Hei,
Olisi kiva kuulla kokemuksia aikuisiän ADD:n omaavien parisuhteista. Olen vähän alta kolmekymppinen nainen, jonka avomiehellä on ADD. On vaikea tehdä selväksi, mitkä kaikki asiat voi laittaa tämän ADD:n piikkiin, joista ei pitäisi turhaan stressata. Esim. keskutelun läpivieminen voi olla vaikeaa, kun toinen on niin usein omissa maailmoissaan. Ei pysty tekmeään/keskittymään asiohin, jos häntä ei juuri sillähetkellä huvita 100 %:sesti. Normaalistahan ihminen voi tehdä asioita vaikka ei ihan täysin olisi asiasta innostunutkaan. Esim. seksi ei tule kysymykseenkään, jos hän ei ole aivan 100% halukas eikä varsinkaan pysty ajattelemaan toisen tarpeita tässä tilanteessa. innostuu aikaajoin uusista asioista ja uppoutuu täysin tämän uuden asian pariin (esim. ottamalla asiasta selvää netistä), sulkemalla kaiken muun pois. Kuulisin mielellään muiden kokemuksia tästä aiheesta.
Olisi kiva kuulla kokemuksia aikuisiän ADD:n omaavien parisuhteista. Olen vähän alta kolmekymppinen nainen, jonka avomiehellä on ADD. On vaikea tehdä selväksi, mitkä kaikki asiat voi laittaa tämän ADD:n piikkiin, joista ei pitäisi turhaan stressata. Esim. keskutelun läpivieminen voi olla vaikeaa, kun toinen on niin usein omissa maailmoissaan. Ei pysty tekmeään/keskittymään asiohin, jos häntä ei juuri sillähetkellä huvita 100 %:sesti. Normaalistahan ihminen voi tehdä asioita vaikka ei ihan täysin olisi asiasta innostunutkaan. Esim. seksi ei tule kysymykseenkään, jos hän ei ole aivan 100% halukas eikä varsinkaan pysty ajattelemaan toisen tarpeita tässä tilanteessa. innostuu aikaajoin uusista asioista ja uppoutuu täysin tämän uuden asian pariin (esim. ottamalla asiasta selvää netistä), sulkemalla kaiken muun pois. Kuulisin mielellään muiden kokemuksia tästä aiheesta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Katsoin tässä Akuutti-ohjelman jokunen viikko taaksepäin ja oli shokki aikamoinen kun tajusin vihdoin viimein mikä mun avomiehelläni on! ADHD!
Joka hemmetin aamu kauhea huuto kun vaatteet, avaimet, puhelin, tupakat ja sytytin ovat kadonneet (tai me lasten kanssa varastaneet niin kuin usein meitä syytetään).
Koskaan ei voi viedä mitään korjattavaksi, kaikki pitää tehdä itse (olisin vienyt pyörän kumin korjattavaksi= valmis parissa tunnissa=10 euroa!!! mutta nyt se on osina autotallissa ja olllut siellä 16 päivää!!!!) Siis aloitetaan satoja projekteja mutta mitään ei saada valmiiksi ja sitten tullaan huutamaan mulle että se on mun vika!!!!
Ei pysy paikallaan, suu käy koko ajan (syyttää muita keskeyttämisistä vaikka on KAIKKEIN PAHIN KESKEYTTÄJÄ KOKO LÄÄNISSÄ!!)
Tein tässä jokunen päivä sitten hernesoppaa. Sehän oli kylmää kun hän tuli kotiin. Rupesin lämmittämään hellalla pikalevyllä. Kauhea huuto miksen laittanut sitä mikroon. Sanoin että se räjähtelee mikrossa (hän on kieltänyt hankkimasta suojaa jota pitäisi käyttää). No, laitoin lautaselle. Kauhea huuto: täähän on muovilautanen! Hänhän on aikuinen melkein nelikymppinen! Vaihdoin posliinilautaseen... Mutta ei: nyt se oli liian kylmää!!! Meikäläinen laittoi sen mikroon...(tässä vaiheessa aika kypsä mutten sanonut mitään kun tiedän ettei kannata) Huuto: laita sinne vaan en minä sitä syö. Heitin roskiin.
Että tämmöstä se meikäläisen elämä päivästä päivään. Nyt kun tajusin olevan ADHD olen yrittänyt ottaa selville tästä taudista netistä. Ja miten saisin hänet ymmärtämään että vois mennä hoitoon. Luulen että hän itse luulee olevansa hullu eikä uskalla edes mennä lääkäriin.
tästä vois lähettää telkkaristakin ja uutisista enemmän informaatiota niin ehkä nää potilaatkin ehkä tajuaisivat olevansa sairaita. Tekevät koko perheen sairaaksi ja sehän maksaa taas turhina poissaoloina töistä niin kuin minäkin olen joutunut olemaan. Ei munkaan pää aina kestä kun puoli kämppää rikottu vaan sen takia että SUKKA ON HÄVINNYT!!!!!!!!!!
Mikäköhän ero ADHD:lla ja narsistilla on? Vaikuttavat aika samanlaisilta....
Onko ketään kun tietäis? Ongelmia on...
adhd ja narsismi on ihan eri juttuja; adhd on neurologinen oireyhtymä, narsismi on persoonallisuustyyppi/ häiriö(?),lisää tietoa kannattaa kyll hakea esim. adhd (tai mpd?)liiton sivuilta.
adhd ei siis kyll välttämättä ole mitenkään itsekeskeinen ja olen tavannut tosi flegmaattisen narsistin-ei todellakaan ole välttämättä mitenkään ylivilkas.
Terve.
Mulla on todettu adhd hetki sitten.
Yleensä tollanen kauhee raivoominen ei kyllä suoranaisesti liity adhdeeseen, mutta jos kauhee stressi niin kyllä sitten alkaa päässä naksuun.
Itse olen rauhottunut valtavasti sen jälkeen kun oireyhtymä itselle todettiin.
Toivottavasti saat miehesi kokeisiin ja rauhan taloon..onnea :)
Tiedän, mistä puhut.
Tyttöystävälläni on juuri todettu ADD. Elämä on hektistä - mitään ei voi suunnitella etukäteen ja kaikki menee hänen mielialojensa ja pystymisensä mukaan. Aistiyliherkkyydet vaikeuttavat meillä myös elämää.
Me emme asu yhdessä ja se onkin todella hyvä juttu. Minulla on oma huushollini ja saan pitää omat asiani kunnossa ja kotini siistinä. Ehkä en jaksaisi tukea ja kannustaa, jos joutuisin elämään siinä kaaoksessa joka hetki. Yritän pitää itsestäni huolen ja ottaa omaa aikaa. Vain sillä tavoin jaksan häntä tukea.
Kaipaisin kovasti jotakin vertaistukiryhmää. Onko sellaista Helsingin seudulla? Tietääkö kukaan?
http://adhd-aikuiset.org/ on oikein hyvä sivusto, josta voi myös linkittyä keskustelupalstaan, jossa taas kerrotaan eri vertaistukiryhmistä vaikkapa Helsingissä. Onnea matkaan!