Voitko uskoa, että joskus sinä ja hän vielä ihan oikeasti päädytte yhteen ja kaikki mennyt annetaan anteeksi?
Minä olen jotenkin alkanut uskomaan. Kaikkea järkeä vastaan.
Minä olen jotenkin alkanut uskomaan. Kaikkea järkeä vastaan.
Uskotko ihmeisiin?
vuodet vierivät...
26363
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kaikki onnistuu.
kyllä mä uskon ,ja toivon .sanotaan toivossa on
En usko, ennenkuin puhelimeni näytössä lukee: "Moi, soittaisitko?"
En.
Joinakin päivänä uskon, mutta sitten totuus palaa mieleen ja muistan kaiken tapahtuneen. Ja sitten taas ymmärrän käsittäneeni kaiken aikoinaan väärin.
Olen jo tottunut siihen, että kaikki onnistuu.
Riippuu miten solmuun asiat on menneet.
Elämääni on mahtunut myös erikoisia ihmeitä.
Sellaisia joita ei oikein kykene järjellä selittämään.
On ikävä niitä tuntien puheluita jotka oli välillä nolojakin. Ikävöin kaikenlaista yhdessäoloa.
Tiedän ettei ole toivoa mutta sen uskon varassa jaksan herätä.
Jollain tasolla haluan uskoa, mutta välillä iskee synkkä todellisuus.
En vaan keksi miten ja missä enää siihen mieheen törmäisin... aikaakin on jo vierähtänyt tovi.
Ei päädytä. Hyvät hetket muistuttaa siitä mitä olisi voinut tapahtua jos.
Sitten ne negaatiiviset taas muistuttavat siitä miksi ei misään nimessä niin voi tapahtua.
Yksinkertaisesti positiivisia ei ollut tarpeksi jotta ne olisivat kantaneet juttua sille tasolle jossa olisimme yhteen päätybeet. Se ei toiminut silloin niin miksi se toimisi nyt? Ei ihmiset muutu. Samat ongelmat olisivat vastassa ja niitä ei saa pois pyyhittyä.
Toivottavasti teillä muilla on parempi onni näissä asioissa :)
En niinkään sitä että päädyttäisiin "yhteen", mutta sen että joskus vielä vietetään aikaa yhdessä kaksin :)
noilla sitten on? haluatko hänet salarakkaaksi?
En halua mitään. Selvittää asiat ennenkuin päädyn hautaan.
En usko että enää päädytään yhteen. Ainakaan mikään "aika kaksin" ei kelpaa vaan meidän tulisi päätyä oikeasti yhteen tai sitten olla päätymättä mihinkään.
Noin minäkin olen päättänyt
Huhhuh...Jos vuosia on vieriny niin aivan turhaa kuvitella tuollaisia.
Viikkoja tai kuukausia voi jotenkin kuvitella vielä mahdolliseksi mutta vuosia...ei ja vieläkerran EI.
Voi kuule, vaikka kymmeniäkin vuosia vierii, niin ihmeitä voi todella tapahtua. Taidat olla aika nuori vielä kun olet noin naiivi ja ehdoton.
Ihmeitä ei ole olemassa, tasapainottomat uskovat lohdutuksekseen niihin.
On vain tosiasioita menneissä nyt ja tulevaisuudessa.
Olen aina uskonut, että ihmeitä tapahtuu. Miksi ei joskus minunkin kohdalleni?
Oikeastaan suuri ihme on jo tapahtunut siinä, että hänet olen tavannut.
Ihmeitten aika ei oo ohi.....
Ei, kyllä se aika meni ohitse jo.
Täytynee kai tyytyä tähän,"sori kun olen olemassa"?
Olin vahinko kun äitini sai mut.Hyvää äitienpäivää.
Jumankauta, jos asiat haluaa toisen kanssa selvittää, yritä edes. Sais ainaki jonkunlaisen rauhan. Mitä siinä vois menettää? Ja jos haaveilee jostain yhteisestä, sekin vois ees selvitä, onko toisella minkälaisia mietteitä/tunteita asiasta. Avaa suusi ja puhu ihminen!
En usko ihmeisiin. Uskon faktoihin ja uskon totuuteen. Jos olet ollut luotettava ihminen, voit hänet saada, jos et, tuskin saat. Tähän uskon. Rakkaus on luottamusta. Enemmän pitää olla hyvää jotta pahat teot unohtuisivat. jos toistepäin, niin täysin mahdotonta. Ja vielä se että häpeätkö häntä? Hänen käytöstään? Voitko edes liikkua hänen kanssaan julkisesti? Jos et, niin ei tule teitä