Hallitus töihin, puuhastelut

ja Audin penkit on pehmeitä istua..

Esko Ahon pääministerikauden alussa Suomessa oli täystyöllisyys, joka kuitenkin aika nopeasti alkoi heiketä. Esko Aho katsoi ideologisista syistä, että työttömyyden jonkinlainen kasvu on hyväksi. Täystyöllisyydessä Esko Ahon mielestä työntekijöillä on liian kovat vaatimukset. Työttömyys tuo Esko Ahon mielestä nöyryyttä työntekijöille.

Mikä sitten oli lopputulema. Vuosien 1991-95 virheellisen politiikan seurauksena Suomessa oli yli 700 000 työtöntä. Tuolloin työttömiksi joutuneista osa ei enää koskaan työllistynyt. Kustannukset yhteiskunnalle olivat hirvittävät.

Esko Ahon mielestä Suomea on johtanut sarja kyvyttömiä hallituksia
HS 26.4.2014
Ex-pääministeri Esko Ahon mielestä jo useampi hallitus peräjälkeen on menettänyt kykynsä maan strategiseen johtamiseen. "Tuli mikä hallituskoalitio tahansa, nyt täytyy ottaa kokonaan uusi suunta. Tämä ei ole mikään suhdannetaantuma, eikä ole paluuta vanhaan normaaliin", Aho linjaa.

Aho puhuu pääministerivuosistaan niin kaihoisasti, että on pakko kysyä, olivatko nuo vaikeat vuodet hänen elämänsä parasta aikaa. "Kyllä joo, aivan parhaita aikoja", Aho vastaa ja katsoo suoraan silmiin. "Ei kukaan pääse samaa tekemään."

Jotta samaan ei päädyttäisi, varjele meitä kepulta ja Sipilältä!

Ei ole enään hallitusta.
Ministerit karkaa, pääministeriä myöten.

Kansa haikailee jo edellisiin hallituksiin.
Sieltä ei ikävä kyllä nyt apuja saada, vaikka kuin sinne rukoiltaisiin.
Päällä olevan painoi otsansa lattiaan ja yritti eikö se Ahon hallitus tulisi vielä maata pelastaan.

Ei tule, se mahdotonta näin jälkikäteen.


Niin..hällä voi olla ihanaakin kun elää Ahon hallitus aikaa.
Ehkä nyt kuitenkin 20 vuotta myöhässä.

Saahan uneksia !
Se ei pahasta lainkaan.
Kaippa itse hoksaa missä menee.

Suomen kurjuuteen ja virheelliset arviot.

Kiviniemi nousi Keskustan puheenjohtajaksi ja sitä kautta pääministeriksi, koska kaikki oikeat ehdokkaat kieltäytyivät ja jäljelle jäi vain Paavo Väyrynen ja Mauri Pekkarinen. Ei ollut äänestäjille vaikea valinta - ei edes jyväjemmarille.
Kiviniemestä puhuttiin Keskustan uutena kasvona. Tietenkin, olihan hän eri näköinen mitä Vanhanen.

Matti Vanhanen taas jäi kiinni kömpelöllä ja tökeröllä tavalla joka ikisestä yksityiselämänsä intiimistä edesottamuksesta.
Vanhasen jos kenen pitäisi muistaa
Entinen pääministeri, nykyinen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) kertoi Kalevan haastattelussa (22.1.) seuranneensa huolestuneena Jyrki Kataisen (kok.) johtaman hallituksen yrityksiä julkisen talouden tasapainottamisessa.

Vanhanen arveli hieman isälliseen tyyliin (nykyhallitusta moittiessaan), että todellisia säästöjä on syntynyt vähänlaisesti. Ja nekin vähät on säästetty aivan vääristä paikoista. Vanhanen saattaa olla oikeassa, mutta hän unohtaa yhden tärkeän seikan. Tarvittavat menoleikkaukset ja rivakka puuttuminen tulevaan kestävyysvajeeseen olisi pitänyt aloittaa jo Vanhasen pitkällä pääministerikaudella vuosina 2003–2010.

Vanhasen kahden hallituksen jakso osui Suomen historian varakkaimpaan vaiheeseen. Rahaa tulvi ovista ja ikkunoista. Valtiontalouden ylijäämä kipusi parhaina vuosina yli neljän prosentin. Siitä olisi riittänyt myös sukanvarteen.
Vanhanen ei ymmärtänyt vanhaa suomalaista totuutta, että vauraina aikoina pitää säästää pahan päivän varalle.

Vanhasen hallitus halusi olla kansalaisille kiva. Niinpä se laski veroja ja pudotti muun muassa viinan hintaa eli valtion verokertymää myös sitä kautta.
Vanhanen ja muu hallitus nukkui ”Ruususen unta” ja ylpeili omalla paremmuudellaan

Mari Kiviniemen ohjeita Suomenmaassa:
Se oli sikäli erikoista, että useamman esille nostamistamme keinoista voisi toteuttaa ilman lisärahaa. Nyt pitäisi kartoittaa kaikki keinot, joilla uutta työtä saadaan aikaan.

Keskusta on vaatinut hallitukselta kasvua ja työllisyyttä edistäviä toimia johdonmukaisesti koko vaalikauden ajan. Hallitus on kuitenkin pystynyt vain puolivillaisiin kompromisseihin ja todelliset toimet kilpailukyvyn parantamiseen on jätetty tekemättä. (mitähän ne keskustan mielestä saisivat olla)

Esimerkkiä voisimme ottaa niin Saksasta kuin Ruotsistakin. Nyt tarvitaan työn tarjontaa ja sen kannattavuutta lisääviä toimia, kilpailukykyistä toimintaympäristöä yrityksille ja ennen kaikkea maltillisia palkkaratkaisuja.


Todella, varjele meitä keskustalta ja Sipilältä.

"Suomi tarvitsee nyt rohkean talousohjelman. Tavoitteena pitää olla 200 000 uutta työpaikkaa. Se on mahdollista, jos tahtoa löytyy ja se on oikeasti päättäjien ykköshuolenaihe. Valtio ei voi niitä yksin synnyttää, mutta edellytysten luonnissa ja esteiden poistamisessa sillä on keskeinen rooli. Esimerkiksi energia-alalla, biotaloudessa, elintarviketeollisuudessa, matkailussa sekä tietotekniikan hyödyntämisessä ja soveltamisessa on mahdollisuuksia luoda kymmeniä tuhansia työpaikkoja jokaiselle toimi-alalle.

Mielestäni nyt on pikaisesti selvitettävä kahta uutta asiaa. Ensinnäkin, voisiko irtisanomiskorvauksen maksaa alkupääomana mahdolliseen uuteen yritykseen. Toiseksi, mikäli työtön päättää lähteä yrittäjäksi, voisiko ansiosidonnaisen maksamista hänelle jatkaa määräajan, tavallaan uudenmuotoisena starttirahana. Molemmat ratkaisut lisäisivät aktiivisuutta, eivät oikein toteutettuina lisäisi julkisen talouden kuluja ja toisivat omalta osaltaan ratkaisuja aloittavan yritystoiminnan pääoman puutteeseen" Sipilä intoutuu työllisyyden parantamiseen.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11757879#comment-0
Paula Risikko taas haluaa työttömät kahdeksi tunniksi ilmaiseksi töihin.

Kyllä nyt yrittäjiä yritetään tehdä vaikka aidan seipäästä. No toisesta päästä1000 yrittäjäkampaajaa lopetti kun ei ollut asiakkaita .

Pitäisi kyllä lähteä näiden besserwisserien ottamaan oppia työllistämisestä .Ainoa mitä ajetaan on palkkojen alentaminen tai ilmaistyön teettäminen.

Tällaisella näpertelyllä Suomi ei enää ikinä lähde nousuun.