ks orc mittakirja.
http://www.svensksegling.se/ImageVaultFiles/id_7366/cf_32/2011-11-29 Tekn Mätbrev First 36_7.PDF
http://www.svensksegling.se/ImageVaultFiles/id_7366/cf_32/2011-11-29 Tekn Mätbrev First 36_7.PDF
Apparenttituulitiedolla ei tee mitään
sivistystä metsään
511078
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Mulla on samasta lähteestä tuotetut polaarit omalle veneelle sekä tosi- että apparenttituulille, joten ei sillä väliä. Jotta tosituulitiedoista olisi oikeaa hyötyä, ne pitää ensin tietää riittävän tarkasti. Muutaman asteen virhe tuulikulmissa vie laskennan metsään. Ja kunnolla kalibroituja tuuliantureita saa vain muutamalta valmistajalta. Sellaiset maksavatkin liki kolmikertaisesti standardituotteisiin verrattuna.
"Ja kunnolla kalibroituja tuuliantureita saa vain muutamalta valmistajalta"
nke topline järjstelmässä on kaikille antureille 3 muuttujaa joilla ne kaliboridaan: korjausvakio (correction coefficient), siirtymä (offset) ja suodatus(filtering). Ei mitään rakettitiedettä ja luulisi muillakin valmistajilla olevan samat säädöt.
Tuulianturin tarkkuus ei yleensä ole ongelma, vaikka jonkinlaisia eroja onkin eri valmistajien välillä. Suurin ongelma on se, että tuulianturi mittaa tuulennopeutta ja -suuntaa liian läheltä purjeita, jolloin saatu mittaustieto ei vastaakaan oikeaa arvoa ja virhe myös riippuu valituista purjeista, niiden trimmaamisesta ja kallistumasta. Toinen ongelma on sorto, jota ei pysty mittaamaan millään yleisesti käytössä olevalla mittaristolla.
Kokonaisuudesta tulee hyvin helposti 10 asteen muutos tosituulensuuntaan (= 5 asteen virhe tosituulikulmaan) vendassa, joka aiheuttaa jo puolen solmun virheen kryssitargetteihin.
Paremman pään mittareissa (Nexus NX2/NXR, B&G jne.) on korjauksia ko. ilmiölle joko yksittäisinä korjauskertoimina tai isohkoina taulukkoina eri olosuhteisiin. Lisäksi noissa voi olla laskentakaava sorrolle.
Avotuulilla taas laskettuun tosituulennopeuteen voi tulla merkittävä virhe, koska tuuli "kiertää" purjeet. Yleensä tuulimittari näyttää liian suuria lukemia tällöin.
"saatu mittaustieto ei vastaakaan oikeaa arvoa"
Samaa dataa käytetään sekä tosi- että apparentittuulen laskentaan, joten perustelkaa, miksi apparenttidatasta olisi jotain hyötyä jos on virtauslangat.,
Slööristä lenssiin alkaa lankojen info olla aika heikkoa - tai sitten en vaan osaa niitä tulkita
Ja sitten mittariston antama apparenttitieto auttaa paremmin kuin tosituuliteito, vai.
Mittaristo mittaa sitä apparenttituulta ja näyttää sen suunnilleen oikein. Tosituuli lasketaan apparentin ja veneen suunta nopeustietojen perusteella ja se sisältää helvetin paljon enemmän virhelähteitä ja virhettä. Apparenttitieto on siis paljon laadukkaampaa tietoa kuin tosituuli. Halvoilla vehkeillä tosituuli on ihan käyttökelvoton tieto, laadukkailla vehkeillä se on jo hyvä, mutta silti huonompi kuin apparentti. Tokihan sitä mieluummin käyttäisi tosituulta jos siitä luotettavaa tietoa saisi, mutta kun ei. Aloittaja on tyypillinen "luin jostain" vouhkaaja, joka ei oikeasti hirveesti osaa...
"Aloittaja on tyypillinen "luin jostain" vouhkaaja, joka ei oikeasti hirveesti osaa... "
Orc mittakirjassa käytetään tosituulilukemia, koska tosituulitieto on arvottomampaa tietoa.
Aloittaja on vanha tuttu jodlari.
Nuo on aivan basicit. Taitaa olla reiskassakin paremmat kalibrointimahdollisuudet ja se on sentään aivan cruising-orientoitunut. Ilmeisesti NKE on vain pieni nyrkkipaja, jolla on rajalliset resurssit tuotekehitykseen. Oikeilla kisamittaristoilla mahdollisuudet ovat paljon laajemmat, Nexuksellakin jo pari sukupolvea vanhassa mallissa.
Joo näin olen lukenut, mutta kerro nyt ihmeessä mikä on tällainen taikamittaristo ja etenkin miten varmistat että kalibrointi tuli suoritettua tarkasti. Laajat mahdollisuudet antavat nimittäin myös enemmän mahdollisuuksia väärään kalibrointiin.
Itse olen jo kahden eri veneen mittaristolla yrittänyt päästä edes siihen että tasaisella tuulella tehdyn vastakäännöksen jälkeen tuulen suuntatieto mittareissa säilyisi edes 10 asteen haarukassa. Tosin tässä tapauksessa tulee mukaan myös kompassianturin virhe, mutta eipä ole ihan helppoa.
Ja miten se hieno mittaristo huomioi sen että tuuligradientti ylhäältä alas vaihtelee sen mukaan mennäänkö oikeaa tai vasenta halssia, mikä on hetkellinen tuulennopeus ja vedenlämpötila ym.? Se kai vaatisi vähintään kaksi tuulianturia kuten AC-veneissä nähtiinkin.
Omalla kokemuksella olen päätynyt siihen että varmimmin voi luottaa sellaiseen mittaritietoon, joka tulee yhden tai enintään kahden anturin tiedoista. Mitä enemmän tietoja yhdistellään, kuten tosituulen mittauksessa joutuu tekemään, sitä enemmän tulee virhelähteitä.
Tietysti jos käytettävissä olisi päätoiminen mittarikalibroija joka ajaa parin viikon testisessiot eri keleissä, silloin voisi hyödyntää hienonkin järjestelmän mahdollisuudet. Mutta harvalla on mahdollisuus tähän ja KISS-periaate on hyvä muistaa.
Onko täällä oikeasti onnistuttu kalibroimaan mittaristo näyttämään yhdistelmätietoja paremmalla kuin 5% tarkkuudella _kaikissa_purjehdusolosuhteissa_ ? Olisin ihan kiinnostunut kuulemaan mitä tällainen vaatii.
Helpoin tapa saada oikeita lukemia on valita tehtaalta lähtiessä tarkka anturi. Nexuksella NX ja NXR anturien oleellinen ero on se, että valmistuslinjalta on poimittu paremmat NXR-sarjaan. Omatoiminen kalibrointi onkin tosi vaikea juttu, mutta lähinnä kryssikulmat on mahdollista saada kohtuullisen hyvin paikoilleen eri halsseja vertaamalla. Saako absoluuttisesti oikeiksi, on yksi kysymys, mutta saa ainakin melkein samoja lukemia molemmin puolin.
Mittaritietoa pitää joka tapauksessa lukea ajatuksella. Eikä kannata odottaa ainakaan parempaa kuin 5 %:n tarkkuutta. Sekin on jo tosi hyvä.
"Nuo on aivan basicit. Taitaa olla reiskassakin paremmat kalibrointimahdollisuudet ja se on sentään aivan cruising-orientoitunut. Ilmeisesti NKE on vain pieni nyrkkipaja, jolla on rajalliset resurssit tuotekehitykseen.
http://www.raymarine.com/manualsearch/index.cfm?Products=Instruments\i40&Documents=Installation+and+Operation+Guide&LanguageType=&Search=Search
i40 Wind
Setting the wind
angle and speed
response values.
Setting the
required wind
speed units.
*Linearize and
align rotavecta.
Reiska ei päihitä nke:tä ominaisuuksissa eikä tuotteiden kestävyydessä.
"Oikeilla kisamittaristoilla mahdollisuudet ovat paljon laajemmat, Nexuksellakin "
http://srs-ccs.ch/wiki/lib/exe/fetch.php?media=srsdocu:m34:22756-1-nxr-xlr-manual-ver1.4.pdf
Offset
Offset is the start value
for the wind speed and it could be described as the friction.
Normally this value is about 0,5 m/s and it will be constant at all wind speeds
Gain
Gain is the calibration value for the wind speed and has to do with the shape of the
propeller. The percen
tage is the value the measured wind speed will increased with.
As an example: measured speed is 10 m/s and the Correction is 70%, the corrected
speed will be 17 m/s (10 x 1,70)
Down wind correction
Normally the apparent wind speed increases when you are sailing downwind. That has
to do with the fact that the wind has to pass the sails which the wind see as an
ob
stacle. If you enter 8
5% the wind
speed will be decreased with 15% at 180 degree
and half of it (7.5%) at 135 degree. At 90 degree there will be no downwind correction.
Tick the box and enter the value for down wind correction.
Ettei se nxr ole sen kummoisempi kuin nke. Ei esim. class40 veneissä käytetä nexusta vaan nke:tä, joten nke on oikeampi kilpapurjehdusmittaristo kuin nexus.
taitaa ollakin nexus myyjän kirjoitus.
Nexus käyttäjä, ei myyjä. Enemmistö Class40 veneistä on ranskalaisia ja käyttävät omiaan samalla tavalla kuin suomalaiset parhaina aikoina Nokiaa, aivan yhtä pätevin perustein.
NX2 serverille saa annettua pc:llä niin täydelliset korjaukset tuulitietoihin, ettei kukaan enempää kaipaa. Löysit vain Nexuksen basicit. Ja nekin näyttävät olevan viisaammat kuin NKE:n.
NKE on alalla hyvin pieni tekijä, lähes tuntematon muualla kuin Ranskassa. Kaikki perinteiset purjehdusmittaristojen valmistajat ovat olleet pikkuputiikkeja, nyt niin B&G kuin Nexuskin ovat osia isoista konserneista.
No kyllä NX2:n korjausmahdollisuuksista on vielä pitkä matka B&G:n parhaisiin malleihin tai vaikkapa Ockamiin. Se on sitten eri juttu kuinka moni osaa/ehtii käyttää edes kaikkia NX2:n mahdollisuuksia ja kuinka monella on halua maksaa moninkertainen hinta paremminsta mahdollisuuksista.
"Nexus käyttäjä, ei myyjä. Enemmistö Class40 veneistä on ranskalaisia ja käyttävät omiaan samalla tavalla kuin suomalaiset parhaina aikoina Nokiaa, aivan yhtä pätevin perustein."
Köyhät suomalaiset ostavat nexusta:
http://www.mauriprosailing.com/us/1-Nexus-NX2-Packs/NEX6991352.html
vrt
http://t-marin.de/Documents/T.NKE_UK.2014.pdf
98-60-254
€. ex-VAT
REGATTA PACK 3 185.76
Köyhät jodlarit ottaa, mitä aloituspakkaus sattuu veneen mukana tulemaan.
Äärimmäisen nokkela hintavertailu yksinkertaisimman aloitussetin ja paljon täydellisemmän sarjan kanssa. Kokoa toimiva NXR-sarja ja vertaile hintoja sitten. Yksinkertaisena vertailuna Nexus-hinnoittelusta katso vaikka NX- ja NXR-tuulianturien hintoja. Monilla valmistajilla on perussetit ja kisasetit erikseen ja aivan erilailla hinnoiteltuina. Tai sitten kokonaan eri tuotemerkit erilaisiin käyttöihin.
Jos hinta ei olisi tekijä, valitsisin B&G:n. Vaikka nykyiset tuskin kestävät samalla tavalla kuin edelleen toimivat 70-luvulta peräisin olevat, tuntuvat muut valmistajat olevan enemmän perässähiihtäjiä. Ehkä Ockamitkin olisi hyvät, mutta täältä katsoen kiusallisen marginaalinen tekijä kuten NKE:kin. Edes kulutusosia pitäisi saada ostettua hyllytavarana.
Otsikon yleislauseeseen viitaten rohkenen olla täysin eri mieltä. Apparenttituuli on ainut tuuli, joka vaikuttaa purjeisiin.
ORC mittakirjan polaarien kannalta tosituuli on relevantti tieto tosin polaarit saa apparenttituulillekin, kuten joku yllä totesi.
