Ihastuttaa mutta samalla kylmää

Auttakaa nyt joku viisas aikoja sitten eronnutta: onko normaalia jäätyä, kun tuntee että on tavannut sen oikean uuden kumppanin, mutta samalla tutustuminen/sitoutuminen kauhistuttaa. En haluaisi koskaan enää kokea mitä ammoin avioliiton aikana, mutta jotenkin tuntuu, että muistoista ei pääse yli vaikka kyseessä on aivan uusi tyyppi eikä hänellä ole samanlaisia ongelmia kuin ex-suhteessa.

En ymmärrä, miten jotkut tuntuvat löytävän uuden kumppanin suhteellisen helposti, useitakin.
Mulla taas tuntuu, että menneisyyden muistot kalisevat sellaisella volyymillä mielessä, että pelottaa mennä uudelleen mukaan siihen. On tosi pelottavaa ottaa riski, kun eihän uudesta ihmisestä koskaan tiedä.

Onks kellään tällaisia fiiliksiä ollut, olis kiva kuulla? Itsellä tuntuu olo tosi hannarilta.... :-C
2312
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Ollaan ihan samassa veneessä, todella henkisesti raakasta suhteesta olen eronnut, moneen kertaan petetty jne. Olen tosin mies (oletan sinun olevan nainen)...

Kuuntele itseäsi ja ole rehellinen. Edetkää hitaasti, ota omaa tilaa kun kaipaat sitä ja ennen kaikkea keskustele asiasta avoimesti ja rehellisesti kumppanisi kanssa. Kyllä mies (nainen) ymmärtää. Jos hän välittää ja tuntee samoin kuin sinä, hän tulee vastaan, auttaa ja tukee. Pelkosi sinun on voitettava itse, mutta rakastava kumppani pitää kyllä kädestä kiinni jos horjahtelet.

Itse en ole siihen oikeaan vielä törmännyt, mainitsemiisi tuntemuksiin homma on kahdesti kaatunut. Tosin uskon, että kun oikeasti uskoo kumppanin olevan SE, niin voimia omien pelkojen voittamiseksi löytyy.

Äänestä

Ne vanhat asiat pitää käsitellä - vaikka sitten terapeutin avustuksella - pois päiväjärjestyksestä. Vasta sen jälkeen elämä voi jatkua ja mahdollinen uusi kumppani löytyä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hepuna kirjoitti:

Auttakaa nyt joku viisas aikoja sitten eronnutta: onko normaalia jäätyä, kun tuntee että on tavannut sen oikean uuden kumppanin, mutta samalla tutustuminen/sitoutuminen kauhistuttaa. En haluaisi koskaan enää kokea mitä ammoin avioliiton aikana, mutta jotenkin tuntuu, että muistoista ei pääse yli vaikka kyseessä on aivan uusi tyyppi eikä hänellä ole samanlaisia ongelmia kuin ex-suhteessa.

En ymmärrä, miten jotkut tuntuvat löytävän uuden kumppanin suhteellisen helposti, useitakin.
Mulla taas tuntuu, että menneisyyden muistot kalisevat sellaisella volyymillä mielessä, että pelottaa mennä uudelleen mukaan siihen. On tosi pelottavaa ottaa riski, kun eihän uudesta ihmisestä koskaan tiedä.

Onks kellään tällaisia fiiliksiä ollut, olis kiva kuulla? Itsellä tuntuu olo tosi hannarilta.... :-C

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu