Pakko-oireinen peseytyminen, kohtalotovereita?

Aloitin ketjun tästä aiheesta viime vuoden puolella ja löysinkin sen, mutta tuskin niin vanhaa keskustelua enää kukaan huomaa/lukee.. Varsinkin nimim. nainen363, kyselit mitä kuuluu..
Olen siis vuosia kärsinyt pakko-oireisesta peseytymisestä, varsinkin ihmiseritteet ahdistavat. Seksin jälkeen tulee "likainen" olo, minua ahdistaa suunnattomasti esim. se jos seksin jälkeen kumppani menee "alapäisillä" käsillä koskemaan ovenkahvoihin, hanoihin ym.. En pelkää bakteereja tai mitään tauteja, likaisuuden tunne on vaan niin voimakas että pesen itseäni liikaa. Joskus desinfioin myös kännykkäni ja usein lavuaarin hanan jonka koen likaiseksi. Vuosien saatossa baarireissujen jälkeen olen heittänyt roskiin monet ihanat kengät ja käsilaukkuja jotka ovat tuntuneet likaisilta. Vaatteita en sentään, luotan että pesukone pesee.
6v. tytärtäni muistutan aina huolellisesta käsinpesusta ja joskus kiellän koskemasta johonkin paikkoihin mitkä minusta tuntuvat likaisilta. Välttelen myös yleisissä vessoissa käymistä.

Aloitin helmikuussa-13 terapian Lahdessa, elämäni ihanin terapeutti, joka on nimenomaan erikoistunut pakko-oireisiin. Jatkan terapiaa edelleen. Olen päässyt tietyissä asioissa eteenpäin, mutta paljon on vielä asioita jotka tuottavat ongelmia. Faktaa on että AINOA keino parantua on altistaa itseään. Ihmisen mieli on uskomaton, SE tunne sanoo sinulle: " Pese, pyyhi, siivoa. Mutta se on vain se TUNNE, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Liiallisella pesemisellä/siivoamisella helpotat oloasi hetkeksi, se on loputon noidan kehä josta et pääse koskaan ulos. Olemme tehneet mm. seuraavanlaisia harjoituksia terapeutin kanssa: Kävimme kaupungilla ja minun täytyi kosketella liioitellen paikkoja jotka minusta tuntuvat likaisilta. (pankkiautomaatit, yleisten vessojen ovenkahvat..) Sen jälkeen käsiä hierottiin kasvoihin ja lopuksi mentiin kahvilaan ja syötiin pesemättömillä käsillä sämpylää. Todella tehokasta, ahdistus helpotti! Tunteet täytyy ottaa vastaan, täytyy kestää ahdistus. Saan turvaa ja luottamusta kun ajattelen terapeuttini neuvoja. Hän on pelastajani. Olen myös vuosia syönyt sepramia 80mg aamuisin. Helpottaa myös oireita.

Voimia kaikille tämän todella vittumaisen sairauden kanssa kamppaileville, kommentoikaa ja kirjoitelkaa kokemuksistanne. :)