Mittareiden lukemissa on virheitä (ks. Joakim yllä) ja ympäristöolosuhteissa on eroja eli polaarit ovat vain neuvoa antavia. Samassa tuulessa voi aalloista riippuen päästä polaareihin ja ylikin, kun taas toisella kelillä ei pääse edes aivan lähelle.
Kisatessa itse kaipaan tosituulta ainoastaan silloin, kun pitää lenssiltä kääntyä kryssille ja arvioida purjevarustuksen oikeellisuus ennen kryssiosuutta.
"Apparenttituuli on ainut tuuli, joka vaikuttaa purjeisiin. "
Virtauslangat ovat apparentikulmapurjehdukseen, ei mittarilukema.
Apparentti-tuulikulmallahan purjehditaan joten se on ihan perusasia. Tosituulen kulmalla ei tee juurikaan mitään, varsinkin kun se on liki mahdoton mitata riittävän virheettömästi.
Apparentti- vai tosituulen nopeus on sitten hieman monitahoisempi juttu. Itse käytän tosituulen nopeutta kaikista jo mainituista virhelähteistä huolimatta.
"Apparentti-tuulikulmallahan purjehditaan joten se on ihan perusasia."
Virtauslangat ovat apparentikulmapurjehdukseen, ei mittarilukema.
Virtauslangat yölläkin?
http://www.google.com/patents/US5477424
Apparenttituuli on vektorisumma tosituulesta ja veneen nopeudesta. Siten sama apparenttituuli voi merkitä erilaisia yhdistelmiä näistä, eli vene voi samalla apparentilla kulkea hitaasti tai nopeasti tai jotain siltä väliltä. Tosituuli on tosipurjehtijoiden tuuli, näennäistuuli näennäispurjehtijoille.
Miten harmillista, ansioituneet kilpapurjehtijat ovat täysin eri mieltä jodlaritiedon kanssa. Ainoa todiste jodlarilla omalle väitteelleen on ORC-mittakirjan tietojen perustuminen tosituuleen. Silti edes maan arvovaltaisin ORC-taho ei yhdy ajatukseen apparenttituulen hyödyttömyydestä. Ja heti ensimmäinen kommentoija osasi kertoa, että mittakirjan tiedot on yksinkertaisella laskutoimituksella muunnettavissa apparenttituulille.
"mittakirjan tiedot on yksinkertaisella laskutoimituksella muunnettavissa apparenttituulille. "
IMS aikaan piti time allowances luvut muuttaa solmuiksi että koko paperista sai jotain selvää. Sama meno siis orc leirissä nykyäänkin.
"mittakirjan tiedot on yksinkertaisella laskutoimituksella muunnettavissa apparenttituulille."
"Tosituuli lasketaan apparentin ja veneen suunta nopeustietojen perusteella ja se sisältää helvetin paljon enemmän virhelähteitä ja virhettä."
Samat virhelähteet ovat sekä tosituuli, että apparenttilaskuissa.
Ei tää noin vaikeaa voi normaaliälyiselle olla. Mittakirja kirjoitetaan laskennallisilla arvoilla, jotka siis ovat täsmällisiä lukuja. Niillä ei ole mitään tekemistä virheellisten mittaustulosten kanssa.
"Mittakirja kirjoitetaan laskennallisilla arvoilla, jotka siis ovat täsmällisiä lukuja. Niillä ei ole mitään tekemistä virheellisten mittaustulosten kanssa. "
Voi hyvää päivää sentään. Mittariston antamaa tietoa verrataan mittakirjaan, että samat virhelähteet ovat sekä tosituuli, että apparenttilaskuissa.
No kun ei. VPP laskee suoritusarvot laskennallisten tuulten mukaan, jolloin on aivan samantekevää, lähdetäänkö tosi- vai apparenttituulista, niiden suhteen tunteminen kullekin veneelle kuuluu VPP:n ominaisuuksiin. Purjehtiessa mitataan jollain epämääräisellä tarkkuudella apparentit ja niistä lasketaan virheistä, sorroista sun muista välittämättä tosituulet yksinkertaisena vektorilaskuna. Virheet siis kertautuvat ja ulos saadaan jotain viitteellistä noin lukuarvoina. Oikein hyödyllisiä lukuja kylläkin, erityisesti muutokset ovat informatiivisia.
