Hallituksen valinta

Useasti siinä yhtiöjärjestyksessä on annettu liikkumavaraa, mutta tällöin päätetään ensin hallituksen koosta ja sitten jäsenistä. Eli tilanne on juuri kuten edellinen sanoi: pitää saada suu auki siellä kokouksessa. Lisätään vielä että oikeista asioista oikessa kohdassa.

Saa ehdottaa, ja pitää enemmistön kannattaa. Myös henkilö, jonka haluaa ulos hallituksesta, on nimettävä. Ellei sitten yhtiöjärjestysessä mainittu maksimimäärä hallituksen jäseniä ole jo täynnä, jolloin ei ketään korvata vaan hallituksen jäsenten määrää kasvatetaan yhdellä. Ja yhtiökokouksessa täytyy enemmistön kannattaa ehdotettuja muutoksia, jotta ne voidaan hyväksyä ja nuijia pöytään.

oikea menettely kirjoitti:

Saa ehdottaa, ja pitää enemmistön kannattaa. Myös henkilö, jonka haluaa ulos hallituksesta, on nimettävä. Ellei sitten yhtiöjärjestysessä mainittu maksimimäärä hallituksen jäseniä ole jo täynnä, jolloin ei ketään korvata vaan hallituksen jäsenten määrää kasvatetaan yhdellä. Ja yhtiökokouksessa täytyy enemmistön kannattaa ehdotettuja muutoksia, jotta ne voidaan hyväksyä ja nuijia pöytään.

Lue lisää

No ei noin. Kyllä itseäänkin saa ehdottaa, eikä kenenkään edes tarvitse ehdotusta kannattaa, niinkuin ei tarvitse muitakaan ehdotuksia kannattaa.
Valinta on sitten eri asia, siihen tarvitaan enemmistön kannatus.
Ei vanhan hallituksen jatkaminen ole mikään itsestäänselvyys, kokouksessa valitaan aina koko hallituksen jäsenistö uudestaan. Kaikkia voi ehdottaa, vanhoja tai uusia jäseniä, ei kellään ole oikeutta jatkaa automaattisesti. Jokainen ehdotus on käsiteltävä. Tarvittaessa äänestetään, ketä hallitukseen valitaan.

uusi hallitus kirjoitti:

No ei noin. Kyllä itseäänkin saa ehdottaa, eikä kenenkään edes tarvitse ehdotusta kannattaa, niinkuin ei tarvitse muitakaan ehdotuksia kannattaa.
Valinta on sitten eri asia, siihen tarvitaan enemmistön kannatus.
Ei vanhan hallituksen jatkaminen ole mikään itsestäänselvyys, kokouksessa valitaan aina koko hallituksen jäsenistö uudestaan. Kaikkia voi ehdottaa, vanhoja tai uusia jäseniä, ei kellään ole oikeutta jatkaa automaattisesti. Jokainen ehdotus on käsiteltävä. Tarvittaessa äänestetään, ketä hallitukseen valitaan.

Lue lisää

Juuri näin se oikeasti on.

Näin se on kirjoitti:

Juuri näin se oikeasti on.

No ei todellakaan ole. Ensinnäkin se yhtiökokous, jossa hallituksen valinnasta päätetään, on määritelty yhtiöjärjestyksessä, se ei ole mikään itsestäänselvyys että asiaa joka yhtiökokouksessa puidaan.

Toisekseen kokouksen ohjelmaan kuuluu hallituksen jäsenten luottamuksesta ja vastuuvapaudesta päättäminen. Jos pöytään nuijitaan että entinen hallitus jatkaa eikä kukaan esitä muutoksia vanha hallitus tietenkin jatkaa.

Ja nimimerkki "#ccgh#" selvästikin tarkoitti sitä että tullakseen valituksi pitää kannattaa. Näinollen nimimerkin "oikea menettely" vastaus on juurikin oikein.

No asioissa ei kannata olla mielensäpahoittaja vaan toimia, silloin kun aika on.
Yhtiokokouksessa asiat eivät tule mitenkään yllätyksenä eteen. Ne ovat kokouskutsussa.
Hallitus täytyy aina olla as.oy:ssä ja ei riitä, että minä haluan hallitukseen ja/tai puheenjohtajaksi. Pitää olla edellytyksiä ja osaamista. Jos katsot, että sinulla on tällaista osaamista, niin ehdota seuraavan kerran itseäsi ja perustele osaamisesi ja hyötysi yhtiölle. Mieleelään alat toimia jo ennen yht.kokousta.
Jos talossa on osaava hallitus, niin ehkäpä osakkaat eivät nähneet syytä vaihtaa.
Ja asioita kannattaa ajatella käytännön kautta. Jos esimerkiksi sinä olisit ollut kokouksen pj tai sihteeri, niin olisiko kokous venynyt puolilleöin, kun et tiedä, miten toimitaan. Isännöitsijä on järkevä valinta siteeriksi.
Ja Molokit on erittäin järkevä ratkaisu, siellä minne ne sopivat. Ainakin Helsingissä niitä ajaa kaupunki, ei isännöitsijät.

>"Okainen tajuaa että jos muita olisi hallitukseen haluttu olisi juteltu ja odotettu ehdotuksia. Hallituksen jäsenet halusi jatkaa ja siksi nuija pöytään.

Omassa yhtiökokouksessani hallituksen puheenjohtaja ei ollut edes paikalla ja tuli silti valituksi. Sanoin etten kannata poissaolijan valintaa. Kukaan ei kannattanut ja silti valituksi tuli. Äänestystä ei ainakaan ollut. Mietin myöhemmin kun kaikki tuli yllätyksenä eteen, että voiko isännöitsijä ehdottaa itseään kokouksen puheenjohtajaksi ja sihteeriksi?
No eipä tullut mieleen että tässäkin olisi pitänyt olla lakimies mukana."

Hallituksen pj:n ei tarvitse olla mukana kokouksessa. Yleensä hän kuitenkin on ja vieläpä johtaa kokouksen. Se on hyvän kokouskäytännön mukaista, ja hyvien tapojen mukaista myös, sekä yleinen käytäntö.

Jos hän tuli kokouksessa valituksi, niin se siitä sitten. Kokouksessa hänet olisi voitu vaihtaa, jos jollekin muulle olisi tullut kannatusta, eli jos olisi joku ehdottanut uusia hallituksen jäseniä/jäsentä jonkun/joidenkin tilalle.

Isännöitsijä voi toimia kokouksessa sekä kokouksen puheenjohtajana että sihteerinä.

Ole huoleti, kannatta muistaa, että suomalainen on valtaa luovuttaessa sinisilmäinen tollo. Se nähdään näissä taloyhtiöiden touhuissa pienessä mittakaavassa ja eduskuntavaaleissa suurempana kuviona. Vaikka kuinka olisi hallitus sössinyt ja puhaltanut yhteistä omaisuuttaa omia etuja ajaakseen, niin suomalainen tollukka katsoo sivusta ja päätää äänestää nämä samat valtaan, ettei vain mikään muuttuisi. Etenkin kun tämä tollo on ensin peloiteltu vallan siirron vaaroista, jotka ovat tämän ihmiskunnan pahimpia. Viisaammat toki tietävät, että hautuumalle näitä ikuisia johtajia kuskatessa asian muuttuvat yleensä parempaan suuntaan.

Oikeastaan se edellinen hallitus ei jatka.
Siinä kokouksessa valitaan hallitus.

Se voi olla, että samat henkilöt valitaan uuteenkin hallitukseen.

Höpsistä! Hallituksen pj avaa kyllä yhtiökokouksen jos on paikalla, mutta heti ensimmäinen asia kokouslistalla on kokuksen puheenjohtajan valinta.
Kokousta voi johtaa kuka tahansa, jota puheenjohtajaksi ehdotetaan.

Oikeinhan se meni ja luultavasti myös hallituksen jäsenmäärän kasvattaminen. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallitukseen tulee valita esim 3-6 jäsentä.
Jos vanhassa hallituksessa oli 4 jäsentä, niin 2 jäsenen täydentäminen ei ole mikään ongelma, eikä vaadi yhtiöjärjestyksen muutosta.

Niin ja yhtiö tekee tuosta ilmoituksen kaupparekisteriin, missä valveutunut käsittelijä joko hyväksyy muutokset tai sitten hylkää ne lähinnä hallituksen jäsenten lukumääräästä.

örkki kirjoitti:

Niin ja yhtiö tekee tuosta ilmoituksen kaupparekisteriin, missä valveutunut käsittelijä joko hyväksyy muutokset tai sitten hylkää ne lähinnä hallituksen jäsenten lukumääräästä.

