käytätkö omaa vai toisten rahaa?

Rahan käytön nelijako

Milton Friedman määritteli rahan käytön nelijaon näin:

1 Käytät omia rahoja itseäsi varten, jolloin olet tarkka rahan käytöstä ja siitä, että saat juuri tarvitsemasi hyödykkeen/palvelun.

2 Käytät omia rahoja toisen henkilön hyväksi, jolloin olet tarkka rahasta, mutta et välitä kovin paljon siitä, että ostettu hyödyke on paras mahdollinen

3 Käytät toisten rahoja itsesi hyväksi, jolloin et ehkä välitä suuremmin rahan määrästä, mutta haluat itsellesi hyvän palvelun tai laadukkaan hyödykkeen. Toisten rahojen käyttöön omaksi edukseen liittyy jonkinasteista häveliäisyyttä: ihan määrättömästi ei kehdata ottaa. Toisten rahoja käytetään monella tavalla: on korruptiota, vedättämistä omaksi hyödyksi, sosiaaliturvan hyväksikäyttöä. Monet yrittäjät, jotka saavat julkisen talouden asiakkaakseen, menestyvät hyvin. Ison pörssiyhtiön johtaja neuvoi aikanaan, että kun yhteiskunta kaataa, laittakaa iso haavi alle.

4 Käytät toisten rahoja toisten hyväksi, jolloin et välitä siitä, menevätkö rahat todelliseen tarpeeseen, kunhan edes näyttää siltä, että rahoja käytetään hyviin tarkoituksiin. Tämä on julkista taloutta, jonka rahankäytöstä poliitikot päättävät. Bruttokansantuotteesta julkisten menojen määrä on 49,5 % (2008), eli poliitikot päättävät puolesta suomalaisten rahan käytöstä. Käyttö on aivan liian usein hyviin tarkoitusperiin verhottua holtitonta tuhlausta, jota toisten rahoja omaksi hyväkseen haluavat osaavat keplotella itselleen
by Pauli Vahtera
2095
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

ovatko 60% maatalouden tuotantoarvosta kattavat tuet elinkeinonharjoittajien omia vai toisten rahoja?

tätä voi jokainen pohtia tykönään

Äänestä
  • Maanviljelijä syö ehkä promillen tuotannostaan.
    Loppu menee nille, jotka eivät itse kykene elantoaan tuottamaan.

    Äänestä

  • toisten hyväksi kirjoitti:

    Maanviljelijä syö ehkä promillen tuotannostaan.
    Loppu menee nille, jotka eivät itse kykene elantoaan tuottamaan.

    kyllä se maatilan tuotannon koko arvo tulee viljelijälle itselleen
    mutta kas, saman maatilan tuotannon vaatimista panoksista muut maksavat tuon 60%

    tätä reaaliteettia ei voi edes pellervolainen matematiikka miksikään muuttaa....

    näiden muiden maksamien 60% tuotantopanostusten osalta voi miettiä kumpaan noista ryhmistä 3-4 kuuluu?

    Äänestä

  • reilu meininki? kirjoitti:

    kyllä se maatilan tuotannon koko arvo tulee viljelijälle itselleen
    mutta kas, saman maatilan tuotannon vaatimista panoksista muut maksavat tuon 60%

    tätä reaaliteettia ei voi edes pellervolainen matematiikka miksikään muuttaa....

    näiden muiden maksamien 60% tuotantopanostusten osalta voi miettiä kumpaan noista ryhmistä 3-4 kuuluu?

    Kaupunkilaisten päättämiä tukia vastaan viljelijä luovuttaa tuotteensa kuluttajan käyttöön noin puoleen hintaan tuotantokustannuksia vastaavasta hinnasta.
    Laskutapasi perusteella viljelijä antaa vilä omistaan 10% jisää kuluttajalle.