Mittakirjan targetteihin mennään sitten itse arvioitujen lukujen kanssa, ei suoraan mittareista katsoen.
samat virhelähteet ovat sekä tosituuli, että apparenttilaskuissa, eli anturien antamat lukemat. Siksi esim. "Mittakirjan targetteihin mennään sitten itse arvioitujen lukujen kanssa, ei suoraan mittareista katsoen. "
No kun ei. Mittaristot ovat tyhmiä, ne eivät laske tosituulta VPP-ohjelman tiedoilla, vaan yksinkertaisena vektorilaskuna virheitä sisältävästä lähtödatasta. Mittakirjan tiedot taas ottavat huomioon VPP:n varsin lähellä totuutta olevat arviot veneen vaikutuksesta ja tuulitiedot ovat täsmälliset.
"Mittaristot ovat tyhmiä, ne eivät laske tosituulta VPP-ohjelman tiedoilla, "
Ei tällaista väitetty, eli samat virhelähteet ovat mittaristossa sekä tosituuli, että apparenttilaskuissa, eli anturien antamat lukemat.
No kun ei. Apparentteja ei lasketa, ne ovat suoraan mittautuloksia ja siksi lähinnä totuutta purjehtiessa saatavilla olevista. Tosituulet sisältävät sekä mittausvirheet, että muut virhelähteet, kuten sorron ja virheet kertautuvat.
Tosituulen laskennasta on hyötyä, vaikka lukemat ovatkin mitä sattuu.
"Apparentteja ei lasketa, ne ovat suoraan mittautuloksia"
Mittaristo laskee apparenttiarvoja lukiessaan anturiarvoja. Käyttäjä voi vaikuttaa laskentaan esim korjaukertoimen, suodatinkertoimen ja siirtyma-arvon avulla. Mittausvirheitä, kuten veneen kallistus ja turbulenssi on apparenttiarvoissa.
Ai että sen tason tietämys mittaustekniikasta, eipä yllätä. Mikään mittausanturi ei tuota suoraan mitattavia yksiköitä, mittanauha ehkä poikkeus. Elohopealämpömittari mittaa elohopean lämpölaajennusta, kaikuluotain kulkuaikoja, lokianturi tavallisesti pulsseja, samoin tuulennopeusanturi. Mittarit kalibroidaan näyttämään anturin ulostuloa vastaavia haluttuja yksiköitä. Toimenpide on siis kalibrointi. Tuulianturin saa kalibroitua melko tarkastikin ilmaisemaan virtauksen nopeutta, mutta virtaus ei useinkaan edusta todellista, vaan rikin häiritsemää. Samoin lokianturi mittaa enemmän tai vähemmän häiriintynyttä virtausta.
Kun eri antureilta saatuja tietoja ruvetaan yhdistelemään, niistä saadaan laskemalla johdannaisia. Tällöin mittausvirheet kertautuvat ja kyseisessä tosituulten tapauksessa mukaan tulee vielä mittauksen ulkopuolisia virheitä mukaan.
Sekä lokianturia että apperenttituulta joutuu myös suodattamaan rajusti. Ainakin Nexuksella on mahdollisuus tallentaa raakadataa, josta todella näkee miksi suodatusta tarvitaan.
Ainakin B&G:llä on systeemi, jossa apparenttituulta korjataan anturin heilahtelujen perusteella. Tällöin suodatusta voi vähentää merkittävästi ja saadaa nopeammin reagoiva mittaristo.
1 jollapurjehtia vastaa 10:tä uppotukkiveneilijää.
Voisiko joku ulkopuolinen taho hankkia tuolle apua kun ei se itse osaa? Turkulaiset hei, teidän seutuviltahan tuo taitaa nykyisin vaikuttaa? Onko TYKSin mielenterveyspoli ajettu kokonaan alas vai miksi sitä ahdistaa vuodesta toiseen ja keväästä kevääseen aina vaan pahemmin?
Apparenttituuli on vektorisumma tosituulesta ja veneen nopeudesta. Siten sama apparenttituuli voi merkitä erilaisia yhdistelmiä näistä, eli vene voi samalla apparentilla kulkea hitaasti tai nopeasti tai jotain siltä väliltä. Tosituuli on tosipurjehtijoiden tuuli, näennäistuuli näennäispurjehtijoille.