Lue lisää

Eihän tuossa mistään ilmene, että yhtiöjärjestyksessä mainittu hallituksen jäsenien lukumäärä olisi ylitetty.
Ei hallituksessa tarvitse aina olla maksimimäärä jäseniä. Kaupparekisteriin ilmoitus kyllä kelpaa ilman mitään moitteita.

missä ongelma kirjoitti:

Eihän tuossa mistään ilmene, että yhtiöjärjestyksessä mainittu hallituksen jäsenien lukumäärä olisi ylitetty.
Ei hallituksessa tarvitse aina olla maksimimäärä jäseniä. Kaupparekisteriin ilmoitus kyllä kelpaa ilman mitään moitteita.

Lue lisää

>> Kaupparekisteriin ilmoitus kyllä kelpaa ilman mitään moitteita.

Niin varmaan. Tuskin siellä otetaan kantaa päätöksen lainmukaisuuteen.

Jos yhtiöjärjestykseen on kirjattu hallituksen jäsenten minimi ja maksimi määrä (en tosin tiedä onko sekään laillista), niin siinäpä vasta mainio tilaisuus koplata sopiva porukka sopivan tilaisuuden tullen, kuten juuri tässä kyseisessä tapauksessa.

Esimerkki: Yhtiöjärjestyksessä mainittu min. 3 ja maks. 5 hallituksen jäsentä ja käytännössä vuodesta toiseen valittu ainoastaan 3 henkilöä. Tiedossa on jokin merkittävä hanke, jota 2 vastustaa ja 1 kannattaa (eli homma ei etene tämän 1 kannalta suotuisasti). Tämä 1 oppositiossa oleva junailee niin, että yllättäin hallitukseen löytyykin kaikkiaan 5 halukasta, joista kaksi uusia, joita ei kuitenkaan todennäköisesti valittaisi 3 sakkiin, ja jotka ovat suostuteltu samalle kannalle kuin tämä 1. Tilannehan kääntyy näin junailemalla päälaelleen.

Tietystihän isot hankkeet hyväksyy (tai ainakin rahoituksen hyväksyy) yhtiökokous. Aika usein kuitenkin hallituksen esitykset menevät läpi yhtiökokouksessa, vaikka todellisuudessa osakkaiden enemmistö niitä vastustaisikin.

missä ongelma kirjoitti:

Eihän tuossa mistään ilmene, että yhtiöjärjestyksessä mainittu hallituksen jäsenien lukumäärä olisi ylitetty.
Ei hallituksessa tarvitse aina olla maksimimäärä jäseniä. Kaupparekisteriin ilmoitus kyllä kelpaa ilman mitään moitteita.

Lue lisää

Mikäli yhtiöjärjestyksessä on maininta, että hallitukseen kuuluu 3 henkilö ja nyt yhtiökokous on valinnut 5 henkilöä, niin maistaraatti ei hyväksy päätöstä.
Mehän emme tiedä täällä montako henkilöä yhtiöjäsrjestys sallii hallitukseen.
Kyllä maistraatti päätöksessään vertaa kaupparekisterin tietoja.

örkki kirjoitti:

Mikäli yhtiöjärjestyksessä on maininta, että hallitukseen kuuluu 3 henkilö ja nyt yhtiökokous on valinnut 5 henkilöä, niin maistaraatti ei hyväksy päätöstä.
Mehän emme tiedä täällä montako henkilöä yhtiöjäsrjestys sallii hallitukseen.
Kyllä maistraatti päätöksessään vertaa kaupparekisterin tietoja.

Lue lisää

No, tuostahan ei satavarmasti ole ollut kysymys. Ei kukaan niin ääliömäistä päätöstä tee. Sinun mielikuvituksesi on vain liian vilkas.

EX-Hpj... kirjoitti:

>> Kaupparekisteriin ilmoitus kyllä kelpaa ilman mitään moitteita.

Niin varmaan. Tuskin siellä otetaan kantaa päätöksen lainmukaisuuteen.

Jos yhtiöjärjestykseen on kirjattu hallituksen jäsenten minimi ja maksimi määrä (en tosin tiedä onko sekään laillista), niin siinäpä vasta mainio tilaisuus koplata sopiva porukka sopivan tilaisuuden tullen, kuten juuri tässä kyseisessä tapauksessa.

Esimerkki: Yhtiöjärjestyksessä mainittu min. 3 ja maks. 5 hallituksen jäsentä ja käytännössä vuodesta toiseen valittu ainoastaan 3 henkilöä. Tiedossa on jokin merkittävä hanke, jota 2 vastustaa ja 1 kannattaa (eli homma ei etene tämän 1 kannalta suotuisasti). Tämä 1 oppositiossa oleva junailee niin, että yllättäin hallitukseen löytyykin kaikkiaan 5 halukasta, joista kaksi uusia, joita ei kuitenkaan todennäköisesti valittaisi 3 sakkiin, ja jotka ovat suostuteltu samalle kannalle kuin tämä 1. Tilannehan kääntyy näin junailemalla päälaelleen.

Tietystihän isot hankkeet hyväksyy (tai ainakin rahoituksen hyväksyy) yhtiökokous. Aika usein kuitenkin hallituksen esitykset menevät läpi yhtiökokouksessa, vaikka todellisuudessa osakkaiden enemmistö niitä vastustaisikin.

Lue lisää

Eiköhän tuo ole pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että yhtiöjärjestyksessä on määrätty min ja max -määrä hallituksen jäsenille.
Tietääkseni kaikissa uusissa kerrostaloyhtiöissä näin on.
Yhtiökokous valitsee joka vuosi kaikki hallituksen jäsenet uudelle kaudelle, ei siinä vanhalla hallituksella ole mitään koplausmahdollisuutta. Yhtiökokouksessa ehdotetaan hallitukseen jäseniä ja jos muita ehdotuksia ei tehdä, niin vaikka yksi osakas voi sanella koko hallituksen kokoonpanon. Jos kukaan muu ei suutasa avaa, niin päätös kirjataan yksimielisesti tehdyksi.
Näin se menee ihan laillisesti ja demokraattisesti. Yhtiökokoukseen pitää valmistautua jos haluaa vaikuttaa, eikä mennä kuuntelemaan, mitä muut päättävät. Kokouksessa puhutaan, mutta jälkikäteen on turha kitistä.

saa, mitä tilaa kirjoitti:

Eiköhän tuo ole pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että yhtiöjärjestyksessä on määrätty min ja max -määrä hallituksen jäsenille.
Tietääkseni kaikissa uusissa kerrostaloyhtiöissä näin on.
Yhtiökokous valitsee joka vuosi kaikki hallituksen jäsenet uudelle kaudelle, ei siinä vanhalla hallituksella ole mitään koplausmahdollisuutta. Yhtiökokouksessa ehdotetaan hallitukseen jäseniä ja jos muita ehdotuksia ei tehdä, niin vaikka yksi osakas voi sanella koko hallituksen kokoonpanon. Jos kukaan muu ei suutasa avaa, niin päätös kirjataan yksimielisesti tehdyksi.
Näin se menee ihan laillisesti ja demokraattisesti. Yhtiökokoukseen pitää valmistautua jos haluaa vaikuttaa, eikä mennä kuuntelemaan, mitä muut päättävät. Kokouksessa puhutaan, mutta jälkikäteen on turha kitistä.

Lue lisää

>> Eiköhän tuo ole pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että yhtiöjärjestyksessä on määrätty min ja max -määrä hallituksen jäsenille. Tietääkseni kaikissa uusissa kerrostaloyhtiöissä näin on.

Voi olla. En ota kantaa kun ei moista ole vielä tullut eteen.

>> Yhtiökokous valitsee joka vuosi kaikki hallituksen jäsenet uudelle kaudelle, ei siinä vanhalla hallituksella ole mitään koplausmahdollisuutta.

Sillä se koplaus tai oikeammin sanoen vallankaappaus onnistuukin koska osakkaat osallistuvat nihkeästi päätöksentekoon. Tuossa aloituksessa on juuri hyvä esimerkki sopivasta mahdollisuudesta koplaukselle, mikäli hallituksen jäsenten määrä todella on min - maks., eikä noudateta päätöksiä tehtäessä lakia.

Pitäisi säätää jo laissa, että määrä on kiinteä ja se on kirjattava yhtiöjärjestykseen.

