En pystynyt menemään tämän aiheen kanssa väkivalta / henkirikokset -palstalle, koska kaikki rikollisuuteen liittyvä nettikeskustelu ahdistaa minua.
Haluaisin vain tiedustella, olenko ainut, jolle on käynyt jotain tällaista. Vaikka tietenkin toivon, ettei kellekään ikinä tapahdu mitään näin kauheaa, olisin silti helpottunut, jos joku toinenkin on kokenut tällaista tai edes tietää jonkun, jolla on tällainen kokemus. Lisäksi haluan kertoa tästä vihdoin edes näin anonyymisti.
Olen nainen, n. 30-v.. Vuosia sitten tuntematon ihminen, minua ehkä silloin joitain vuosia vanhempi, isokokoinen mies yritti ilmeisesti tappaa minut. Tämä tapahtui kaupungin keskusta-alueella, kesäiltana, valoisaan aikaan. Mies ei ollut ainakaan silmin nähden päihtynyt, vaan käyttäytyi ja liikkui skarpin ja määrätietoisen näköisesti.
Muita ihmisiä ei ollut aluksi paikalla eli kukaan ei tiettävästi nähnyt tapahtumaa, ellei sitten joku sattunut katsomaan juuri silloin läheisten kerrostalojen ikkunoista, mutta tuskin. Alueella oli hiljaista. Mies kävi päälleni, tarttui puseroni "rintamukseen" ja alkoi kovalla voimalla raahata minua edessään läheisen rakennuksen kiviseinään. En edes ollut ehtinyt tajuta, että kimppuuni oli käyty, kun jo jymähdin ihan täysillä kiviseinään selkä edellä. Heti sen jälkeen muistikuvieni mukaan mies kääntyi katsoman taakseen tms teki jonkin sellaisen eleen, että olisi pelästynyt jotain ääntä, ehkä auton ääntä, ja lähti pakoon hölkäten eikä enää katsonut taakseen.
Olin pitkän aikaa shokissa enkä pystynyt liikkumaan. Seuraava muistikuva on kotioveltani, kun avaan ovea. Myöhemmin, ensimmäisen kerran muistaakseni jo samana yönä valvoessani, mutta myös kuukausia sen illan jälkeen, sain tosi omituisia muistoja tapahtumasta. Ne olivat kuin lyhyitä videopätkiä, joissa olen tapahtumapaikalla ja kehoni on jotenkin turta ja voimaton enkä pääse liikkumaan ja kuulen oman hysteerisen itkuni, ja sitten yhtäkkiä tämä "videomainen" muistikuva loppuu. Se kestää ehkä n. 3 sekuntia.
En ikinä "kehdannut" kertoa kenellekään tapahtuneesta. En tiedä miksi. En vieläkään ole kertonut siitä kenellekään. En vuosiin ajatellut koko asiaa. Pari vuotta sitten muistin tapahtuneen uudestaan, ja sen jälkeen olen silloin tällöin ajatellut sitä. minulla on sellainen tunne ja ajatus, että mies yritti tappaa minut. Mitä enemmän olen nyt muistellut kokemustani, olen jotenkin alkanut "muistaa", että mies oli seurannut minua syrjäiselle tapahtumapaikalle, eli että hän olisi suunnitellut teon. En kuitenkaan ole varma, onko tämä seuraamismuisto oikea muisto vai jotain minkä olen myöhemmin kuvitellut.
Aivan epämääräisesti muista miehen ulkonäön, olemuksen ja kasvot. Minua on viimeisen n. vuoden ajan ahdistanut, että olen nähnyt kaupungissani parikin sellaista miestä, jotka nähtyäni olen säikähtänyt ja alkanut tuntea ahdistusta, ja joista en tiedä, voisivatko he olla se mies. Eli siis kahden miehen, joita näen sattumalta sillointällöin, kohdalla minulle on tullut sellainen ahdistava tunne, että "tuo on se mies". Nämä miehet ovat vähän saman näköisiä keskenään ja saman oloisia, ja tietenkin vain toinen heistä voi olla kimppuuni käynyt mies, tai sitten olen erehtynyt eikä kumpikaan heistä ole se. Mutta tämäkin ahdistaa minua.