    Äänestä

  • kuluttajalle!! kirjoitti:

    Kaupunkilaisten päättämiä tukia vastaan viljelijä luovuttaa tuotteensa kuluttajan käyttöön noin puoleen hintaan tuotantokustannuksia vastaavasta hinnasta.
    Laskutapasi perusteella viljelijä antaa vilä omistaan 10% jisää kuluttajalle.

    ja maataloustukien vaikutus kuluttajan ruoan hintaan on pari hassua prosenttia

    karrikoiden viljelijöille on edullista yhdistelmä alhaisemmat tuottajahinnat + anteliaat maataloustuet + tuottajien pääsääntöisesti omistaman elintarviketeollisuuden tuotot.

    sokerina pohjalla vielä tuottajien osuus osuustoimintaisesta ruokakaupasta.

    kyllä syvällä ovat kädet kuluttajan taskuissa.

    kyllä se maatilan tuotannon koko arvo tulee viljelijälle itselleen
    mutta kas, saman maatilan tuotannon vaatimista panoksista muut maksavat tuon 60%

    Äänestä

  • vilejlijälle! kirjoitti:

    ja maataloustukien vaikutus kuluttajan ruoan hintaan on pari hassua prosenttia

    karrikoiden viljelijöille on edullista yhdistelmä alhaisemmat tuottajahinnat + anteliaat maataloustuet + tuottajien pääsääntöisesti omistaman elintarviketeollisuuden tuotot.

    sokerina pohjalla vielä tuottajien osuus osuustoimintaisesta ruokakaupasta.

    kyllä syvällä ovat kädet kuluttajan taskuissa.

    kyllä se maatilan tuotannon koko arvo tulee viljelijälle itselleen
    mutta kas, saman maatilan tuotannon vaatimista panoksista muut maksavat tuon 60%

    Maataloustukien vaikutus ruuan hintaan riippuu siitä valmistaako itse ruokansa näistä lähes ilmaisista, kaupunkilaisten vaatimista maataloustuella noin puoleen halvennetuista maataloustuotteista, vai tilaako taxilla pizzaa sohvalle.
    Maataloustukea saa jokainen, joka syö ruokaa.

    Äänestä

  • vilejlijälle! kirjoitti:

    ja maataloustukien vaikutus kuluttajan ruoan hintaan on pari hassua prosenttia

    karrikoiden viljelijöille on edullista yhdistelmä alhaisemmat tuottajahinnat + anteliaat maataloustuet + tuottajien pääsääntöisesti omistaman elintarviketeollisuuden tuotot.

    sokerina pohjalla vielä tuottajien osuus osuustoimintaisesta ruokakaupasta.

    kyllä syvällä ovat kädet kuluttajan taskuissa.

    kyllä se maatilan tuotannon koko arvo tulee viljelijälle itselleen
    mutta kas, saman maatilan tuotannon vaatimista panoksista muut maksavat tuon 60%

    Kyllä "muut maksavat" 100%.
    Se maksaa, joka tilaa.

    Äänestä

Harjoitan maataloutta ja ikinä ei ole omaa rahaa ollut. Olen siis tukiaisilla elävä pelle.

Äänestä

Taloudellisesti ajatellen peräti 90 prosenttia navettainvestoinneista kannattaisi jättää tekemättä, kertoo Pro Agria Keski-Pohjanmaan talousagronomi Heikki Ojala Maaseudun Tulevaisuudelle.


Talouselämä

Äänestä

Investoinnit suomalaiseen maatalouteen kasvoivat viime vuonna räjähdysmäisesti, kertoo Yle Uutiset.

Sijoitusten arvo lisääntyi edellisvuodesta jopa 70 prosenttia ollen yhteensä 330 miljoonaa euroa. Tyypillisiä investoinnin kohteita ovat olleet muun muassa uudet lypsy- ja lihakarjarakennukset sekä kasvihuoneet.

Maatalouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on nykyisellään noin kolme prosenttia.

