Olen yrittänyt avoimin mielin tutustua muihin, mutta en tunne mitään heitä kohtaan.
Lähinnä vain, että menisivät pois. Nämä uudet, kun alkavat lähentelemään, ja minä en sitten halua lähteä siihen leikkiin. Kaveri voisin olla, mutta eilen meni taas uusi tuttavuuteni epäasialliseksi. Valehtesin muille, ja itselleni, jos esittäisin ''sillä tavalla kiinnostunutta''.
Tiedän kyllä toista suoraan silmiin katsoessani, mitä tunnen. Vastapuolesta en uskalla sanoa.
Lähinnä vain, että menisivät pois. Nämä uudet, kun alkavat lähentelemään, ja minä en sitten halua lähteä siihen leikkiin. Kaveri voisin olla, mutta eilen meni taas uusi tuttavuuteni epäasialliseksi. Valehtesin muille, ja itselleni, jos esittäisin ''sillä tavalla kiinnostunutta''.
Tiedän kyllä toista suoraan silmiin katsoessani, mitä tunnen. Vastapuolesta en uskalla sanoa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mieti viestintääsi, olisko siinä jotain korjattavaa? Jos siis haluat olla rauhassa heiltä, ketä ovatkin.
Sama juttu...yksi nainen puhuu mulle jostain vauvoistakin. Pelkään, että sillä on mielessä muutakin kuin kaveruus. No muuta se ei kyllä tule saamaan ja olen tehnyt sen selväksikin heti alusta lähtien. Sydämeni kuuluu toiselle.
Ehkä mä pelkään vaan turhaan :)
On tuskastuttavaa ajatella yhtä ainutta henkilöä. Kaivata, uneksia, haaveilla. Hänen kanssaan tämä katseiden vaihto saa elimistöni viritettyä ylikierroksille.
Olen mielestäni muiden seurassa enemmän huumorinheittäjä, puhun typeriä, pyrin viihdyttämään enkä flirttaile. Hulluja, jos kiinnostuvat. Tämän vuoksi en uskalla lähestyä omaa kaivattuani. Hullu, jos olisi kiinnostunut.
Suurimman osan viikosta olen todella hillitty ja pohdiskeleva. Aina yksin.