Jos kesällä jättää ulos 20c ulkolämpöön mustan litran astian vettä myös 20c puutarhan pöydälle, jonka alla on vaikka stryroksia alla lämpöeristeenä ettei lämpö karkaa pöytään ja vaikka joku lasinen kupu vielä päälle vähentämään tuulen vaikutusta lämmön karkaamiseen, niin kuinka lämpöiseksi vesi tulee auringon paisteen avulla esim. 4h? Tai jopa 8h? Oletusarvona on että aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta koko ajan suoraan eikä mikään varjosta esim. auringon kääntyessä?
Saako jopa 60c lämmön vesiastiaan X tunnin päästä? Ehkä jopa hieman enemmänkin?
Yritän jotenkin vain hahmottaa paljonko on auringossa voimaa kun pitäisi lämmittää sen avulla jotain? Onko jotain ilmoitettua wattitehoa per neliö per tunti?
Saako jopa 60c lämmön vesiastiaan X tunnin päästä? Ehkä jopa hieman enemmänkin?
Yritän jotenkin vain hahmottaa paljonko on auringossa voimaa kun pitäisi lämmittää sen avulla jotain? Onko jotain ilmoitettua wattitehoa per neliö per tunti?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mä kokeilin kerran seistä auringossa 15 minuuttia, kuumahan siinä tuli.
Aurinko ei liiku, maa pyörii
Aurinko liikkuu suhteessa linnunrataan ja maailmankaikkeuteen. Mkään ei ole pysyvää.
######Aurinko liikkuu suhteessa linnunrataan ja maailmankaikkeuteen. Mkään ei ole pysyvää. #######
Aurinko ei liiku, mutta maapallo liikkuu ja muut planeetat.
Mutta jos ollaan tarkkoja, niin liikkuu se aurinkokin, mutta vain 0,00001 astetta 1000 vuoden aikana. Et sillei.
Tässä nyt sekoitetaan suloisesti monia eri käsitteitä.
Kaikki liike on aina suhteessa johonkin, koska mitään yleispätevää referenssiasteikkoa ei ole. Periaatteessa olisi todella vaikea ylipäätään määrittää yksittäisestä kappaleesta liikkuuko se ja miten paljon, ellei ole jotain mihin sitä liikettä voi verrata.
Lentäjille on hyvin tuttua se, että joudutaan pohtimaan liikettä toisaalta suhteessa maan pintaan ja toisaalta suhteessa ilmaan. Jos ei huomioitaisi liikettä suhteessa ympäröivään ilmamassaan, lentokone saattaisi äkisti pudota ilmanopeuden laskiessa niin alhaiseksi ettei noste riitä pitämään konetta ilmassa. Toisaalta jos unohdettaisiin nopeus suhteessa maan pintaan, ei löydettäisi perille.
Auringon asema aurinkokunnan keskustan "kiintopisteenä" perustuu lähinnä siihen että aurinkokunnan rakennetta ja planeettojen ratoja on helpoin ymmärtää kun mieltää Auringon liikkumattomaksi. Tosiasiassa se kuitenkin kiertää Linnunradan galaksin keskustaa, ja toisaalta koko Linnunrata liikkuu suhteessa muihin galakseihin. Suhteelliset nopeudet tähtijoukkojen kesken voivat vaikuttaa pieniltä, mutta lähinnä siksi että maailmankaikkeuden mittasuhteet ovat valtavia..
Mutta lopulta tavallisen kaduntallaajan kannalta olennaisinta tässä kaikessa on se, että liikettä voi aina mieltää sellaisissa suhteissa kuin on siinä tilanteessa tarkoituksenmukaista. Kesken pitkän lennon, lentäjä on paljon kiinnostuneempi ilmanopeudesta kuin maanopeudesta, ihan siitä syystä että se on se nopeus joka pitää koneen ilmassa. Autoa ajaessa nopeus suhteessa maanpintaan on oikeastaan se ainoa nopeus jolla on mitään merkitystä. Ja tavallinen ihminen voi aivan hyvin puhua "Auringon liikkeestä taivaalla". Koska niinhän se oikeastaan onkin ja se on se millä on siinä asiayhteydessä mitään merkitystä.
Mikä olikaan sanomasi asian kysyjälle? Muistaakseni jotain lämmöstä??
Luokkaa 1000W per neliömetri
Auringon säteilytehon on tuota luokkaa neliölle, mutta onko se kaikki säteily lämpöä?
Käytännössä kaikki mikä ei heijastu tai mene läpi muuttuu lämmöksi. Sen takia keräimet ovat yleensä mustia, että absorboisivat myös näkyvän valon.
Infrapunaa ei ole auringon säteilyn spektristä kuin murto-osa, mutta valo, UV ja suurinpiirtein kaikki muukin muuttuu lämmöksi kunhan sen vaan saa absorboitua.
Mainittakoot, että ydinvoimaloissa huomattava osa lämmöstä syntyy itseasiassa gammasäteilynä..
Ja käytännössä melko yksinkertainenkin keräin pystyy melko hyviin hyötysuhteisiin.. Mutta se mikä on vaikeaa on se kun lämpötilaero lähtee nousemaan. Kun lämpötilaero ympäröivään ilmaan on lähellä nollaa, on melkein keräimen kuin keräimen teho lähellä teoreettista. Mutta kun lämpötilaero nousee jonnekin 50 asteen tienoille, siinä kohtaa ei saisi olla konvektiota yhtään, muuten menee herkästi melkein kaikki teho siihen.