Piirtele tai laske nyt niitä apparentteja, tosituulia ja veneenopeuksia huomioden tietysti sekä kulma että nopeus. Kerro sitten miten voit saada samalla tuulennopeudella eri mittarilukemia.
Eroa on tietysti, jos lähdetään veneen ollessa paikallaan ja kiihdytetään vaikkapa kryssille. Tosituulilukema ja kulma ei muutu kiihdytyksen aikana, jos keulasuunta pysyy samana ja mittarit on kalibroitu täydellisesti. Apparenttituuli sen sijaan kääntyy kokoajan vastaan, kovenee ja samalla myös targetti muuttuu. Targetti saavutetaan kuitenkin vain yhdessä pisteessä molemmissa.
Esimerkiski omalla veneelläni 10 solmun tuulessa kryssitargetti on 42 astetta ja 6,2 solmua. Paikallaan apparentti olisi tietysti juuri sama ja targetti olisi apparentin perusteella n. 6,4 solmua (vastaa ~7 solmun ja 80 asteen tosituulta). Hiukankin perilläoleva tietysti tajuaa, että 42 astetta on järjetön apparenttikulma kryssillä kuten myös 0 solmun venevauhti. Vauhtiin päästyä apparenttikulma on sitten 26 astetta ja nopeus 15 solmua. Kryssillä apparenttikulma kasvaa hieman tuulen noustessa (6->20 solmua, 24->30 astetta), mutta nopeus muuttaa hyvin paljon (10->25,5 solmua).
"Piirtele tai laske nyt niitä apparentteja, tosituulia ja veneenopeuksia huomioden tietysti sekä kulma että nopeus"
Mitkä ovat motiivit tehdä mittakirjoja, joissa ei ole apparentituulen lukemia, vaikka apparenttien mukaan mittaristolla purjehtiminen on teidän mukaanne tarkempaa.
Minä käytän mittaristossa tosituulia, mutta moni muu käyttää apparenttia. Asia on enemmänkin tottumiskysymys ja tosituulta laskevat mittaristot alkoivat yleistyä vasta 80-luvulla, joten moni on ehtinyt tottua pelkkiin apparentteihin.
Mittakirja on tehty tuloslaskentaa varten ei purjehtimisen avuksi. Samasta datasta saa sitten "Speed Guiden", jossa on tarkemmat tiedot mukaanlukien apparenttituulet, kallistumat, reivaukset jne.
Mittakirjan tarkoitus on mahdollistaa eri veneiden suorituksen vertailua ja parhaan suorituksen löytämistä. Siihen tarvitaan yhteismitallinen vertailupohja, joka on tosituulen nopeus sekä suunta reittiviivaan nähden.
Siksi mittakirjassa on tosituuliarvot.
Kukin vene sitten saavuttaa parhaan suorituskykynsä purjehtimalla tietyllä venetyyppikohtaisella apparenttituulikulmalla, mutta nämä ovat eri veneillä eri arvoja samassa tosituulessa.
Mittakirjan sisällössä pyritään keskittymään tärkeimpään sivumäärän pitämiseksi kohtuullisena. Ehkä siksi on apparenttitaulukko jäänyt pois. Sen voi kuitenkin helposti laskea itse tai tilata lisäpalveluna.
Tuulen suunta on se oleellinen tieto. Apparentin ja tosituulen nopeuserot eivät ole niin merkittävät, että sillä olisi käyttöä koko purjehduksen ajan. Vvarsinkin monirunkoveneilijöille on tuttua, että tuulen riittäessä vastaisilla osuuksilla purjeiden skuuttaukset päätyvät tiukalle luoville tosituulen suunnasta riippumatta. Avoimemmilla tuulikulmilla mennään lujempaa, jolloin vauhti kääntää tuulen vastaisemmaksi ja ylemmäksi tosituuleen ajettaessa vauhti hiipuu ja sen osuus apparenttivektorissa vähenee. Siten tosiaan samoilla apparenttisunnilla voi vauhti olla ihan eri. Veneen kulun arvioinnissa tarvitaan apparentin lisäksi veneen nopeustieto suhteessa keliin.Tietysti hyvä purjehtija aistii muutenkin, milloin vene kulkee, mutta on aika hassua, jos kilpapurjehtija tässä paikassa vetoaisi perstuntumaan, kun veneestä löytyy jos jonkinlaista mittaria haistelemaan nopeuden desimaalienkin muutoksia. Apparentin tuulensuunnan näkee myös Windexistä ja virtauslangasta (käytännössä nämä löytyvät kaikista , jotka tuovat sen oleellisen apparenttiin tuuleen liittyvän tiedon, eli kohtauskulman purjeisiin. Tuulimittarin antama apparenttikulma ei anna siihen mitään lisää, sen sijaan tosituulen suunnalla on merkitystä näiden ohella. Siksi minustakin tositulinäytön valinta tuulimittariin on viisaampi vaihtoehto.
