Vuoden 2008 kriisin jälkeen alkanut muutenkin niukka taloudellinen kasvu on jälleen uhattuna. Baltian maiden taloudellinen kehitys riippuu suoraan ja tulee aina riippumaan Venäjästä. Baltian alue on jäänyt rahtikuljetusalueeksi Venäjälle huolimatta siitä, että Viro, Latvia ja Liettua ovat liittyneet Venäjän vastaiseen sotilasliittoon ja mennet mukaan muihin länsimaiden liittoihin.
EU:n viimeisimmät Venäjän vastaiset pakotteet ovat jo nyt iskeneet Baltian maiden talouteen. Suurin osa rahdeista, jotka kulkevat Riikan, Tallinnan ja Ventspilsin satamien kautta, ovat venäläisiä. Liettuan pääministeri on myöntänyt, että vientikuljetukset Venäjältä ja kauttakuljetukset Venäjälle Klaipedan sataman kautta on jo keskeytetty. Kyseessä ovat noin miljoonan tonnin rahdit.
Satamatyöläisten ohella ovat hyvin huolestuneita myös kuljetusyhtiöt, jotka ovat 80-prosenttisesti riippuvaisia kauttakuljetuksista. Venäläiset rahtikuljetukset työllistävät käytännössä täysin Latvian rautatiet.
Myös muut talouden osa-alueet ovat ajautuneet vaikeaan tilanteeseen
Liettuan elintarvikkeiden viennistä Venäjälle menee noin 30 prosenttia ja Latvian kohdalla tämä luku on 40 prosenttia. Nyt kauppavaihto on tuntuvasti supistumassa. Tämä pakottaa monia tuotantolaitoksia vähentämään tuotantoaan ja tämän seurauksena irtisanomaan työläisiä. Muutamien arvioiden mukaan, kyse saattaa olla Latviassa viennin supistumisesta jopa 20 prosentilla.
Suurin osa yrittäjistä sanoo, että tämä tilanne voi olla tuhoisa pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka jo ennen rajoituksia olivat kannattavuutensa rajoilla. Siksi entistä useammin kuullaan rankkaa kritiikkiä nykyisen tilanteen johdosta, kertoi Latvian työnantajien liiton entinen puheenjohtaja Elina Egle.
"Nähdäkseni meidän on tällä hetkellä puolustettava omia etujamme ja suojeltava omia taloudellisia yhteyksiämme. Suurimalle osalle EU-maista Venäjä ei ole rajanaapuri, eikä myöskään yhtä tärkeä taloudellinen kumppani kuin se on Latvialle."
Hyvin huolestuneita tilanteesta ovat myös sijoittajat. Huolimatta siitä, että Baltian eliitti mielellään puhuu eurooppalaisista arvoista, Euroopan yhdentymisestä ja Euroopan antamasta avusta näiden maiden kehittämiselle, virallisten tietojen mukaan eniten rahaa Baltian maihin sijoittavat venäläiset.
Tällainen tilanne on myös kiinteistömarkkinoilla. Jos tähän lisätään vielä matkailu, kokonaiskuva on Baltian maiden kannalta varsin ankea.
EU:n viimeisimmät Venäjän vastaiset pakotteet ovat jo nyt iskeneet Baltian maiden talouteen. Suurin osa rahdeista, jotka kulkevat Riikan, Tallinnan ja Ventspilsin satamien kautta, ovat venäläisiä. Liettuan pääministeri on myöntänyt, että vientikuljetukset Venäjältä ja kauttakuljetukset Venäjälle Klaipedan sataman kautta on jo keskeytetty. Kyseessä ovat noin miljoonan tonnin rahdit.
Satamatyöläisten ohella ovat hyvin huolestuneita myös kuljetusyhtiöt, jotka ovat 80-prosenttisesti riippuvaisia kauttakuljetuksista. Venäläiset rahtikuljetukset työllistävät käytännössä täysin Latvian rautatiet.
Myös muut talouden osa-alueet ovat ajautuneet vaikeaan tilanteeseen
Liettuan elintarvikkeiden viennistä Venäjälle menee noin 30 prosenttia ja Latvian kohdalla tämä luku on 40 prosenttia. Nyt kauppavaihto on tuntuvasti supistumassa. Tämä pakottaa monia tuotantolaitoksia vähentämään tuotantoaan ja tämän seurauksena irtisanomaan työläisiä. Muutamien arvioiden mukaan, kyse saattaa olla Latviassa viennin supistumisesta jopa 20 prosentilla.
Suurin osa yrittäjistä sanoo, että tämä tilanne voi olla tuhoisa pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka jo ennen rajoituksia olivat kannattavuutensa rajoilla. Siksi entistä useammin kuullaan rankkaa kritiikkiä nykyisen tilanteen johdosta, kertoi Latvian työnantajien liiton entinen puheenjohtaja Elina Egle.
"Nähdäkseni meidän on tällä hetkellä puolustettava omia etujamme ja suojeltava omia taloudellisia yhteyksiämme. Suurimalle osalle EU-maista Venäjä ei ole rajanaapuri, eikä myöskään yhtä tärkeä taloudellinen kumppani kuin se on Latvialle."
Hyvin huolestuneita tilanteesta ovat myös sijoittajat. Huolimatta siitä, että Baltian eliitti mielellään puhuu eurooppalaisista arvoista, Euroopan yhdentymisestä ja Euroopan antamasta avusta näiden maiden kehittämiselle, virallisten tietojen mukaan eniten rahaa Baltian maihin sijoittavat venäläiset.
Tällainen tilanne on myös kiinteistömarkkinoilla. Jos tähän lisätään vielä matkailu, kokonaiskuva on Baltian maiden kannalta varsin ankea.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.