Mite pääsykoekysymykset muodostuu?

Kysymykset laatii yleensä ko. aineen proffa tai hänen assari. Yleensä proffan omat mielenkiinnot heijastuu myös kysymyksiin, joten painotuksia kirjasta kannattaa katsoa.

En tosin tiedä mihin tiedekuntaan olet hakemassa.

Mitään koehenkilöitä on ole kuullut koskaan käytettävän. Lähtökohtaisesti kysymykset laaditaan pääsykoekirjallisuuden perusteella. Kaikkea voidaan kysyä.

Jos meinaa Helsinkiin hakea, kannattaa lukea ihan jokainen präntti huolella. Alaviitteistä on kysytty useasti, mikä tekee lukemisesta kohtuullisen työlästä, välillä kun siellä suositellaan, jotain hyvää romaania (kekkonen, kontekstuaalinen oikeushistoria).

Usein riittää se, että osaa asiat todella hyvin. Pääsykokeessa ei ole kuin kaksi arvosanaa, ja se on hyvä pitää mielessä. Jos jäät pisteen päähän on arvosana hylätty. Jos saat täydet, niin ketään ei se kiinnosta. Toisinsanoen, pitää olla niin hyvä, että on parempi kuin suurin osa hakijoista.

Eräs tuttuni, joka pääsi neljännellä kerralla Helsinkiin, oli opetellut kaikki kirjat sanasta sanaan ulkoa. Pääsykokeessa hän sulki silmät ja luki mielessään kirjaa ja kirjoittin sitten vastauksen paperiin.

Itse opiskelen Rovaniemellä, jonne on maantieteellisen sijainnin takia hieman helpompi päästä. Kysymykset ovat laadittu usein kokonaisuuksista, joten lukiessa kannattaa pohtia, mistä saisi hyvän kysymyksen muodostettua.

Kysymyksiä, ei siis laadita sen perusteella, mikä asia on vaikeaa ymmärtää.

Eräs tuttuni, joka pääsi neljännellä kerralla Helsinkiin, oli opetellut kaikki kirjat sanasta sanaan ulkoa. Pääsykokeessa hän sulki silmät ja luki mielessään kirjaa ja kirjoittin sitten vastauksen paperiin.


Vtu on pimeetä touhua... Ensinnäkin tyypin täytyy olla jonkin tason autistin kirjon potilas tai sitten hänellä on Uuden Sherlockin tyyppinen mind castle. Ei asioita voi näkömuistiin painaa tossa laajuudessa ilman jotain erityislahjakkuutta. Kuulostaa aika spookylta persoonalta koko tyyppi. Pääsykokeisiin on kuitenkin aikaa valmistautua reilut pari kuukautta. Urbaanin legendan puoleen menee tää juttu.

Toki se on selvä, että osan kirjojen asioista pystyy ihan keskiverto-tyyppikin näkömuistin avulla mieleen palauttamaan, siinä ei ole mitään uutta. Tuo laajuus vain hieman herättää epäilyksiä.

Hienoa kuitenkin, että neljännellä kerralla pääsi sisään.

Kysymykset tekee parlamentaarisin perustein valittu komitea.

Käytännössä mukana on yksi demari, joka tekee työntekijän suojaa koskevan kysymyksen. Niihin vastattaessa pitää paheksua ahneita kapitalisteja. Tuloerojen kasvun moittimisesta saa myös lisäpisteitä

Sitten on yksi kepulainen jäsen, joka yleensä kysyy maatalousverotuksesta. Oikeassa vastauksessa kauhistellaan verojen korkeutta ja vaaditaan lisää tukiaisia (ei siis kuitenkaan mitään glamour-tukiaisia vaan rehtejä traktorin ostorahoja).

Kokoomuslainen haluaa yleensä esittää jonkun EU:ta mielistelevän kysymyksen. Kannattaa vastata puhumalla fantastisesta vastuunkannosta ja siitä, että kaikki Euroopan talousongelmat on hienosti ratkaistu.

Persu tekee myös EU-kysymyksen, mutta oikea vastaus on täysin päinvastainen, joten on tärkeää erottaa nämä kaksi EU-kysymystä. Pisteitä saa kun kertoo Brysselin byrokraattien elättävän itsensä verorahoilla ja talouspolitiikan epäonnistuneen joka suhteessa.

RKP-läinen jäsen tekee pakkoruotsikysymyksen, jossa pitää muistaa vastata, että rannikkokalastajalla on perusoikeus saada palveluita kelasta ruotsiksi.

Vasemmistoliittolaisen tekemään kysymykseen on viisasta vasta kirjoittamalla isoilla kirjaimilla: "Tuotantovälineet kansalle" ja "USA pois Vietnamista".

Vihreän laatimaan kysymykseen on syytä kirjoittaa huonosti terotulla lyijykynällä hasiksen vapauttamista ja kasvissyöntiä ylistäviä näkemyksiä.

Viimeinen kysymys on yleensä kristillisen tekemä. Kun aikakin kokeessa käy tiukalle, sen voi kuitata kirjoittamalla "Halleluja!". Jos ehtii, voi paheksua salmiakkikossua.

Näillä ohjeilla pärjää.