Onko kotimaisilla paikkakuntapostikorteilla

En ole asiantuntija mutta itse olen vähän korttejakin alkanut keräilemään, niin siltä pohjalta vastailen, kun ei näy kukaan vastanneen...

Pääsääntöisesti paikkakuntakortit pitäisi siis olla vähintään 40 vuotta vanhoja että niillä on minkäänlaista arvoa. Vanhat kortit nyt kuitenkin edustaa jonkinlaista nostalgiaa ja muuttuneine maisemineen paikkakuntahistoriaakin. Sitten on tietysti nuo laivakortit yms. joilla on aina omat keräilijänsä mutta niissäkin on pääsääntöisesti sama juttu että kovin uusia kortteja ei osta juuri kukaan.

Jonkin verran arvoa nostaa leimat niin kuin tuossa mainitset... Arviona heittäisin, jos sattuu olemaan erikoisleima mikä keräilijän kokoelmista puuttuu, että asiallinen hinta voisi olla 40 vuotta nuoremmista korteista 0,10 - 1 euro kappale, kortista ja leimasta riippuen. Kaksikymmentä centtiä realistisempi kuin euro...

Jos on kaikki 50 korttia kulkeneita erikoisleimoilla, niin voihan niistä kymmenen euroa pyytää, eri asia sitten meneekö kaupaksi.?

Asiantuntijat korjatkoon jos menee arvioni pahastikin metsään...

Keräilyarvoa niillä siis on, mutta se on eri asia kuin rahallinen arvo koska kortteja liikkuu niin suurissa määrin että hinnat ei ole päässeet nousemaan korkeiksi, kysehän on tässäkin kysynnän ja tarjonnan suhteesta.

Pari päivää asiaa tutkailtuani ja lisääkin kortteja tilailtuani pientä korjausta edelliseen viestiin...

Erikoisaiheissa kuten nuo mainitut laivat (junat, lentokoneet) menee myös uudempaa korttia, joten kommenttini "ei osta juuri kukaan" ei täysin pidä paikkaansa. Myös paikkakuntakeräilijöitä on joten sitäkin lajia jonkin verran menee myös uudehkoja. Totta sen sijaan on että kortteja liikkuu suhteellisen paljon joten arvioni uudemmista korteista 0,10 - 1 e (realistinen arvo lähempänä 20 centtiä kuin euroa) lienee melko lailla kohdallaan.

Täsmällistä arviota jollekin kortille on vaikea eli mahdoton antaa, se on sama asia kuin esim. kirjojen kanssa, että käytetyllä tavaralla ei ole määriteltyä ohjeellista hintaa, se on aina ostajan ja myyjän kauppa. Arkitodellisuuden kautta on kuitenkin syntynyt määrättyä käytäntöä - joka on paljolti riippuvainen kysynnän ja tarjonnan suhteesta - ja tältä pohjin voidaan arvioida onko kyseessä esimerkiksi ylihintaa (tai huomattavan huokea tavara).

Ja sitten korttien arvoon tietysti vaikuttaa myös postimerkki - vanhemmissa korteissa merkki ja leima ovat yleensä vähintäänkin yhtä merkittävä tekijä kuin itse kortti, joissain tapauksissa kortti on sivuseikka jos merkki ja/tai leima on haluttu.! Postimerkeille on syntynyt määritelty arvo, joten niiden kohdalla voi tarkastikin arvioida kohteen keräily- ja myyntiarvoa.

Jos siis heittäisin että 35 vuotta nuoremmat laivakortit 0,10 - 1,50 e (paikkakuntakortit 0,10 - 1 e), 70 - 35 vuotta vanhat laiva- ja paikkakuntakortit 0,10 - 3 e, niin tuossa haarukassa ne liikkuu. Sota-ajan korteissa tietysti ratkaisee leimatkin. 1920- ja 30-luvun kortit samoista aiheista 0,50 - 5 (kohteeltaan tai leimaltaan erikoisemmissa enemmän). 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku 0,80 - 8 (kohteeltaan tai merkiltä/leimalta erikoisemmissa enemmän).

Ja keräilijä jolta joku yksittäinen kortti puuttuu voi maksaa olennaisesti enemmän mikä kohteen "arvo" on. Tästä syystä esimerkiksi huutokauppojen hintoihin pitää aina suhtautua varauksella eli niissä saadut hinnat ei välttämättä kerro kohteen arvosta - varsinkaan yksittäinen huutokauppa, jossa ei ole ollut aiheesta kiinnostuneita tai jossa on ollut kaksi nimenomaisesta kohteesta kiinnostunutta kilpailijaa. :)

Käytettyjen korttien hintapyyntöjä ja toteutuneita huutoja voi tsekkailla huuto.net:

www.huuto.net

tai parempi: systeemi.net

http://www.systeemi.net/categories.php?parent_id=1925

Kun omaa kiinnostustani kortteihin olen miettinyt olen tullut johtopäätökseen, että se liittyy ajan kulumiseen: historiaan, siinä konkretisoituvaan asioiden valikoitumiseen ja ihmisen rajallisuuteen, rakkaidenkin asioiden katoavaisuuteen.

Minulle kortit on toissisijainen keräilykohde kirjojen rinnalla, mutta myös kirjallisuuteen liittyvä osa-alue on historia, koska (muutkin kuin historiaa käsittelevät) kirjat ilmentävät sitä aikaa jolloin ne on kirjoitettu. Tätä kautta kortit linkittyvät kokonaisuuteen, ovathan ne (erityisesti lähetetyt kortit) mitä konkreettisin ilmaus pienen ihmisen rajallisesta ja katoavasta elämästä yleisen eli kollektiivisen ja oman yksilöllisen elämänhistoriansa keskeltä.

Jälkeemme jää vain kasa rapistuvaa tavaraa, haalistuvia papereita ja merkkejä.

Ja tietysti muistot, jotka nekin sukupolvi sukupolvelta haalistuvat, valikoituvat ja vääristyvät, kunnes olemme vain kaukaisia, nostalgian ja unohduksen pehmentämiä anekdootteja sukujemme sukuhistoriassa. :)

HUOM.! Jos löytyy kortteja näistä aiheista, saa tarjota:

Ensisijainen keräilykohde hengellinen aihe sekä romanttiset kortit. Romanttisissa erityisesti vanhat väritetyt valokuvakortit. Niiden ei tarvitse olla edes lähetettyjä. Toisella sijalla ovat sitten vanhat paikkakuntakortit ja henkilöitä kuvaavat kortit sekä kauniit piirroskortit (Tilgmann, Vänni yms.) mutta niiden pitäisi mieluiten olla lähetettyjä. Ja mitä enemmän kirjoitusta korttia sotkemassa sitä parempi. Jonkin verran kiinnostaa myös sotahistoria yms.

Niin kuin mainitsin olen ihan alkutekijöissä tässä korttiharrastuksessa, pienestä mutta kasvavasta kokoelmastani olen skannannut poimintoja kotisivulle

http://kotisivukone.fi/app/www/kultaomena.kotisivukone.com/92

Miksi et alkaisi itsekin keräillä kortteja, kun olet jostakin saanut noinkin kivan määrän paikkakuntaa? Säästä muutama kiinnostava kortti itsellesi ja laita loput huudettavaksi. Sitten keräät itsellesi aihetta mikä eniten kiinnostaa...

Kännykkä- ja nettikulttuuri on "tuhonnut" monta hienoa asiaa. Kuka enää lähettää kortteja kun on tekstiviestit ja sähköposti? Katoavana kansanperinteenä kortit ovat hauskakin muistutus siitä miten elämä ennen (vanhana hyvänä aikana kun ei ollut antibioottia ja kuoltiin pieniinkin tulehduksiin) oli olennaisesti parempaa. Niin ja näin. Asioilla on puolensa. :)

ystävällisin keräilytoivotuksin
-parta