Maassa maan tavalla sägs det .

När finskspråkiga flyttar till en tidigare svenskspråkig ort,då börjar fordringarna.De vill ha nya fina skolor(svenskspråkiga ungar får hållas i sina mögelskadade gamla träkåkar )När tvåspråkiga människor anställs. så börjar genat gnällandet om diskriminering.Gamla svenskspråkiga ortsnamn som funnits i hundratals år måste översättas .(ingen använder ändå de här NYA namnen )
15105
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Tänk om vi svenskspråkiga skulle göra på samma sätt när vi flyttar till en finskspråkig ort.

Äänestä
  • Taas vertaillaan ikään kuin ruotsi olisi täysin tasavertainen kieli suomeen nähden, saman verran puhujia siis. 4 % vastaan 95% eikä osata suhteuttaa. Naurettavaa. Suomi yksikieliseksi ja nopeasti että tuollainen järkyttävä ylimielisyys loppuu siihen paikkaan.

    Äänestä

Miten se on Ahvenanmaalla tai Ruotsissa suomen kielen kanssa?

Äänestä
  • Både Åland och Sverige är enspråkigt svenska.Nu gäller det bara att jobba för ett enspråkigt finskt FINLAND.

    Äänestä

  • LYCKA TILL kirjoitti:

    Både Åland och Sverige är enspråkigt svenska.Nu gäller det bara att jobba för ett enspråkigt finskt FINLAND.

    Sitähän tässä kovasti yritetäänkin. Tai ei Finland vaan Suomi. Se kuulostaa omaan korvaani kotoisammalta. FIN on ruotsalaisten valheilla tahraama.

    Äänestä

  • LYCKA TILL kirjoitti:

    Både Åland och Sverige är enspråkigt svenska.Nu gäller det bara att jobba för ett enspråkigt finskt FINLAND.

    Tiedoksi sinulle, että Suomi tosiaankin on yksikielinen. Ruotsissa on enemmän suomenkielisiä kuin Suomessa ruotsinkielisiä. De facto Suomi sitä on ja nyt yritetään edes jollain tasolla saada Suomesta oikeanlainen demokratia, jossa enemmistöä ei nöyryytetä ja alisteta.

    Äänestä

Niinpä! Maassa maan tavalla eli alkuperäiset suomalaisnimet otettava käyttöön.

Suomalaisnimet ovat tuhansia vuosia vanhoja. Entisen sortajan nimet pois.

Äänestä
  • Voi repsukka kun monella paikkakunnalla on alunperin ruotsinkielinen nimi.

    Äänestä

  • Kiihkoton kirjoitti:

    Voi repsukka kun monella paikkakunnalla on alunperin ruotsinkielinen nimi.

    Det är ju så tråkigt när det låtsas som om det aldrig ens har funnits svenskspråkiga på hela orten.

    Äänestä

  • förfinskning kirjoitti:

    Det är ju så tråkigt när det låtsas som om det aldrig ens har funnits svenskspråkiga på hela orten.

    Ruotsissa on suomalaisia ollut aikojen alusta ja mitä Ruotsi on tehnyt suomalaisille? Maailasta ei löydy ainuttakaan maat, joka jotain vähemmistöä yhtä hyvin kohtelisi. Maailman lellityin vähemmistö ssiis, kuten NYTimes ilmaisi.

    Äänestä

  • suomi<3 kirjoitti:

    Ruotsissa on suomalaisia ollut aikojen alusta ja mitä Ruotsi on tehnyt suomalaisille? Maailasta ei löydy ainuttakaan maat, joka jotain vähemmistöä yhtä hyvin kohtelisi. Maailman lellityin vähemmistö ssiis, kuten NYTimes ilmaisi.

    Ruotsistakin löytyy vielä onneksi paikkakuntia ihan suomenkielisellä nimellä. Kummassakaan maassa ei tarvitse enää tuhota näitä historiallisia nimiä, ei siellä suomenkielisiä eikä täällä ruotsinkielisiä.

    Äänestä

Suomi on alkuperäiskieli Ruotsissakin jopa enemmän kuin ruotsi.

Mikael Reuter
Söndra och härska

Finska språkets särställning

Finnar är ingen minoritet i riket (i Sverige) utan landets ursprungsbefolkning, som bebott landet inte i 500 år utan från första början efter isens senaste retirering, och före indoeuropéernas inträngande långt ifrån öster. Det finns en kontinuitet av flyttningar i detta område, redan före några statsbildningar.