Haluaisin siis tietää, onko muita keille on käynyt tällaista? Ei tarvitse yksityiskohtaisesti kertoa, jos ei halua. Onko tuntemattomien ihmisten äkillinen väkivalta yleistä vai onko tämä todella harvinaista? Miksi joku tekisi tällaista? Onko todennäköisin syy mt-ongelmat vai mikä?
Haluaisin vain tiedustella, olenko ainut, jolle on käynyt jotain tällaista. Vaikka tietenkin toivon, ettei kellekään ikinä tapahdu mitään näin kauheaa, olisin silti helpottunut, jos joku toinenkin on kokenut tällaista tai edes tietää jonkun, jolla on tällainen kokemus. Lisäksi haluan kertoa tästä vihdoin edes näin anonyymisti.
Olen nainen, n. 30-v.. Vuosia sitten tuntematon ihminen, minua ehkä silloin joitain vuosia vanhempi, isokokoinen mies yritti ilmeisesti tappaa minut. Tämä tapahtui kaupungin keskusta-alueella, kesäiltana, valoisaan aikaan. Mies ei ollut ainakaan silmin nähden päihtynyt, vaan käyttäytyi ja liikkui skarpin ja määrätietoisen näköisesti.
Muita ihmisiä ei ollut aluksi paikalla eli kukaan ei tiettävästi nähnyt tapahtumaa, ellei sitten joku sattunut katsomaan juuri silloin läheisten kerrostalojen ikkunoista, mutta tuskin. Alueella oli hiljaista. Mies kävi päälleni, tarttui puseroni "rintamukseen" ja alkoi kovalla voimalla raahata minua edessään läheisen rakennuksen kiviseinään. En edes ollut ehtinyt tajuta, että kimppuuni oli käyty, kun jo jymähdin ihan täysillä kiviseinään selkä edellä. Heti sen jälkeen muistikuvieni mukaan mies kääntyi katsoman taakseen tms teki jonkin sellaisen eleen, että olisi pelästynyt jotain ääntä, ehkä auton ääntä, ja lähti pakoon hölkäten eikä enää katsonut taakseen.
Olin pitkän aikaa shokissa enkä pystynyt liikkumaan. Seuraava muistikuva on kotioveltani, kun avaan ovea. Myöhemmin, ensimmäisen kerran muistaakseni jo samana yönä valvoessani, mutta myös kuukausia sen illan jälkeen, sain tosi omituisia muistoja tapahtumasta. Ne olivat kuin lyhyitä videopätkiä, joissa olen tapahtumapaikalla ja kehoni on jotenkin turta ja voimaton enkä pääse liikkumaan ja kuulen oman hysteerisen itkuni, ja sitten yhtäkkiä tämä "videomainen" muistikuva loppuu. Se kestää ehkä n. 3 sekuntia.
En ikinä "kehdannut" kertoa kenellekään tapahtuneesta. En tiedä miksi. En vieläkään ole kertonut siitä kenellekään. En vuosiin ajatellut koko asiaa. Pari vuotta sitten muistin tapahtuneen uudestaan, ja sen jälkeen olen silloin tällöin ajatellut sitä. minulla on sellainen tunne ja ajatus, että mies yritti tappaa minut. Mitä enemmän olen nyt muistellut kokemustani, olen jotenkin alkanut "muistaa", että mies oli seurannut minua syrjäiselle tapahtumapaikalle, eli että hän olisi suunnitellut teon. En kuitenkaan ole varma, onko tämä seuraamismuisto oikea muisto vai jotain minkä olen myöhemmin kuvitellut.
Aivan epämääräisesti muista miehen ulkonäön, olemuksen ja kasvot. Minua on viimeisen n. vuoden ajan ahdistanut, että olen nähnyt kaupungissani parikin sellaista miestä, jotka nähtyäni olen säikähtänyt ja alkanut tuntea ahdistusta, ja joista en tiedä, voisivatko he olla se mies. Eli siis kahden miehen, joita näen sattumalta sillointällöin, kohdalla minulle on tullut sellainen ahdistava tunne, että "tuo on se mies". Nämä miehet ovat vähän saman näköisiä keskenään ja saman oloisia, ja tietenkin vain toinen heistä voi olla kimppuuni käynyt mies, tai sitten olen erehtynyt eikä kumpikaan heistä ole se. Mutta tämäkin ahdistaa minua.
Haluaisin siis tietää, onko muita keille on käynyt tällaista? Ei tarvitse yksityiskohtaisesti kertoa, jos ei halua. Onko tuntemattomien ihmisten äkillinen väkivalta yleistä vai onko tämä todella harvinaista? Miksi joku tekisi tällaista? Onko todennäköisin syy mt-ongelmat vai mikä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Oletko joutunut rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi tai oletko joutunut rikoksen todistajaksi?
Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla tukipalveluita.
Yhteyden palveluun saat joko puhelimitse tai täyttämällä ja lähettämällä oheisen yhteydenottopyynnön. Yhteydenottopyyntö
Rikosuhripäivystyksen BLOGI
http://rikosuhripaivystys.blogspot.fi/ Uusin kirjotus 17.4.2014 Alkoholi altistaa riskeille, mutta rikoksesta on aina vastuussa rikoksen tekijä.
RIKU on Facebookissa, käy tykkäämässa
http://www.riku.fi/fi/etusivu/
Ota yhteyttä rikosuhripäivystykseen.
Aika harvinaista on tuollainen, että tuntematon käy kimppuun.
Hoida itseäsi, älä syytä itseäsi.
Lopeta asian miettiminen. Se traumatisoi sinua vain lisää. Kimppuusi käynyt ihminen oli syystä tai toisesta pahan vallassa. Syyllä ei väliä.
Jos joku vielä uhkaa sinua, huuda uhkaajalle "Jeesuksen Kristuksen nimessä - lopeta!" Tepsii varmasti. Lukemattomat päällekarkaukset, henkirikokset ja kiusaamistapaukset saataisiin estettyä, kun ihmiset osaisivat tämän yksinkertaisen keinon.
Traumaa ei noin vain voi "lopettaa", mutta tuo "Jeesuksen Kristuksen nimessä" - huuto oli kyllä sellainen neuvo, että oksat pois! :)
Siinä vaiheessa kun pällekarkaaja ottaa hämmästyneenä lukua, ehtii jo juosta kauas. :)
Lisäksi Jeesuksen nimi on Raamatun mukaan muiden nimien yläpuolella. Sen edessä on jokaisen polven on taivuttava, ja niin muuten taipuu! Olen nähnyt omin silmin useammankin kerran.
Ja joo. On totta etteivät traumat noin vain parane, mutta traumaattisten tilanteiden kertaaminen voi aiheuttaa uudelleentraumatisoitumista, eikä pahantekijän motiivien ymmärtäminenkään mitään auta. Parasta on vain tehdä toimintasuunnitelma vastaisuuden varalle.
Olen itse kärsinyt traumaperäisestä stressistä, ja löytänyt avun uskosta. Kun uskoo Jumalan suojeluun, perusturvallisuuden tunne palautuu - ja juuri perusturvallisuuden tunnehan traumatisoituneella ihmisellä on järkkynyt. Lisäksi traumatisoitunutta vainoaa tuo aloituksessakin voimakkaasti esille tuleva tunne, että "Ei tällaista voi tapahtua minulle!" sekä yksinäinen olo, eli ajatus siitä, ettei "kukaan voi minun kokemustani ymmärtää". Ne menevät ohi vasta sitten, kun traumatisoitunut saa jälleen yhteyden omaan kehoonsa ja omiin tunteisiinsa. Kehonkuvaa voi parantaa esim. hieronnalla ja liikunnalla, mikä saattaa auttaa myös tunteiden tavoittamisessa. Nehän voivat olla ihan hukassa jo siksi, koska traumaattisen tapahtuman muistaminen on usein puutteellista.
Tässä vielä paras traumojen hoitokeino, johon olen ikinä tutustunut:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9007196
Bercelin tärinäterapia perustuu Peter A. Levinen havaintoon, jonka mukaan eläimet toipuvat traumaattisista tilanteista tärisemällä. Ja kun ihminen on tarpeeksi kauan epämiellyttävässä asennossa, kehon saa tärisemään. Tärinäharjoituksia voi keksiä ihan hyvin myös itse, ja ne auttavat traumoihin nopeasti.