" - puu "

Alan ehkä olla sinut tämän asian kanssa kaikkinensa. Paino sanalla ehkä :D. Niin monet kerrat olen luullut milloin mitäkin. Tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä on, että on se vaan ihmisen elämä kummallista.

Toivon että olen oikeassa tämän tuntemukseni kanssa.
13186
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat
  • taas täälä luovutetaan porukalla ja niiiiin tiedetään kuka on kuka. voi pieru sentäs.

    Äänestä

  • Eikö ole hyvä, jos osaa nauraa i t s e l l e e n (osaan jo nyt) ja osaa nähdä asioissa myös ne puolet, jotka ovat ehkä vähän koomisia?

    Mitä tulee täydellisyyteen, niin en ole täydellinen idiootti - jotkut osat puuttuvat ;)

    Äänestä

  • haaskaahaaskaa kirjoitti:

    taas täälä luovutetaan porukalla ja niiiiin tiedetään kuka on kuka. voi pieru sentäs.

    Pelekääkkönää että sun hän lähtee täältä tämmösen takia vai mitänää pelekäät vai muutenko vaan kommentoit?

    Äänestä

Joskus on vaan parempi hyväksyä asiat sellaisena kuin ne on. Joillekin asioille ei vaan voi mitään, ei edes välttämättä itselleen voi mitään :D

Muakin nykyään oikeastaan vähän jo hymyilyttää se episodi tuntemattoman miehen kanssa, jonka vuoksi tännekin sit ajauduin. Yllätyin itsekin omasta reaktiostani silloin, se oli vaan niin uusi ja hämmentävä tunne, jotain merkillistä siinä kohtaamisessa oli, joka sai minut tolaltani.

Mutta ainakin opin tämän prosessin kautta paljon uutta itsestäni.
Yhtä kokemusta rikkaampana kesää kohti :)

Äänestä
  • Totta, mutta aina se hyväksyminen ei ole niin yksinkertaista, vaikka kuinka sitä koittaisi itselleen tolkuttaa. Ihmeen pitkä prosessi itselläni ollut tämä.

    Toi on aika erikoinen toi sinunkin tarinasi, olen kyllä huomannut kirjoituksiasi sen tiimoilta. Itse jäin kerran kiinni katseeseen liukuportaissa, toinen meni ylös ja minä alas, ja kaulat kiertyi kummallakin mutkalle, kunnes kadottiin väkijoukon taa. Jotain kummaa siinä oli ja jäi pitkäksi ajaksi mieleen, mutta ei yhtään tuolla tavalla kuin sinulla :D.

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    Totta, mutta aina se hyväksyminen ei ole niin yksinkertaista, vaikka kuinka sitä koittaisi itselleen tolkuttaa. Ihmeen pitkä prosessi itselläni ollut tämä.

    Toi on aika erikoinen toi sinunkin tarinasi, olen kyllä huomannut kirjoituksiasi sen tiimoilta. Itse jäin kerran kiinni katseeseen liukuportaissa, toinen meni ylös ja minä alas, ja kaulat kiertyi kummallakin mutkalle, kunnes kadottiin väkijoukon taa. Jotain kummaa siinä oli ja jäi pitkäksi ajaksi mieleen, mutta ei yhtään tuolla tavalla kuin sinulla :D.

    tulee tuosta kokemuksestasi mieleen. :)

    Äänestä

  • eräs mainos kirjoitti:

    tulee tuosta kokemuksestasi mieleen. :)

    Mikä mainos? En muista itse mitään sellaista, mutta harvoin katsonkaan suorana mitään ja poukkoilen sitten boxilta katsoessa mainokset yli.

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    Totta, mutta aina se hyväksyminen ei ole niin yksinkertaista, vaikka kuinka sitä koittaisi itselleen tolkuttaa. Ihmeen pitkä prosessi itselläni ollut tämä.

    Toi on aika erikoinen toi sinunkin tarinasi, olen kyllä huomannut kirjoituksiasi sen tiimoilta. Itse jäin kerran kiinni katseeseen liukuportaissa, toinen meni ylös ja minä alas, ja kaulat kiertyi kummallakin mutkalle, kunnes kadottiin väkijoukon taa. Jotain kummaa siinä oli ja jäi pitkäksi ajaksi mieleen, mutta ei yhtään tuolla tavalla kuin sinulla :D.

    No on toi sunkin tarina mielenkiintoinen.
    Mikähän siinä on, että joku vaan jossain napsahtaa ja se on just se yks tyyppi. Ja mitään sanomatta vielä... jää väkisinkin vaivaamaan. Ja sit miettii vielä, että ajatteleekohan se toinen koskaan sitä kohtaamista. Mun oli pakko lopettaa tollaset ajatukset tyystin. Mitä suotta miettimään :)

    Mut nyt pääsykoekirjojen ääreen, hyvä syy vähentää palstailua!

    Äänestä

  • Hyvä biisi, mutta toivottavasti ei keltään joka meinaa hapantua ;)

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    Hyvä biisi, mutta toivottavasti ei keltään joka meinaa hapantua ;)

    Puu, penkki ja puistotie.

    Äänestä

  • .................... kirjoitti:

    Puu, penkki ja puistotie.

    puistotie..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


" - pensas " kirjoitti:

Alan ehkä olla sinut tämän asian kanssa kaikkinensa. Paino sanalla ehkä :D. Niin monet kerrat olen luullut milloin mitäkin. Tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä on, että on se vaan ihmisen elämä kummallista.

Toivon että olen oikeassa tämän tuntemukseni kanssa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu