyksiimme liittyvät, toinen toisillemme antamat vinkit, pyöri niin lapsenkengissä kuin ruokavalioon ja liikunnan määrän lisäämiseen liittyvissä asioissa.
Onko paniikin lietsomista, jos toteaa, etteivät kaikki ihmiset tule terveiksi edes sen jälkeen, kun muuttavat pois homekämpistään? Eikö totuutta saisi sanoa ääneen? Jos kuvittelet, että minä olen jokin poikkeus tässä maassa, niin soitapa vaikka homesairauden yhdistykseen, Tyhosaan, ja kysele asiasta...
On totta, että jotkut pääsevät oireistaan eroon aika pian, he onnekkaat! Mutta moni homeen kanssa pitkään tekemisissä ollut jää oudolla tavalla sairaaksi. Kyllä meitä tuolla allergiasairaalassa riittää, tutkittavia. Vaikka asiaan ei olekaan vielä perehdytty tarpeeksi (ei kiinnostane ketään) se on ikävä kyllä totta.
Saat toki jakaa ihan vapaasti kaikkia neuvojasi. Siksi tämä palsta on olemassa. Kerro vaikka lisää ruokavaliosta, jos tiedät jotain siihen liittyvää :)On tällä palstalla onneksi hyviäkin viestejä.
Me homealtistuksesta sairastuneet toki tunnemme sairautemme itse parhaiten. Tiedämme, että ainoa ja paras hoito on poissaolo kosteusvauriotiloista. Se ei ole aina helppoa. Useat virastot, tutkimus- ja kuntoutuslaitokset, postit, pankit, verovirastot, Kela, sairaalat ovat homeessa.
Kyseessä ei suinkaan aina ole homeallergia vaan kosteusvauriomikrobit saattavat vahingoittaa ihmisen immuunipuolustusjärjestelmää ja oireet ovat pysyviä, eivätkä täysin parane myöskään puhtaissa tiloissa.
Neuvojia riittää. Ärsyttävin neuvo hirvittävässä inflammatiossa (ei infektio) ja kortisonikuurin aikana ihan käheä äänisenä minulle oli neuvo: "Hei ota sitä astmalääkettä". Sanoin neuvojalle miten monta eri merkkistä astmalääkettä minulla jo on käytössä kortisonin lisäksi, johon hän totesi: "Ai jaa".
Immuunipuolustusjärjestelmäni heikentyminen on todettu laboratoriokokeilla. Olen eläkkeellä ja työkyvytön. Kannattaa käydä infektiolääkärin luona keuhkolääkärin lisäksi. Jos yksi lääkäri on tyly ja ei osaa tutkia niin löytyy niitä ihan oikeita asiantuntijoitakin - vaihda lääkäriä.
Parasta keskusteluseuraa ja mielipiteiden vaihto seuraa homeesta (kosteusvauriomikrobeista) sairastuneille on vertaistuki ja toinen homeesta sairastunut. Toinen toisiltamme saamme parhaat neuvot. - home home home
Homeesta ammattitauti kirjoitti:
No jopas oli ohje homeesta sairastuneelle:
"liikuntaa ja hyvää ravintoa". Ei se kuules
"asiantuntija" auta homeesta sairastuneelle.
Homeesta sairastuneelle auttaa VAIN pian puhtaisiin tiloihin muuttaminen ja KAIKKIEN tavaroiden ja huonekalujen puhdistaminen - mieluummin hävittäminen ja uusien ostaminen.
Ensin on keuhkot tietenkin hoidettava kuntoon suurilla kortisoniannoksilla riittävän pitkään.
Minulla on ollut noin useita kortisonikuureja ja minulle auttaa vain puhtaassa ympäristössä olo.
Jos luokseni tulEe ystävä, joka asuu hometalossa (josta perhe muuttaa onneksi pian pois)saan heti astmakohtauksen. Myös tupakansavu, kalan haju ja eläinepiteeli sekä hajuvedet aiheuttavat astmakohtauksen. Homeallergia on todettu kokeilla. Home on altistanut kaikelle muullekin.
SIIS NEUVONI ON:
JA VÄHÄN ÄKKIÄ PUHTAISIIN TILOIHIN SEKÄ KOTONA, ETTÄ TYÖPAIKALLA. ALTISTUKSEN ON LOPUTTAVA !itse asuin homeisessa OK talossa muutaman vuoden, ja sairastuin tosi pahasti...
ihottumaa, hiuksen lähtöä korkea verenpaine
muutettiin pois ja uus kämppä olikin melkein samanlainen paska... ihottuma parani paljon, mutta ei varmaan enää parane kokonaan koskaan...
ja krooninen väsymys vaivaa kanssa...
melkein vois sanoa että elämä pilalla
tehkää hyvät ihmiset kunnon mittaukset ennen kuin ostatte/muutatte...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6467936Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4662220Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2292124- 1441696
Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511229Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251218Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule991103Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65834Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.55751Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill7727