Jos jotain kiiinostaa lukea pätkän minun elämästä, niin lukekoon en ole hyvä kirjoittaja tämä oli vain pieni huomautus.
Minä olen 19 nuori ja vietin elämän 6-12 vuotiaana maalla, ja olin aika onnellinen 7v koska mietin positiivisesti omaa tulevaisuutta, enkä pellännyt mitään, mutta tiedän itse että olin hiukan tyhmä ja enkä pysynyt paikoilla. Yhtenä yönä minun vanhempien kanssa tuli riita noin 4:00 aamuyönä, minun isäni uhkasi silloin meitä puukolla ja sanoi näin (Älkää tulko yhtään lähemmäksi), minun isoveljeni itki paljon koska tiesi mitä oli tapahtumassa, mutta minä en pudottanut kyyneltäkään mutta luulen että en tienyt tarkalleen mitä oli tapahtumassa. Mutta kuitenkin asia sovittiin ja kaikki oli hyvin, kun olin 9v minä olin yhdynnässä yhden serkun kaveri kanssa hän oli tyttö, ja olin myös yhdynnässä myös pojan kanssa, en tiedä kyllä miksi.
Kun olin yhtenä kesänä potkimassa palloa meidän perheen koira puri minua kasvoille, ja siitä seurasi koiran lopetus, olin hyvin surullinen kun se lopetettiin.
Kun olin 11-12v poltin ison alueen heinikon, tein tyhmä tempun ja olin pahoilla siitä mutta minun isän teki mieli löydä mua, sen takia hän antoi minulle koivuniemen herra.
12v muutettiin Poriin ja olin uudessa seudussa, ja tykkäsin paljon kulkea skeittilaudalla.
koulussa minua jotkut vihasi ja haukkui. Yhä muistelen niitä enkä pääse niistä eroon.
Joskus tuntuu että perheeni ei ymmärä sitä mitä itse haluan. Minun isäni ei viettänyt melkein koskaan aikaa minun kanssani, eikä hän viittinyt opettaa minulle mitään hyödyllistä.
13v näin yöllä halunisaatio, se oli muumilaakson mörkö, kun näin sen se näytti aidolta ja aloin itkeä sekä huutaa ja sekoa ihan täisin, siitä asti olen aina katsonut taakse että onko mitään hirviöitä takana, sen teen kokoajan.
15v olin jalkapallo joukueessa pallosalama ja pidin siitä kovasti. Harrastin myös viulun soittoa
16v Mietein kovasti mitä haluan tehdä, minun isovelje sanoi että susta ei tuu koskaan mitään, noh ei ihan tolleen mutta se meni sinne päin.
Päätin että voin kokeilla tota laboranttina oleminen, koska tykkään matikasta ja kemiasta.
17v Harrastin karatea mutta se loppu 1 ja puolen vouden päästä, johon liitty tietyt henkilökohtaiset syyt.
18v Aloin masentua koska kun näin 12v dikiviihde eli pornoa, niin siitä päivästä asti olen itse tyydyttänyt melkein joka päivä.
18v liityin porin marahtooni kouluun ja heti ensimmäisenä päivänä oli testi juoksu noin 10km, ja olin ekana maalissa sitten tuli heti vieressä tämä valmentaja aika oli noin 31min.
18v 1/2 Surin kokoajan elämää koska olen tehnyt monta harrastusta ja eikä mikään iske sydämmeen, minä mietein mikä vaivaa minua.
Minun elämässä ei ole ollut kauheesti kavereita on 1 parasystävä jonka ollut tuntenut ala-asteesta asti, ja yksi myös joka olen tuntenut noin 9 vuotta.
Minä oon tykkänyt aina olla hauskojen ihmisten seurassa jonka kanssa voi heittää vitsejä.
Minä tykkään kauheesti matkustelusta olen tehnyt sitä 8 vuotiaasta asti.
Kun näytte olen tehnyt kauheesti asioita ja elämä näyttää hyvältä ja rahaa on todella paljon säästössö, mutta en siltikään tiedä mitä todella haluan.
Kun olen kokoajan allapäin ja itken helposti koska olen aika ollut hemmoteltu, ja siitä minua koulussa pilkattiin, ja minun mieleni huusi älkää satuttako minua haluan olla vain rauhassa.
Olen yrittänyt 2 kertaa itsemurha olen epäonnistunut, mutta en tee sitä enää enkä koikele enää.
Tuntuu että pelkään jokaista ihmistä, pieniki sana voi satuttaa minua, juuri niin säryn helposti.
Olen joskus kuvitellu että haluasi olla tyttö, en tiedä miksi.
Noh kaveri kanssa hyvin toimeen tullaan ja JNE.
Minä pelkään paljon, olen ollut koulun kuraattoirilla mutta niistä en haluan puhua.
Kun tajuan että elämäni ehkä ei tunnut kovin hirveltä ainakaan näitten asioitten perusteella.
Kun menen armeijaan pelkään että minua kiusataan siellä.
Haluasin kokoe hauskan ja villin elämä seikkailun kaveri kanssa, ehdotin että otetaan kitara ja mennään baariin laulamaan mutta hän vaikutti sellaiselta oloselta että ei mene läpi, kaveri ei juo ja hän aseksuaalinen.
Jos jotain kiinosti niin antakaa komentti mitä tuumitte se voisi auttaa minua. Kiitos paljon teille kaikille.
Minä olen 19 nuori ja vietin elämän 6-12 vuotiaana maalla, ja olin aika onnellinen 7v koska mietin positiivisesti omaa tulevaisuutta, enkä pellännyt mitään, mutta tiedän itse että olin hiukan tyhmä ja enkä pysynyt paikoilla. Yhtenä yönä minun vanhempien kanssa tuli riita noin 4:00 aamuyönä, minun isäni uhkasi silloin meitä puukolla ja sanoi näin (Älkää tulko yhtään lähemmäksi), minun isoveljeni itki paljon koska tiesi mitä oli tapahtumassa, mutta minä en pudottanut kyyneltäkään mutta luulen että en tienyt tarkalleen mitä oli tapahtumassa. Mutta kuitenkin asia sovittiin ja kaikki oli hyvin, kun olin 9v minä olin yhdynnässä yhden serkun kaveri kanssa hän oli tyttö, ja olin myös yhdynnässä myös pojan kanssa, en tiedä kyllä miksi.
Kun olin yhtenä kesänä potkimassa palloa meidän perheen koira puri minua kasvoille, ja siitä seurasi koiran lopetus, olin hyvin surullinen kun se lopetettiin.
Kun olin 11-12v poltin ison alueen heinikon, tein tyhmä tempun ja olin pahoilla siitä mutta minun isän teki mieli löydä mua, sen takia hän antoi minulle koivuniemen herra.
12v muutettiin Poriin ja olin uudessa seudussa, ja tykkäsin paljon kulkea skeittilaudalla.
koulussa minua jotkut vihasi ja haukkui. Yhä muistelen niitä enkä pääse niistä eroon.
Joskus tuntuu että perheeni ei ymmärä sitä mitä itse haluan. Minun isäni ei viettänyt melkein koskaan aikaa minun kanssani, eikä hän viittinyt opettaa minulle mitään hyödyllistä.
13v näin yöllä halunisaatio, se oli muumilaakson mörkö, kun näin sen se näytti aidolta ja aloin itkeä sekä huutaa ja sekoa ihan täisin, siitä asti olen aina katsonut taakse että onko mitään hirviöitä takana, sen teen kokoajan.
15v olin jalkapallo joukueessa pallosalama ja pidin siitä kovasti. Harrastin myös viulun soittoa
16v Mietein kovasti mitä haluan tehdä, minun isovelje sanoi että susta ei tuu koskaan mitään, noh ei ihan tolleen mutta se meni sinne päin.
Päätin että voin kokeilla tota laboranttina oleminen, koska tykkään matikasta ja kemiasta.
17v Harrastin karatea mutta se loppu 1 ja puolen vouden päästä, johon liitty tietyt henkilökohtaiset syyt.
18v Aloin masentua koska kun näin 12v dikiviihde eli pornoa, niin siitä päivästä asti olen itse tyydyttänyt melkein joka päivä.
18v liityin porin marahtooni kouluun ja heti ensimmäisenä päivänä oli testi juoksu noin 10km, ja olin ekana maalissa sitten tuli heti vieressä tämä valmentaja aika oli noin 31min.
18v 1/2 Surin kokoajan elämää koska olen tehnyt monta harrastusta ja eikä mikään iske sydämmeen, minä mietein mikä vaivaa minua.
Minun elämässä ei ole ollut kauheesti kavereita on 1 parasystävä jonka ollut tuntenut ala-asteesta asti, ja yksi myös joka olen tuntenut noin 9 vuotta.
Minä oon tykkänyt aina olla hauskojen ihmisten seurassa jonka kanssa voi heittää vitsejä.
Minä tykkään kauheesti matkustelusta olen tehnyt sitä 8 vuotiaasta asti.
Kun näytte olen tehnyt kauheesti asioita ja elämä näyttää hyvältä ja rahaa on todella paljon säästössö, mutta en siltikään tiedä mitä todella haluan.
Kun olen kokoajan allapäin ja itken helposti koska olen aika ollut hemmoteltu, ja siitä minua koulussa pilkattiin, ja minun mieleni huusi älkää satuttako minua haluan olla vain rauhassa.
Olen yrittänyt 2 kertaa itsemurha olen epäonnistunut, mutta en tee sitä enää enkä koikele enää.
Tuntuu että pelkään jokaista ihmistä, pieniki sana voi satuttaa minua, juuri niin säryn helposti.
Olen joskus kuvitellu että haluasi olla tyttö, en tiedä miksi.
Noh kaveri kanssa hyvin toimeen tullaan ja JNE.
Minä pelkään paljon, olen ollut koulun kuraattoirilla mutta niistä en haluan puhua.
Kun tajuan että elämäni ehkä ei tunnut kovin hirveltä ainakaan näitten asioitten perusteella.
Kun menen armeijaan pelkään että minua kiusataan siellä.
Haluasin kokoe hauskan ja villin elämä seikkailun kaveri kanssa, ehdotin että otetaan kitara ja mennään baariin laulamaan mutta hän vaikutti sellaiselta oloselta että ei mene läpi, kaveri ei juo ja hän aseksuaalinen.
Jos jotain kiinosti niin antakaa komentti mitä tuumitte se voisi auttaa minua. Kiitos paljon teille kaikille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaikesta huolimatta Sinä olet arvokas ja ainutkertainen ihminen. Et ole yhtään huonompi kuin kukaan muukaan. Uskalla elää ja ole ylpeä itsestäsi. Sinun elämä on Sinun!