En tiedä oletko varattu? En tiedä sun elämästä oikeastaan mitään. Olit sitä? vilautit sormustasi pysäkillä, vain sinä voit tämän tunnistaa.
Epäilin sitä, koska mielestäni hehkuit kiinnostusta ja sitä jatkui siitäkin huolimatta, en voinut olla kysymättä uudelleen... se mitä siinä sitten kävi, niitä ei välttämättä tartte muistella. Ihan kuin olisit ollut jossain vaiheessa vapaa. Mutta se varmuus puuttui. Kun useamman kerran kysyy ja vastaus on sama.... ja silti kaikki jollain tapaa jatkui, kuin kiinnostuksen oisoituksina vai oliko tarkoitus joku muu. Kaikki jäi hämärän peittoon.
Jollain tapaa elämä rullaa myös paikoillaan (yritystä), se oli kanssa vaikutusta, sydämmen.
Silti äkkiarvaamaton tunneaalto voi olla kohtalokasta, kun tunteet vie eikä järkeä ole olemassa, sentään sen verran järki kulta oli mukana etten tehnyt ensimmäistä aloitetta ennen kuin edellinen suhde oli päätetty laittaa poikki. Sitä et tienyt vai mitä mahdoitkaan tietää. Ilman kunnollista tuntemusta, mutta kuitenkin käsittämätön halu tutustua, intohimoa, rakkauden tuulahduksia, ei mitään kevyttä ihtumista, ei tosiaan. Ja silti järjen vastaista kun toista ei tunne, ei voi vapautuneesti hypätä huonosta suhteesta tutustumaan toiseen, tai mikä tilanteesi ja suhteesi nyt ikinä oli. Mietin tietysti aikoinani pääni puhki turhia ajatuksia, kun en niitä voinut kuitenkaan millään saavuttaa. Tästä on aikaa ja tuntuu ettei muut kiinnosta, ei ennen kuin edes jollain tapaa saa lähempää selvyyttä, sen jälkeen on helpompi, yhdessä tai erikseen.
Epäilin sitä, koska mielestäni hehkuit kiinnostusta ja sitä jatkui siitäkin huolimatta, en voinut olla kysymättä uudelleen... se mitä siinä sitten kävi, niitä ei välttämättä tartte muistella. Ihan kuin olisit ollut jossain vaiheessa vapaa. Mutta se varmuus puuttui. Kun useamman kerran kysyy ja vastaus on sama.... ja silti kaikki jollain tapaa jatkui, kuin kiinnostuksen oisoituksina vai oliko tarkoitus joku muu. Kaikki jäi hämärän peittoon.
Jollain tapaa elämä rullaa myös paikoillaan (yritystä), se oli kanssa vaikutusta, sydämmen.
Silti äkkiarvaamaton tunneaalto voi olla kohtalokasta, kun tunteet vie eikä järkeä ole olemassa, sentään sen verran järki kulta oli mukana etten tehnyt ensimmäistä aloitetta ennen kuin edellinen suhde oli päätetty laittaa poikki. Sitä et tienyt vai mitä mahdoitkaan tietää. Ilman kunnollista tuntemusta, mutta kuitenkin käsittämätön halu tutustua, intohimoa, rakkauden tuulahduksia, ei mitään kevyttä ihtumista, ei tosiaan. Ja silti järjen vastaista kun toista ei tunne, ei voi vapautuneesti hypätä huonosta suhteesta tutustumaan toiseen, tai mikä tilanteesi ja suhteesi nyt ikinä oli. Mietin tietysti aikoinani pääni puhki turhia ajatuksia, kun en niitä voinut kuitenkaan millään saavuttaa. Tästä on aikaa ja tuntuu ettei muut kiinnosta, ei ennen kuin edes jollain tapaa saa lähempää selvyyttä, sen jälkeen on helpompi, yhdessä tai erikseen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.