Äänestä
  • liikaa löysää investointitukirahaa

    Äänestä

  • mot kirjoitti:

    liikaa löysää investointitukirahaa

    ei ole

    Äänestä

Mikä se sellane Riimanni o. En mää oo kuuluna ku rainer rimannist.

Äänestä

jussit käy toisten pusseilla

Äänestä

Onko kukaan täällä ikinä tajunnut että brutto on eri asia kuin NETTO?
Mitenkähän tämä menis ihmisille kaaliin?

Ihan faktaa ála metsätalous ja kasvinviljely (OP):
Maatalouden käyttökate pyörii nollan molemmin puolin eli tulot-menot.
Velat lähelle 400000.
Rahoitustulos pakkasella.

Ei kannata Nallen tuloja enää surra, se lähti Ruotsiin ja tuloerot sen kuin vähenee =)

Äänestä
  • vielä typeränpää jakaa investointitukea noilla parametreillä

    Äänestä

  • 17+9 kirjoitti:

    vielä typeränpää jakaa investointitukea noilla parametreillä

    ei ole

    Äänestä

1 Käytät omia rahoja itseäsi varten: Yksityisen sektorin palkansaajat, yrittäjät ym.

2 Käytät omia rahoja toisen henkilön hyväksi: Korruption rahoittajatahot.

3 Käytät toisten rahoja itsesi hyväksi: Sosiaaliavustusten saajat, julkisen sektorin henkilöt.

4 Käytät toisten rahoja toisten hyväksi: Poliitikot, kunnalliset päättäjät, hallinnon viranhaltijat.

Äänestä
  • mihin lahkoon noista maataloustukia nauttiva viljelijä kuuluu?

    Äänestä

  • viaton rehupuntti? kirjoitti:

    mihin lahkoon noista maataloustukia nauttiva viljelijä kuuluu?

    Maataloustukia "nauttii" yli 5miljoonaa suomalaista, aina, kun syö, joten samaan lahkoon.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


20+15 kirjoitti:

Rahan käytön nelijako

Milton Friedman määritteli rahan käytön nelijaon näin:

1 Käytät omia rahoja itseäsi varten, jolloin olet tarkka rahan käytöstä ja siitä, että saat juuri tarvitsemasi hyödykkeen/palvelun.

2 Käytät omia rahoja toisen henkilön hyväksi, jolloin olet tarkka rahasta, mutta et välitä kovin paljon siitä, että ostettu hyödyke on paras mahdollinen

3 Käytät toisten rahoja itsesi hyväksi, jolloin et ehkä välitä suuremmin rahan määrästä, mutta haluat itsellesi hyvän palvelun tai laadukkaan hyödykkeen. Toisten rahojen käyttöön omaksi edukseen liittyy jonkinasteista häveliäisyyttä: ihan määrättömästi ei kehdata ottaa. Toisten rahoja käytetään monella tavalla: on korruptiota, vedättämistä omaksi hyödyksi, sosiaaliturvan hyväksikäyttöä. Monet yrittäjät, jotka saavat julkisen talouden asiakkaakseen, menestyvät hyvin. Ison pörssiyhtiön johtaja neuvoi aikanaan, että kun yhteiskunta kaataa, laittakaa iso haavi alle.

4 Käytät toisten rahoja toisten hyväksi, jolloin et välitä siitä, menevätkö rahat todelliseen tarpeeseen, kunhan edes näyttää siltä, että rahoja käytetään hyviin tarkoituksiin. Tämä on julkista taloutta, jonka rahankäytöstä poliitikot päättävät. Bruttokansantuotteesta julkisten menojen määrä on 49,5 % (2008), eli poliitikot päättävät puolesta suomalaisten rahan käytöstä. Käyttö on aivan liian usein hyviin tarkoitusperiin verhottua holtitonta tuhlausta, jota toisten rahoja omaksi hyväkseen haluavat osaavat keplotella itselleen
by Pauli Vahtera

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu