Ysikymmenen yrittäjäuhrit
9.5.2014 14:57 Pirkko Mattila 2 kommenttia
ilmoita asiaton viesti
"Puheenjohtaja Timo Soini otti 8.5.2014 eduskunnan kyselytunnilla esiin unohdetun kipeän asian – 1990 – luvun laman ”yrittäjäuhrit”. Heistä monet ovat todella unohdettuja, sillä he tekivät itsemurhan. Loput eivät ole saaneet viestiään läpi.Kun markka jätettiin kellumaan, oli suomalaisella yrittäjällä velkaa ns. valuuttakoreina. Luototus oli päästetty holtittomaksi. Lainakoroilla tuettiin markan arvoa.Seurannut korjausliike oli välttämätön, sen suunta arvaamaton. Valittiin pankkeja suosiva menettely tuomioistuimissa, mutta se väistämättä kaatoi pahaa aavistamattomia, terveitäkin yrityksiä.Silloinkin, 1990 –luvulla, yrittäjä osaltaan piti yhteiskunnan rattaat rasvassa ja pyörimässä. Yrittäjä oli yhteiskunnalle työntekijä, työllistäessään maksoi sosiaalietuuksia, kuten eläkemaksua, veronmaksun ohessa. Yrittäjä osallistui elinkeinonsa myötä lisäarvon tuottamiseen vaikkapa puunjalostuksessa.Suomen Pankin oli kuitenkin devalvoitava markka, kahdestikin..Alkutahdit löi Suomen Pankki, kun se poisti valuuttasäännöstelymääräykset. Tästä alkoi pankkien keskeinen kilpajuoksu, kuka välittää eniten ulkomaan luottoja. Jotta antolainaus saatin liikkeelle, kiinteistöjen vakuusarvot nostettiin yli todellisen arvon?Valuuttasäännöstelymääräysten purkaminen mahdollisti, että ulkomaankoriluottoja nostaneet palauttivat rahaa ulkomaalaisille pankkitileille eräiden arvioiden mukaan noin 65 mrd markan arvosta. Kun lainat erääntyivät, pankit eivät saaneetkaan lyhennyksiä koska valtaosalla luotoista oli ”kuplavakuus”.Kuplan puhjetessa tilanne vain eteni niin, että tuomioistuimet tekivät pankeille myönteisiä päätöksiä. Periaatteessa näyttää siltä, että pankit ”päättivät” ketä kaadettiin. Käsitys näyttää näin jälkikäteen olleen, että kun realisoidaan suuria ja vahvassa taloudellisessa tilassa olleita yhtiöitä, saadaan varoja, joilla korjataan pankkien kärsimiä tappioita. Varmistettiinko velallisen vastuiden todellinen määrä ennen konkurssiin hakemista?Kun kaadettiin hyviä, elinkelpoisia yrityksiä, joilla oli vähän velkaa – ajateltiinko jätettävän markkinoita niille, joilla oli paljon velkaa? Suuria, velkaisia yhtiöitä pelastuikin ja ne kykenivät säilyttämään työntekijämääränsä. Kaadettujen yritysten takuuvastuut ja velkarasitus siirtyi takuumiehille.Yrityksiä kaadettiin yli 60 000 kpl eräiden arvioiden mukaan. Tästä seurasi satojen tuhansien työttömyys.Yhdeksänkymmentäluvulla pankkien saatavia yhdistettiin ns. roskalainapankiksi. Kiinteistöjen haltijavelkakirjat olivat roskapankin hallussa. Aktiv Hansa osti koko roskapankin noin 12 mrd markan saatavat viidellä prosentilla saatavien määrästä.Järjestelyihin liittyi yrittäjien kannalta huonoja vaihtoehtoja.Vaikka velallinen oli suorittanut velkasaneerauksen tuomioistuimen päätöksen mukaisesti, saattoi Aktiv Hansa tämänkin jälkeen periä saataviaan, koska heillä oli haltijavelkakirjat. Velkasaneerauksessa kaikkien saatavat eivät siis kuittautuneet.Huomattavaa on se, että velkakirjat myytiin viidellä prosentilla saatavien määrästä. Miksi velallinen (usein yrittäjä) ei saanut samaa mahdollisuutta? Tämä olisi säästänyt monta yritystä. Laman jäljet vain pitkittyivät.Kohta alkoikin EU –projektien aika. Ne ovat paikanneet osan, mutta mitä? Useimmista projekteista ei isoja yrityksiä ole syntynyt, mutta nippu paperia on kuitenkin muistoksi jäänyt. EU:n tilintarkastus on huomauttanut rahastojen käytöstä.Kirjoitin tämän, koska meillä on vielä ”kunniavelkaa” 90 –luvun laman uhreille. Meillä on myös opittavaa siitä, miten kohtelemme yrittäjiä Suomessa. Jatkan kirjoitustani aiheesta."
Tässä kohdin halvat ulkomaan velat olivat in: Suomalaisten pankkien korot eivä yltäneet näihin tasoihin. Puhuttiin yleisesti "Suomen Japanista" tulevaisuus oli mannaa. Tuli kuitenkin syksy liian aikaisin. Ulkomaan korot nousivat ja moni yrittäjä halvan koron myötä langesi pankkien toiveunelmaan.
"Suomen Dallas oli verellä merkitty. Useat lainavaroillayrityksen nostanut, ei pystynyt vastaamaan korkojen nousuun. Tuli konkurssi, joka on se viimeinen "kurssi" Muistan elävästi, kun nelihenkisen perheen isä ampui perheensä, kaksi lasta ja vaimo, sekä lopuksi itsensä. Näitä itsemurhia koetiin silloin suomessa lukinen määrä. Ihmisille luvattin taivas,muta tuloksena oli pelkkä maa,johon haudattiin kokonaisia perheitä. Tätäkö haluaa tämä nyky Suomi?
Tämä vaan ei iskostu Eurohuumassa kenenkään aivoon. Ollaan nyt näissä jos pahin toteutuu, eli EU:n liitto valtio, niin hukka meidät perii!
9.5.2014 14:57 Pirkko Mattila 2 kommenttia
ilmoita asiaton viesti
"Puheenjohtaja Timo Soini otti 8.5.2014 eduskunnan kyselytunnilla esiin unohdetun kipeän asian – 1990 – luvun laman ”yrittäjäuhrit”. Heistä monet ovat todella unohdettuja, sillä he tekivät itsemurhan. Loput eivät ole saaneet viestiään läpi.Kun markka jätettiin kellumaan, oli suomalaisella yrittäjällä velkaa ns. valuuttakoreina. Luototus oli päästetty holtittomaksi. Lainakoroilla tuettiin markan arvoa.Seurannut korjausliike oli välttämätön, sen suunta arvaamaton. Valittiin pankkeja suosiva menettely tuomioistuimissa, mutta se väistämättä kaatoi pahaa aavistamattomia, terveitäkin yrityksiä.Silloinkin, 1990 –luvulla, yrittäjä osaltaan piti yhteiskunnan rattaat rasvassa ja pyörimässä. Yrittäjä oli yhteiskunnalle työntekijä, työllistäessään maksoi sosiaalietuuksia, kuten eläkemaksua, veronmaksun ohessa. Yrittäjä osallistui elinkeinonsa myötä lisäarvon tuottamiseen vaikkapa puunjalostuksessa.Suomen Pankin oli kuitenkin devalvoitava markka, kahdestikin..Alkutahdit löi Suomen Pankki, kun se poisti valuuttasäännöstelymääräykset. Tästä alkoi pankkien keskeinen kilpajuoksu, kuka välittää eniten ulkomaan luottoja. Jotta antolainaus saatin liikkeelle, kiinteistöjen vakuusarvot nostettiin yli todellisen arvon?Valuuttasäännöstelymääräysten purkaminen mahdollisti, että ulkomaankoriluottoja nostaneet palauttivat rahaa ulkomaalaisille pankkitileille eräiden arvioiden mukaan noin 65 mrd markan arvosta. Kun lainat erääntyivät, pankit eivät saaneetkaan lyhennyksiä koska valtaosalla luotoista oli ”kuplavakuus”.Kuplan puhjetessa tilanne vain eteni niin, että tuomioistuimet tekivät pankeille myönteisiä päätöksiä. Periaatteessa näyttää siltä, että pankit ”päättivät” ketä kaadettiin. Käsitys näyttää näin jälkikäteen olleen, että kun realisoidaan suuria ja vahvassa taloudellisessa tilassa olleita yhtiöitä, saadaan varoja, joilla korjataan pankkien kärsimiä tappioita. Varmistettiinko velallisen vastuiden todellinen määrä ennen konkurssiin hakemista?Kun kaadettiin hyviä, elinkelpoisia yrityksiä, joilla oli vähän velkaa – ajateltiinko jätettävän markkinoita niille, joilla oli paljon velkaa? Suuria, velkaisia yhtiöitä pelastuikin ja ne kykenivät säilyttämään