"Tuulimittarin antama apparenttikulma ei anna siihen [Windexiin] mitään lisää,"
- yöllä mittari on aika paljon helpompi lukea kuin windex
- myös päivällä on mukavampaa kun voi yleensä pitää katseen vaakasuunnassa eikä tarvi taivuttaa niskaa ;-)
Ja windex-tieto ei kylläkään ole sama kuin virtauslankojen tieto, joka vaihtelee aina skuuttauksen mukaan.
Mutta oikeassa olet että tuulikulma on tärkeämpi suure kuin sen nopeus.
"- yöllä mittari on aika paljon helpompi lukea kuin windex"
Yöllä huippupurjehtiat käyttävät valaistuja virtauslankoja.
"- myös päivällä on mukavampaa kun voi yleensä pitää katseen vaakasuunnassa eikä tarvi taivuttaa niskaa ;-)"
Mukavampi ja selkeämpi kuin windex tai mittarilukema on spinnukangassuikale tms peräharuksessa muutaman metrin korkeudella ja se toimii ilman sähköä. Spinnukangassuikaletta tarvitaan avotuulilla ja vahinkojiippien estoon, siis hyvä apuväline täysplattista purjehdittaessa.
Miksi joku purjehtisi täysplattista? Ja villalanka tai kangassuikale takastaagissa onkin mitä loisteliain mittaväline. Siitä pinna mies helposti tuntee, kumpaa puolta niskaa se kutittaa. Siis todellinen ergonomian riemuvoitto, todella mukava. Ja tarkka kuin mikä, ainakin kymmenen asteen resoluutio. Nollatuulissa toki kaikkein herkin indikaattori.
Yöllä ei voi jatkuvasti valaista virtauslankoja, jos haluaa, että edes joku miehistöstä näkee mitään muutakin kuin ne langat. Itsevalaisevat ovat pelkkä kuriositeetti, joiden käytettävyydestä ei ole mitään takeita.
Jaa. Että koska joku saattaa joskus yöllä purjehtiessaan haluta tarkistaa apparentin tuulen suuntaa, eikä ole hankkinut valaistuja virtauslankoja, eikä Windexiin valoa, eikä toppivalokaan valaise Windexiä tarpeeksi, eikä käsillä ole lamppua, jolla näkyisi Windexin heijastimet, niin kaikkien kannattaa tihrustella päivisinkin apparenttia tuulta mittarista? Eikä osaa tarvittaessa painaa niitä muutamaa napinpainallusta, jolla saisi näytön muuttumaan tarpeisiin sopivaksi?
Itse käytän tuulimittaria lähinnä oikean purjeen valitsemiseen. Joku mainitsikin lenssiltä luoville tulon. Minulla on vain 2 keulapurjetta, joten se on aika helppoa. Toinen tilanne, että onko tuuli tarpeeksi auki spinnulle. Mittari auttaa uskaltaa nostamaan spinnun tiukempaan kurssiin. Kokemusperäinen juttu se eli sama kumpaa on tottunut käyttämään. Sitten spinnulla edullisimman leikkauskulman hakeminen. Siinä voi tosituuli olla parempi, kun polaaritkin ovat tosituuleen tehtyjä.
ORC Speed Guide tuottaa polaarit sekä apparentille että tosituulelle. Vene ja purjeet näkevät ainoastaan apparentin. Toisen veneen peittokin tulee sieltä, mihin windex näyttää.
Tulevan apparentin tietämiseen tarvitaan tosituulen nopeus. Ja tuulen suunnan näyttö kertoo selvimmin shiftit.