Finska språkets historia i landet är lika långt som befolkningens, men präglad av språkbytet. Detta språkgränsens glidande norrut är en process som började ca 5500 fvt, och som fortgår än idag. Språkbytet från uralsk/finsk-ugriskan U/SU till ett indoeuropeiskt språk IE har medfört assimileringen av dessa tidiga folk i den germanska folkmassan. Detta innebar också att SU språken medverkade i syntesen av germanska språk (IE su), dvs deras urskiljande från andra indoeuropeiska språk. De som talade ett IE språk, ändrade ursprungsbefolkningens språk, men förändrades även själva.

Bronstidens finska i Mellansverige försvann efter år 700 fvt. Svedjefinnarna, som bosatte sig i 150 kommuner i 10 län på 1500- och 1600-talen, kom i språkbytets sista skede på 1960-talet; dvs deras modersmål försvann för gott. I vilket skede av språkbytet tror Du befinna dig i? Du kan kanske både tänka, tala och skriva på finska. Dina barn? Deras barn?

Kronan importerade know-how i riket i form av några tusen (högst tiotusen, troligen inte ens hälften) valloner, främst på 1600-talet. Deras ättlingar menar idag att kanske uppemot en miljon svenskar är av vallonsk härkomst, vilket är en ganska optimistisk kalkyl. Hur många svenskar kan man beräkna vara av finskt blod när man vet att antal inflyttade finnar är betydlig högre än valloner någonsin? Om vi skulle räkna med Sveriges ursprungsbefolkning av finsk-ugrer som är en beståndsdel i den germanska och svenska folkhopen? Uppdraget är ogenomförbart - svenskar och finnar är så pass sammanflätade.

Officiella språk och minoritetsspråk

Republikens president sänder sina bästa hälsningar till minoritetsveckan i Umeå våren 2000, och uttalar sig om finska språkets flera sekler långa rötter i Sverige, och att Sverige "förlorat" Finland. Presidenten är en feminist, och känd för sitt engagemang för olika etniska och sexuella minoriteternas rättigheter i Finland. Hon även vill behålla Finland officiellt tvåspråkigt, och Sverige officiellt enspråkigt. Varför denna inställning i språkfrågan, fast de finlandssvenska och sverigefinska minoriteterna i resp land är ungefär lika stora, och finska språkets rötter i Sverige är betydligt längre än svenska språkets i Finland.

Många sverigefinländare ser presidenten som sin högsta beskyddare. Men hon verkar vara totalt okunnig om att finskans rötter i Sverige är betydligt längre än hennes nämnda femhundra år. Finskan i Sverige är ett ursprungsspråk, som enligt den eniga politiska klassen i både Sverige och Finland, får nöja sig med ett minoritetsstatus i Sverige, medan svenskan som tvingades på Finland först efter den svenska erövringen från 1200-talet, är ett officiellt nationellt språk.

http://finnpro2000.tripod.com/spraket.htm

Äänestä
  • 1. Ruotsinkielisten juuret.

    Maamme ruotsinkielinen vähemmistö on peräisin kahdesta juuresta:

    Länsirannikolle 1200-luvulta alkaen muuttaneet ruotsalaiset, sekä ruotsalaistuneet, oman kansallisuutensa hyljänneet suomalaiset, joista E G Ehrström kirjoitti Åbo Morgonbladissa v. 1821.

    "Jokainen, joka pyrkii talonpoikaisjoukkoa ylemmäksi, ottaa ruotsalaisen sukunimen, muukin vierasperäinen kelpaa: suomalainen vain ei tule kysymykseen. Kun nämä herrat ja herrasnaiset joutuvat puhumaan omaa äidinkieltään, he ruotsalaistuttavat suomalaisen ääntämisen hienojen korvien siedettäväksi. Tällaiset naiset ja herrat eivät mielellään tunnusta olevansa suomalaisia."

    He seurasivat jo aikaisemmin näin käyttäytyneiden ylempien virkamiesten esimerkkiä, jolloin Karpalaisista tuli Carpelaneja, Renkosista Finckejä, Särkilahdista Stiernkorseja. Vielä 1800- luvun jälkipuoliskolla ruotsalaisuuden liike julisti (mm. lehdet Vikingen ja Det unga Finland/L.A. Puntilan väitöskirja Ruotsalaisuus Suomessa): "Ruotsia puhuva sivistyneistö kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen on ollut ja on edelleen valtiaskansa."

    Sekä: "Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu toiseen, lahjakkaaseen ihmisrotuun, suomalaiset ovat vastaisuudessakin kykenemättömiä luovaan henkiseen toimintaan." -Ruotsinkielisillä oli tuolloin tahraantumaton identiteetti. Puhdas se oli vielä Lapväärtin kouluerottelun vuosina 1974-75. Gösta Ågren totesi silloin mm: "Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat eri kansaa eivätkä mahdu samalle koulutontille". (HS Eeva Palmu.) Parikymmentä vuotta myöhemmin (1989) Ågrenin marxilainen runous palkittiin Finlandia-palkinnolla.

    Nykyisen tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat harjoittaneet maanviljelyä tuhat vuotta aikaisemmin kuin Skandinavian asukkaat. Käyttöesineiden koristelu on täällä ollut kivikaudesta alkaen taidokkaampaa ja kulttuuri yleensäkin kehittyneempää. Suomalaiset asuivat täällä jo silloin, kun Skandinavian peitti vielä paksu maajää. (Mm. arkeologi Jarl Fast HS 28.6.90, Fm Leevi Fagerström HS 10.7.90, tutkija Eero Muurimäki HS 20.3.88, ylijohtaja Veikko Lappalainen HS 17.4.93 ja 20.9.93, tutkija Matti Huurre AL 15.1.95, arkeologi Milton Nunez HS 15.1.95, professorit Pekka Sammallahti ja Kalevi Wiik HS 13.8.95).

    Sanomalehtien ja kirjojen määrällä arvioidussa tiedon leviämisessä Suomi on nykyisin korkeammalla tasolla kuin muut Pohjoismaat. (Unesco v. 1992.) Kansainvälisessä lukutaitotutkimuksessa suomalaiset nuoret olivat parhaita lukijoita kertomusten, eli kaunokirjallisten tekstien tulkitsijoina ja erityisesti kaavioiden, ohjeiden ja taulukoiden käyttäjinä. (Dos. Pirjo Linnankylä Al 15.8.92.) "Lasten kansainvälisessä lukutaitovertailussa pienokaisemme olivat ylivoimaisia, ja sain parhaan kykyni mukaan selitellä asianlaitaa poikani koulutovereiden hämmästyneille äideille". (Alankomaissa asunut Laura Kolbe HS 22.2.94)

    Näin on syntynyt tilanne, joka houkuttelee "valtiaskansaa", "lahjakkaaseen ihmisrotuun kuuluvia" ruotsinkielisiä rakentamaan identiteettiä, johonka he sopisivat "luovaan henkiseen toimintaan kykenemättömien" suomalaisten kanssa. - On tragedia, jos ruotsalainen osa suomalaisesta identiteetistä kielletään, sanoo STT:n päätoimittaja Per-Erik Lönnfors Aamulehden haastattelussa 5.8.95.

    "Toinen kotimainen kieli on osa suomalaista identiteettiä", kertoi puolestaan kansanedustaja Henrik Lax (r) HS:ssa 4.10.93.

    Äänestä

  • Näin se on kirjoitti:

    1. Ruotsinkielisten juuret.

    Maamme ruotsinkielinen vähemmistö on peräisin kahdesta juuresta:

    Länsirannikolle 1200-luvulta alkaen muuttaneet ruotsalaiset, sekä ruotsalaistuneet, oman kansallisuutensa hyljänneet suomalaiset, joista E G Ehrström kirjoitti Åbo Morgonbladissa v. 1821.

    "Jokainen, joka pyrkii talonpoikaisjoukkoa ylemmäksi, ottaa ruotsalaisen sukunimen, muukin vierasperäinen kelpaa: suomalainen vain ei tule kysymykseen. Kun nämä herrat ja herrasnaiset joutuvat puhumaan omaa äidinkieltään, he ruotsalaistuttavat suomalaisen ääntämisen hienojen korvien siedettäväksi. Tällaiset naiset ja herrat eivät mielellään tunnusta olevansa suomalaisia."

    He seurasivat jo aikaisemmin näin käyttäytyneiden ylempien virkamiesten esimerkkiä, jolloin Karpalaisista tuli Carpelaneja, Renkosista Finckejä, Särkilahdista Stiernkorseja. Vielä 1800- luvun jälkipuoliskolla ruotsalaisuuden liike julisti (mm. lehdet Vikingen ja Det unga Finland/L.A. Puntilan väitöskirja Ruotsalaisuus Suomessa): "Ruotsia puhuva sivistyneistö kuuluu ruotsalaiseen kansallisuuteen, joka näin ollen on ollut ja on edelleen valtiaskansa."

