Viime syksynä raiskattu. Mikään ei ole ollut ennallaan. En muista edes kunnolla mitä on tapahtunut sen jälkeen. Työtön olen ja nyt tuli työkkäristä työtarjous paikkaan, jossa olen ollut aikaisemminkin töissä. Hain tietenkin sitä. Ja nyt saisin paikan. Mutta psykologilla käyn.
Menisin töihin, mutta he vaativat että työtä tehdään tarpeen mukaan. Eli paljon ylitöitä ja mitään tarkkoja aikoja ei ole.
Minun on voitava varata psykologille aika ja käydä siellä.
Enkä ahdistuksen takia aina pysty nukkumaan tai syömään, en usko että jaksan tehdä ylitöitä.
Joten sanoin pomolle että otan paikan mielelläni vastaan, mutta elämäntilanne on sellainen etten ylitöihin kykene. No tämä sopi. Ja sitten ei taas sopinutkaan.
Tivaa ja on inhottava.. Että jos en tee ylitöitä, niin en saa kokonaisia työviikkoja.
Ja silloin taas saisin vähemmän rahaa, kuin nyt tukia.
Pomo siihenkin inhottavasti kysyi että pidänkö tuilla elämisestä.
No en tietenkään. Ja onhan se naurettavaa, ettei mulla ole siis varaa käydä töissä vain vajaita viikkoja.
No kaikki on nyt sovittu, mutta tiedän ettei pomo ole tyytyväinen. Ja huomenna pitäisi tehdä työsopimus. Siitäkin sai tapella, ei hänen mielestään ole tarpeellinen.
Enkä mä tiedä mitä mä tekisin.. Tietenkin haluan ottaa työn vastaan ja katsoa miten käy. Itseni ja huolestuneiden läheisteni takia.
Mutta mulla on niin vahva fiilis että tästä työstä tulee toinen iso ahdistava ja inhottava juttu elämään. Työkaverit ei varmaan oo iloisia kun mä lähden työajan tultua täyteen ja he jäävät vielä moneksi tunniksi tekemään ylitöitä. Ja aika vahva fiilis että pomo on niin kiukkuinen että keksii tapoja nöyryyttää mua. Tai jotain muuta ikävää. Paikkaan ei yllättäen ole ollut mitään tunkua.. Mutta jos sitten irtisanoudun tai minut irtisanotaan, niin saan pitkän karenssin. Eikä olisi rahaa elää.
Se pelottaa.. Ja se että jos työ on niin ahdistavaa, että se on viimeinen tikki ja joku päivä todella kiihdytän vauhdin huippuun ja käännän ratin metsän suuntaan.
Onko kellään mitään ajatuksia? Ehdotuksia? Mitä itse tekisitte vastaavassa tilanteessa?
Menisin töihin, mutta he vaativat että työtä tehdään tarpeen mukaan. Eli paljon ylitöitä ja mitään tarkkoja aikoja ei ole.
Minun on voitava varata psykologille aika ja käydä siellä.
Enkä ahdistuksen takia aina pysty nukkumaan tai syömään, en usko että jaksan tehdä ylitöitä.
Joten sanoin pomolle että otan paikan mielelläni vastaan, mutta elämäntilanne on sellainen etten ylitöihin kykene. No tämä sopi. Ja sitten ei taas sopinutkaan.
Tivaa ja on inhottava.. Että jos en tee ylitöitä, niin en saa kokonaisia työviikkoja.
Ja silloin taas saisin vähemmän rahaa, kuin nyt tukia.
Pomo siihenkin inhottavasti kysyi että pidänkö tuilla elämisestä.
No en tietenkään. Ja onhan se naurettavaa, ettei mulla ole siis varaa käydä töissä vain vajaita viikkoja.
No kaikki on nyt sovittu, mutta tiedän ettei pomo ole tyytyväinen. Ja huomenna pitäisi tehdä työsopimus. Siitäkin sai tapella, ei hänen mielestään ole tarpeellinen.
Enkä mä tiedä mitä mä tekisin.. Tietenkin haluan ottaa työn vastaan ja katsoa miten käy. Itseni ja huolestuneiden läheisteni takia.
Mutta mulla on niin vahva fiilis että tästä työstä tulee toinen iso ahdistava ja inhottava juttu elämään. Työkaverit ei varmaan oo iloisia kun mä lähden työajan tultua täyteen ja he jäävät vielä moneksi tunniksi tekemään ylitöitä. Ja aika vahva fiilis että pomo on niin kiukkuinen että keksii tapoja nöyryyttää mua. Tai jotain muuta ikävää. Paikkaan ei yllättäen ole ollut mitään tunkua.. Mutta jos sitten irtisanoudun tai minut irtisanotaan, niin saan pitkän karenssin. Eikä olisi rahaa elää.
Se pelottaa.. Ja se että jos työ on niin ahdistavaa, että se on viimeinen tikki ja joku päivä todella kiihdytän vauhdin huippuun ja käännän ratin metsän suuntaan.
Onko kellään mitään ajatuksia? Ehdotuksia? Mitä itse tekisitte vastaavassa tilanteessa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mee sinne töihin ja ole niin kauan kunnes olet löytänyt työpaikan jostain toisesta paikasta? Käytännössä tietysti voi olla vaikeaa, mutta tämä yksi ehdotus :/
Ottaisin työpaikan vastaan.
Katsoisin tosi tarkkaan että työsopimus tehdään ja allekirjoitetaan asianmukaisesti.
Lähtisin työajan tultua täyteen kotiin, ei ylitöitä ainakaan tässä vaiheessa.
Jos pomo mulkoilisi niin ei voi mitään siinäpä mulkoilee.
Ottaisin iisisti ja katselisin samalla pikkuhiljaa muita työpaikkoja.
Kävisin tällaisessa tukiryhmässä ilman muuta
http://www.tukinainen.fi/index.php/joomla-license
( Raiskauskriisikeskus tarjoaa maksuttomia terapeuttisia palveluja asiakkailleen.
Raiskauskriisikeskus järjestää säännöllisin väliajoin uusia eri kohderyhmille suunnattuja kriisiryhmiä, jotka päivittyvät WWW-sivuille, puhelinnumero löytyy linkistä mihin voi soittaa).
Ottaisin elämäni takaisin omakseni enkä antaisi kenenkään pilata sitä.
Katsoisin että pahantekijä joutuu vastuuseen.
Nin älä etukäteen maalaile niitä pöpöjä seinille. Työ saattaa antaa sinulle vaihtelua samalla kun käyt läpi sitä koettua pahaa.