Suuntahan on ollut lainsäädännössä ja käytännöissä jo pidemmän aikaa se, että tehdään helpoista asioista vaikeita ja ylipainotetaan vastuita. Monet osakkaat eivät yksinkertaisesti uskalla ottaa kantaa asioihin tai osallistua päätöksentekoon. Demokratia kärsii ja yhtiö saattaa ajautua pienen opposition käsiin. Vuodessakin jo saadaan paljon pahaa aikaiseksi. Sivusta seuranneena, kokemusta on.

EX-Hpj... kirjoitti:

>> Eiköhän tuo ole pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että yhtiöjärjestyksessä on määrätty min ja max -määrä hallituksen jäsenille. Tietääkseni kaikissa uusissa kerrostaloyhtiöissä näin on.

Voi olla. En ota kantaa kun ei moista ole vielä tullut eteen.

>> Yhtiökokous valitsee joka vuosi kaikki hallituksen jäsenet uudelle kaudelle, ei siinä vanhalla hallituksella ole mitään koplausmahdollisuutta.

Sillä se koplaus tai oikeammin sanoen vallankaappaus onnistuukin koska osakkaat osallistuvat nihkeästi päätöksentekoon. Tuossa aloituksessa on juuri hyvä esimerkki sopivasta mahdollisuudesta koplaukselle, mikäli hallituksen jäsenten määrä todella on min - maks., eikä noudateta päätöksiä tehtäessä lakia.

Pitäisi säätää jo laissa, että määrä on kiinteä ja se on kirjattava yhtiöjärjestykseen.

Suuntahan on ollut lainsäädännössä ja käytännöissä jo pidemmän aikaa se, että tehdään helpoista asioista vaikeita ja ylipainotetaan vastuita. Monet osakkaat eivät yksinkertaisesti uskalla ottaa kantaa asioihin tai osallistua päätöksentekoon. Demokratia kärsii ja yhtiö saattaa ajautua pienen opposition käsiin. Vuodessakin jo saadaan paljon pahaa aikaiseksi. Sivusta seuranneena, kokemusta on.

Lue lisää

Enpä ihmettele, että olet mahdollisesti ex-puheenjohtaja kun tietosi ovat noin hataria.
Asunto-osakeyhtiölaki sanoo 7 Luvun
8 §:ssä

"Hallituksen jäsenet, varajäsenet ja puheenjohtaja

Hallitukseen on valittava kolmesta viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Mitä tässä laissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen..."

Mitä ihmettä tarkoitat: "....eikä noudateta päätöksiä tehtäessä lakia."
Jos osakkat eivät osallistu päätöksentekoon he hyväksyvät, muiden tekemät päätökset, eikä kysymys voi olla mistään "pienen opposition" (?) käsiin ajautumisesta.

örkki kirjoitti:

Niin ja yhtiö tekee tuosta ilmoituksen kaupparekisteriin, missä valveutunut käsittelijä joko hyväksyy muutokset tai sitten hylkää ne lähinnä hallituksen jäsenten lukumääräästä.

Lue lisää

Ei tuollaisia päätöksiä tekevä yhtiökokous edes tiedä, että ilmoitus hallitukseen valituista henkilöistä ja tilintarkastajista tulee tehdä kaupparekisteriin ja vielä liittää yhtiökokouspöytäkirjaote mukaan. Ex-Hpj:n kommentti manipuloinnista oli hyvä esimerkki siitä, miten pieni ryhmä aktiivisia henkilöitä ohjaa yhtiön toimintaa, ellei muut osakkaat halua kantaa vastuuta. Muuten jos hallituksen jäsenmääräksi on mainittu yhtiöjärjestyksessä 3-6, niin ensiksi tulee päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä ja sitten henkilöistä. Niin se menee ja usein menee pieleen, jos yhtiössä ei ole ammattitaitoista isännöitijää tai jos kukaan asukkaista ei ole viitsinyt lukea asoylakia läpi. Asoylaki ja sen kommentaarit tai yhtiökokouskäytännöistä kertovat lyhyet oppaat eivät ole raskaita lukea - luetun ymmärtäminen taas voi olla vaikeaa. Esim. esteellisyyspykälä usein unohdetaan yhtiökokouksessa hallituksen vastuuvapaudesta päätettäestä, varsinkin jos äänestetään.

kyllä ongelma kirjoitti:

Ei tuollaisia päätöksiä tekevä yhtiökokous edes tiedä, että ilmoitus hallitukseen valituista henkilöistä ja tilintarkastajista tulee tehdä kaupparekisteriin ja vielä liittää yhtiökokouspöytäkirjaote mukaan. Ex-Hpj:n kommentti manipuloinnista oli hyvä esimerkki siitä, miten pieni ryhmä aktiivisia henkilöitä ohjaa yhtiön toimintaa, ellei muut osakkaat halua kantaa vastuuta. Muuten jos hallituksen jäsenmääräksi on mainittu yhtiöjärjestyksessä 3-6, niin ensiksi tulee päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä ja sitten henkilöistä. Niin se menee ja usein menee pieleen, jos yhtiössä ei ole ammattitaitoista isännöitijää tai jos kukaan asukkaista ei ole viitsinyt lukea asoylakia läpi. Asoylaki ja sen kommentaarit tai yhtiökokouskäytännöistä kertovat lyhyet oppaat eivät ole raskaita lukea - luetun ymmärtäminen taas voi olla vaikeaa. Esim. esteellisyyspykälä usein unohdetaan yhtiökokouksessa hallituksen vastuuvapaudesta päätettäestä, varsinkin jos äänestetään.

Lue lisää

"Muuten jos hallituksen jäsenmääräksi on mainittu yhtiöjärjestyksessä 3-6, niin ensiksi tulee päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä ja sitten henkilöistä. Niin se menee ja usein menee pieleen, jos yhtiössä ei ole ammattitaitoista isännöitijää tai jos kukaan asukkaista ei ole viitsinyt lukea asoylakia läpi. "

Kun nyt ilmeisesti olet itse lukenut as oy -lain läpi, niin kerropa missä kohtaa tuollainen lain määräys on.

johan pomppas kirjoitti:

Enpä ihmettele, että olet mahdollisesti ex-puheenjohtaja kun tietosi ovat noin hataria.
Asunto-osakeyhtiölaki sanoo 7 Luvun
8 §:ssä

"Hallituksen jäsenet, varajäsenet ja puheenjohtaja

Hallitukseen on valittava kolmesta viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Mitä tässä laissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen..."

Mitä ihmettä tarkoitat: "....eikä noudateta päätöksiä tehtäessä lakia."
Jos osakkat eivät osallistu päätöksentekoon he hyväksyvät, muiden tekemät päätökset, eikä kysymys voi olla mistään "pienen opposition" (?) käsiin ajautumisesta.

Lue lisää

Se on ihan sama mitä asunto-osakeyhtiölaki sanoo tässä tapauksessa kun emme tiedä, mitä yhtiöjärjestyksessä sanotaan koska se säätelee hallituksen jäsenmäärää. Oman taloyhtiöni hallituksen jäsenmäärä on 3 eli ei voi olla enempää.

Eli näillä tiedoilla mitä tässä ketjun aloittajalta olemme saaneet käyttöömme emme pysty kukaan ottamaan kantaa onko asia mennyt "oikein".

Ajattelemista varten on se kahden viikon aika, joka lain mukaan vähintään pitää olla kokouskutsusta kokoukseen. Kokouksessa keskustellaan asioista ja yleensä siinä vaiheessa tulee ääniä laskemattakin selväksi, mitä mieltä enemmistö on.

Meillä on mennyt toistakymmentä vuotta niin, ettei yhtiökokouksen ole muodollisesti tarvinnut äänestää kertaakaan. Ainoat varsinaiset mielipide-erot ja jännitteet yhtiön hoidosta ovat olleet asukasomistajien ja erään sijoittajan välillä, mutta jälkimmäinen on ollut vakaasti pysyvässä vähemmistössä ja tunnustanut sen.

voi ihan hyvin vielä muutaman sanasen vaihtaa ja meillä on tapana, että vähintään isännöitsijä ja/tai hpj jää jutustelemaan ja vastailemaan kysymyksiin.

Itse kokous kannattaa mielestäni viedä läpi rivakasti, jotta kiireisimmät pääsevät poistumaan. Kyllä sitä keskustelua voi ja pitääkin käydä myös kokouksen aikana, mutta kyllä kokouksen pj:n pitää viheltää peli poikki, jos keskustelu alkaa rönsyillä tai menee jutusteluksi.

Kannattaa varautua ajoissa ennen kokousta ja kirjoittaa vaikka ylös niitä asioita joista haluaa keskustella, kokouskutsun kunkin käsiteltävän asian kohdalle.