    Sekä: "Ruotsia puhuva sivistynyt luokka kuuluu toiseen, lahjakkaaseen ihmisrotuun, suomalaiset ovat vastaisuudessakin kykenemättömiä luovaan henkiseen toimintaan." -Ruotsinkielisillä oli tuolloin tahraantumaton identiteetti. Puhdas se oli vielä Lapväärtin kouluerottelun vuosina 1974-75. Gösta Ågren totesi silloin mm: "Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat eri kansaa eivätkä mahdu samalle koulutontille". (HS Eeva Palmu.) Parikymmentä vuotta myöhemmin (1989) Ågrenin marxilainen runous palkittiin Finlandia-palkinnolla.

    Nykyisen tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat harjoittaneet maanviljelyä tuhat vuotta aikaisemmin kuin Skandinavian asukkaat. Käyttöesineiden koristelu on täällä ollut kivikaudesta alkaen taidokkaampaa ja kulttuuri yleensäkin kehittyneempää. Suomalaiset asuivat täällä jo silloin, kun Skandinavian peitti vielä paksu maajää. (Mm. arkeologi Jarl Fast HS 28.6.90, Fm Leevi Fagerström HS 10.7.90, tutkija Eero Muurimäki HS 20.3.88, ylijohtaja Veikko Lappalainen HS 17.4.93 ja 20.9.93, tutkija Matti Huurre AL 15.1.95, arkeologi Milton Nunez HS 15.1.95, professorit Pekka Sammallahti ja Kalevi Wiik HS 13.8.95).

    Sanomalehtien ja kirjojen määrällä arvioidussa tiedon leviämisessä Suomi on nykyisin korkeammalla tasolla kuin muut Pohjoismaat. (Unesco v. 1992.) Kansainvälisessä lukutaitotutkimuksessa suomalaiset nuoret olivat parhaita lukijoita kertomusten, eli kaunokirjallisten tekstien tulkitsijoina ja erityisesti kaavioiden, ohjeiden ja taulukoiden käyttäjinä. (Dos. Pirjo Linnankylä Al 15.8.92.) "Lasten kansainvälisessä lukutaitovertailussa pienokaisemme olivat ylivoimaisia, ja sain parhaan kykyni mukaan selitellä asianlaitaa poikani koulutovereiden hämmästyneille äideille". (Alankomaissa asunut Laura Kolbe HS 22.2.94)

    Näin on syntynyt tilanne, joka houkuttelee "valtiaskansaa", "lahjakkaaseen ihmisrotuun kuuluvia" ruotsinkielisiä rakentamaan identiteettiä, johonka he sopisivat "luovaan henkiseen toimintaan kykenemättömien" suomalaisten kanssa. - On tragedia, jos ruotsalainen osa suomalaisesta identiteetistä kielletään, sanoo STT:n päätoimittaja Per-Erik Lönnfors Aamulehden haastattelussa 5.8.95.

    "Toinen kotimainen kieli on osa suomalaista identiteettiä", kertoi puolestaan kansanedustaja Henrik Lax (r) HS:ssa 4.10.93.

    Kieli on identiteetin ehdoton indikaattori, se on yksilön minäkuvan perusta ryhmän jäsenenä. Meidän suomalaisten identiteettiin kuuluu vain kieli, jota me ymmärrämme, suomen kieli. Suomalainen identiteetti on terve. Siinä ei ole ruotsinkielistä kasvainta.

    Kun ruotsinkieliset rukkaavat identiteettiään, ei heillä ole minkäänlaista edellytystä kutsua tulosta suomalaisten identiteetiksi. Suomenruotsalaisten identiteetti siitä rakennelmasta voi syntyä, mutta suomalaisille se on pakkoidentiteetti.
    2. Sekaidentiteetti.

    Tampereen ruotsinkielisen koulun 100-vuotisjuhlan jälkeen Aamulehti selosti kansanedustaja Henrik Laxin siellä pitämää puhetta. "Yhden kansalliskielen suomea kaihoavat intoilijat", Lax aloittaa tuon puheensa tulkitsemisen HS:n vieraskynäpalstalla 6.12.

    Todellisuudessa kukaan ei ole vaatinut yhden kansalliskielen Suomea. Sen sijaan on ehdotettu koulujemme pakkoruotsin muuttamista vaihtoehtoiseksi aineeksi.

    Yhtä hyllyvälle pohjalle rakentuu kirjoituksessa kaavailtu suomalaisten identiteetti, johonka Lax yrittää saada sopimaan sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset.

