Asiat joita en pysty tekemään rajatilamaisen ahdistuksen vuoksi;
-Ruokaileminen puolituttujen seurassa/työssäoppimispaikassa samassa pöydässä vieraiden kanssa. Enkä todellakaan julkisesti, pahimmalta tähänastisesti on kuulostanut pyyntö amarilloon.
-Isoissa kauppakeskuksissa käynti. (Prisma, Halpa-Halli, Sokoksessa en ole käynyt vuosiin, Isokarhun liikkeissä, Isoissa kouluissa erittäin paljon (Esimerkiksi jos meillä on tunnit jossakin isossa ammatillisessa oppilaitoksessa.), kaupungissa ylipäätään, joskus jopa ystäväni asunnolla.
-En pysty käymään uimahalleissa, enkä oikeastaan käy missään muuallakaan julkisilla paikoilla. En tiedä mikä minulle tulee, saan adrenaliiniryöpyn suoneeni ja aika pysähtyy, panikoin, tunnen kaikki menneisyyden tunteet, hengittäminen vaikeutuu (Sitä ei huomaa, olen helposti pokalla naamalla.)
Kaupungilla kävin viimeksi vuosia sitten niin että jäin sinne, tai kävin mä kerran yksin ostamassa parilla kympillä parit vaatteet.
-Ruokaileminen puolituttujen seurassa/työssäoppimispaikassa samassa pöydässä vieraiden kanssa. Enkä todellakaan julkisesti, pahimmalta tähänastisesti on kuulostanut pyyntö amarilloon.
-Isoissa kauppakeskuksissa käynti. (Prisma, Halpa-Halli, Sokoksessa en ole käynyt vuosiin, Isokarhun liikkeissä, Isoissa kouluissa erittäin paljon (Esimerkiksi jos meillä on tunnit jossakin isossa ammatillisessa oppilaitoksessa.), kaupungissa ylipäätään, joskus jopa ystäväni asunnolla.
-En pysty käymään uimahalleissa, enkä oikeastaan käy missään muuallakaan julkisilla paikoilla. En tiedä mikä minulle tulee, saan adrenaliiniryöpyn suoneeni ja aika pysähtyy, panikoin, tunnen kaikki menneisyyden tunteet, hengittäminen vaikeutuu (Sitä ei huomaa, olen helposti pokalla naamalla.)
Kaupungilla kävin viimeksi vuosia sitten niin että jäin sinne, tai kävin mä kerran yksin ostamassa parilla kympillä parit vaatteet.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pahinta on, että kun koitan selittää ihmisille etten voi toimia tietyn kaavan mukaan, he vain sanovat: '' Ei se niin paha ole. ''
Eräässä työssäoppimispaikassakin söin alle viidessä minuutissa ja vietin koko ruokataukoni pukuhuoneessa, kävin tupakalla nopeasti ja esitin laittavani tekstiviestiä jollekin jotta kukaan ei pitäisi minua outona ja näkisi mitä tunnen oikeasti.
Kyllä, ahdistus ei ole minulle vitsi, se on jokapäiväistä elämääni.
Hae lääkäriltä resepti bertasalpaajaan jos sulla ei vielä ole. Se estää adrenaliinin toimintaa.
Älä käytä kofeiinia. Kahvi, tee, colat, energiajuomat kaikki kokonaan pois. Kofeiini nostaa adrenaliinitasoja elimistössä.
Lisää sisäistä piinaasi, kun joudut koko ajan salailemaan, keksimään kaikkea, välttääksesi sosiaaliset tilanteet. Lääkkeet, niin kuin edellä sanottiin, helpottavat tilannetta, mutta ongelmaa ne eivät poista.
Tietysti olisi hienoa, kun pystyisit avoimesti tuomaan pelot esille. Se vapauttais psyykksitä energiaa.
Monet ovat saaneet apua aloittamalla vain asteittian siedätyshoitoa. Myös terapiassa pelkojen alkulähteet voivat hahmottua ja niitä voi käsitellä. Kun olet tottunut välttämään sosiaalisia paikkoja ja eristytyt. Myös terve ihminen alkaa mökkiintymään, jos oleilee kotona ja ei käy ihmisten ilmoilla.
Kannattaa hakea apua.
Helppo on toisten sanoa, kun itse ei ole mitä kokenut. Toisen ongelmille on aina sokea.
En usko, että pelkkä adrenaliinin käsittely auttaa asiaan. Nimittäin en pysty katsomaan ympärillä olevia ihmisiä päin ja pahin painajaiseni olisi jos eteeni tai viereeni tai samaan pöytään istuisi vanha tuttu/tuttu.
Kuten silti sanoin, en ole mikään parasiitti siltikään koska minusta ei ulospäin huomaa mitään. En vain ymmärrä miksi olen niin rajoittunut että voisin samantein katkaista sen tilanteen kun tuntuu että se lähtee kontrollista ja en näe sitä selvästi. Pelkään, ahdistun, katoan henkisesti paikalta, katselen muualle, olen saamassa ahdistuskohtausta pohjimmiltani.. Saatan olla aivan normaali ja lähteä yleisessä vessassa käymään ja mennä istumaan wc-koppiin vaikka minulla ei ole tarpeita. Menen kokoamaan itseäni koska tunnen olevani häpeällinen sekä poikkeava ja minun on käsiteltävä nämä tunteet, edes kaksi minuuttia ja pystyn olemaan vielä hetken. Kotona ollessani kaikki palaa mieleeni ja olen rajatilamaisessa tilassa.