työntekijämääränsä. Kaadettujen yritysten takuuvastuut ja velkarasitus siirtyi takuumiehille.Yrityksiä kaadettiin yli 60 000 kpl eräiden arvioiden mukaan. Tästä seurasi satojen tuhansien työttömyys.Yhdeksänkymmentäluvulla pankkien saatavia yhdistettiin ns. roskalainapankiksi. Kiinteistöjen haltijavelkakirjat olivat roskapankin hallussa. Aktiv Hansa osti koko roskapankin noin 12 mrd markan saatavat viidellä prosentilla saatavien määrästä.Järjestelyihin liittyi yrittäjien kannalta huonoja vaihtoehtoja.Vaikka velallinen oli suorittanut velkasaneerauksen tuomioistuimen päätöksen mukaisesti, saattoi Aktiv Hansa tämänkin jälkeen periä saataviaan, koska heillä oli haltijavelkakirjat. Velkasaneerauksessa kaikkien saatavat eivät siis kuittautuneet.Huomattavaa on se, että velkakirjat myytiin viidellä prosentilla saatavien määrästä. Miksi velallinen (usein yrittäjä) ei saanut samaa mahdollisuutta? Tämä olisi säästänyt monta yritystä. Laman jäljet vain pitkittyivät.Kohta alkoikin EU –projektien aika. Ne ovat paikanneet osan, mutta mitä? Useimmista projekteista ei isoja yrityksiä ole syntynyt, mutta nippu paperia on kuitenkin muistoksi jäänyt. EU:n tilintarkastus on huomauttanut rahastojen käytöstä.Kirjoitin tämän, koska meillä on vielä ”kunniavelkaa” 90 –luvun laman uhreille. Meillä on myös opittavaa siitä, miten kohtelemme yrittäjiä Suomessa. Jatkan kirjoitustani aiheesta."
Tässä kohdin halvat ulkomaan velat olivat in: Suomalaisten pankkien korot eivä yltäneet näihin tasoihin. Puhuttiin yleisesti "Suomen Japanista" tulevaisuus oli mannaa. Tuli kuitenkin syksy liian aikaisin. Ulkomaan korot nousivat ja moni yrittäjä halvan koron myötä langesi pankkien toiveunelmaan.
"Suomen Dallas oli verellä merkitty. Useat lainavaroillayrityksen nostanut, ei pystynyt vastaamaan korkojen nousuun. Tuli konkurssi, joka on se viimeinen "kurssi" Muistan elävästi, kun nelihenkisen perheen isä ampui perheensä, kaksi lasta ja vaimo, sekä lopuksi itsensä. Näitä itsemurhia koetiin silloin suomessa lukinen määrä. Ihmisille luvattin taivas,muta tuloksena oli pelkkä maa,johon haudattiin kokonaisia perheitä. Tätäkö haluaa tämä nyky Suomi?
Tämä vaan ei iskostu Eurohuumassa kenenkään aivoon. Ollaan nyt näissä jos pahin toteutuu, eli EU:n liitto valtio, niin hukka meidät perii!
Vastaukset 3
Vanhimmat
höpö höpö vain putin haluaa rikkoa hyvän elämän ja ottaa orjaksi sinut
me muut haluamme euroopan yhdysvallat jossa on kaikilla hyvä elämä
liittovaltio EI OLE KYYRYSSÄ murhaaja leninille murhaaja lenin römppä
siis täh? viime lamasta meidän nosti se että liityimme eu:hun ja että meille tuli euro käyttöön. samaan syssyyn syntynyt nokian kiito oli tietysti omalta osaltaan rakentamassa uutta suomen. bkt kasvoi noihin aikoihin hurjaa tahtia. eli sinun vuodatuksessi ei ole päätä eikä häntää. sen osoittaa suomen bkt;n kasvu selvästi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous#mediaviewer/Tiedosto:Fi_real_gdp_growth.svg
Euro ei pelastanut suomea mistään lamasta. Sensijaan euron tultua hinnat nousi reilusti, mutta palkat jäivät laahaamaan jälkeen.
Euron aikana velkataakka on vain kasvanut, kansalaisten ja valtion.