    Suomalaisten ja ruotsalaisten yhteinen historia on eräs teema, jolla hän perustelee yhteistä identiteettiä. Tuo yhteinen historia on myytti, jolla ei ole nimeksikään todellisuuspohjaa. Näiden kansojen historia piispa Henrikistä Haminan rauhaan on niin erilainen ja jyrkällä rajalla toisistaan erottuva, kuin se eri kansallisuuksien välillä suinkin voi olla. Ruotsalaiset olivat valloittajia, miehittäjiä, alistajia. Suomalaiset taipuivat "niin kuin taipuu se, joka ei muuta voi; nöyristellen, totellen, alistuen", sanoo Suomen historian professori Heikki Ylikangas kirjassaan Käännekohdat Suomen historiassa.

    Kieli on kansallisen identiteetin peruskriteeri. Se on ehdoton raja samaistumisessa. Ilman omaa kieltä ei ole omaa kansaa. Yhteinen kieli synnyttää tietouden erilaisuudesta muunkielisiin verrattuna. Suomalaisen itsetajunnan ehdoton tunnusmerkki on suomen kieli. Kieli, jota me osaamme puhua ja jota me ymmärrämme.

    Me suomalaiset olemme suomalaisia mieleltämme ja kieleltämme. Meillä ei ole identiteetti-ongelmaa.

    Äänestä

  • Me suomalaiset kirjoitti:

    Kieli on identiteetin ehdoton indikaattori, se on yksilön minäkuvan perusta ryhmän jäsenenä. Meidän suomalaisten identiteettiin kuuluu vain kieli, jota me ymmärrämme, suomen kieli. Suomalainen identiteetti on terve. Siinä ei ole ruotsinkielistä kasvainta.

    Kun ruotsinkieliset rukkaavat identiteettiään, ei heillä ole minkäänlaista edellytystä kutsua tulosta suomalaisten identiteetiksi. Suomenruotsalaisten identiteetti siitä rakennelmasta voi syntyä, mutta suomalaisille se on pakkoidentiteetti.
    2. Sekaidentiteetti.

    Tampereen ruotsinkielisen koulun 100-vuotisjuhlan jälkeen Aamulehti selosti kansanedustaja Henrik Laxin siellä pitämää puhetta. "Yhden kansalliskielen suomea kaihoavat intoilijat", Lax aloittaa tuon puheensa tulkitsemisen HS:n vieraskynäpalstalla 6.12.

    Todellisuudessa kukaan ei ole vaatinut yhden kansalliskielen Suomea. Sen sijaan on ehdotettu koulujemme pakkoruotsin muuttamista vaihtoehtoiseksi aineeksi.

    Yhtä hyllyvälle pohjalle rakentuu kirjoituksessa kaavailtu suomalaisten identiteetti, johonka Lax yrittää saada sopimaan sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset.

    Suomalaisten ja ruotsalaisten yhteinen historia on eräs teema, jolla hän perustelee yhteistä identiteettiä. Tuo yhteinen historia on myytti, jolla ei ole nimeksikään todellisuuspohjaa. Näiden kansojen historia piispa Henrikistä Haminan rauhaan on niin erilainen ja jyrkällä rajalla toisistaan erottuva, kuin se eri kansallisuuksien välillä suinkin voi olla. Ruotsalaiset olivat valloittajia, miehittäjiä, alistajia. Suomalaiset taipuivat "niin kuin taipuu se, joka ei muuta voi; nöyristellen, totellen, alistuen", sanoo Suomen historian professori Heikki Ylikangas kirjassaan Käännekohdat Suomen historiassa.

    Kieli on kansallisen identiteetin peruskriteeri. Se on ehdoton raja samaistumisessa. Ilman omaa kieltä ei ole omaa kansaa. Yhteinen kieli synnyttää tietouden erilaisuudesta muunkielisiin verrattuna. Suomalaisen itsetajunnan ehdoton tunnusmerkki on suomen kieli. Kieli, jota me osaamme puhua ja jota me ymmärrämme.

    Me suomalaiset olemme suomalaisia mieleltämme ja kieleltämme. Meillä ei ole identiteetti-ongelmaa.

    Det har inte vi heller,men oss försöks det förfinskas,vi har inte ens rätt att fritt använda vårt språk offentligt utan påhopp och kränkande gapande.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ibland blir man arg kirjoitti:

När finskspråkiga flyttar till en tidigare svenskspråkig ort,då börjar fordringarna.De vill ha nya fina skolor(svenskspråkiga ungar får hållas i sina mögelskadade gamla träkåkar )När tvåspråkiga människor anställs. så börjar genat gnällandet om diskriminering.Gamla svenskspråkiga ortsnamn som funnits i hundratals år måste översättas .(ingen använder ändå de här NYA namnen )

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu