Löytyykö Suomesta vanhoillis körttejä?

Aaron

Onko Suomessa körttejä (heränneitä) jotka eivät hyväksy naispappeutta ja kirkon/herättäjäyhdistyksen rappiotilaa? Uskovia jotka sitoutuvat Raamattuun Jumalan sanana ja perinteisiin Siionin virsiin ennen niiden muokkausta?

8

221

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lengtan
    • Kalastaja virralla

      Toki löytyy! Moni myös tulee vielä parannuksen tielle sillä harhaankin liikkeessä on ihmisiä jopa eksytetty liberaaliteologian ja kaikenlaisen Jumalan sanasta piittaamattoman vapaamielisyyden kustannuksella. Todellisesta uskosta ja Jumalan sanan muuttumattomuudesta on seuroissa ja seuratuvissa sekä etenkin johdon suulla puhuttu aivan liian vähän. Körttiläisyys tarvitsee myös hengen uudistusta ja sehän liikkeessä on jo valmiina sen herätyshistoriassa ja työvälineenä tarvitaan vain Jumalan Pyhää Sanaa Raamttua sekä sen avautumista Pyhän Hengen vaikutuksella. Sitä kaikkea tulee tälle herätysliikkeelle ja sen tehtävissä oleville rukoilla - rukoilla lakkaamatta. Herra auta me hukumme ellet auta.

    • bää

      tais 80- luvulla kuolla kaikki vanhat körttiläismuorit ja ukot. minun mummo oli tyypillinen vanha körtti. muistan lapsena, kun meillä ei saanut olla telkkaria. sitä pidettiin pöytäliinan alla. siellä kuulemma puhui "piru". kesäisin hän piti vaaleaa pitkää hametta sekä vaaleaa paitaa. huivi oli aina päässä.talvisin oli mustat vaatteet. pitkä hame jne.kauheen voimakas tahtoinen, jolle ei sopinut lapsella sanoa eriäviä mielipiteitä.Luki joka päivä raamattua ja lauloi niitä molli voittoisia virsiä. opin kaikki virret ulkoa ja muistan ne vieläkin sanasta sanaan.

    • Körttikapina

      Kyllähän Körttiläisyydessä on näitä "vastavoimia" jotka kritisoivat liikkeen liberalistista nykytilaa ja kristillisyydestä luopumista. He ovat kuitenkin, jos liikkeen hallintoa ja johtoa ajattelee, ajetut marginaaliin. Kriittisillä ei ole mitään merkittävää sananvaltaa/sijaa ja heidät pidetään tarkoituksellisesti sivussa koska liikkeessä pelätään SLEYn tapaista kahtia jakautumista jos konservatiivinen siipi saisi hallinnossa vallan.

      Oma näkemykseni ja kokemukseni on että tuo liikkeen nykytilaan kriittisesti suhtautuva vähemmistö ei ole mikään homogeeninen joukko, jolla olisi yksi ja yhteinen tavoite, puhumattakaan yhteisestä teologiasta ja uskontulkinnasta. Tämä johtunee siitä ettäliikkeen piirissä on näennäisesti "körttiläisiä" jotka ovat yleensä vanhempiensa kautta olleet liikkeen kanssa tekemisissä, mutta ovat itse sitóutuneet vaibn hyvin löyhästi siihen eivätkä koe sitä hengelliseksi kodikseen. Tästä johtunee sekin ettei ko. ryhmien edustajat saa jalansijaa liikkeen hallinnossa.

      Toinen juttu on että kriittiset, hakiessaan muualta hengellisen ruokansa/kotinsa, ja ollessaan vain nk. nimikörttiläisiä; -ovat valitettavasti omaksuneet hyvin monenkirjavia uskonnäkemyksiä esim. vapaista suunnista uudestisyntymis-, ja kaste/ehtoollisnäkemyksineen tahi kirkon sisäisiltä uuspietismiä edustavilta liikkeiltä painotuksia, mm. "oman uskonratkaisun korostamisia yms." Tämä on toinen merkittävä syy miksei nykykörttiläisyydessä voi uudistus saada jalansijaa. Sehän on kuitenkin edustanut aina vanhaa luterilaista kirkollista pietismiä, jossa uskonratkaisuja ym. vapaiden suuntien korostuksia vierastetaan. Ns. kriittisten tahojen uskonkkorostukset poikkeavat jo liikaa luterilaisesta uskosta, pelkästään nykyaikaisia jumalanpalvelus-, ja kokoustapoja vierastetaan kovasti.

      Olen ajatellut että jos körttiläiseen liikkeeseen ja sen toimintaan löytyisi riittävä määrä kriittisesti suhtautuvia ihmisiä joilla olisi ns. jalat maassa (=ei vapaiden suuntien hömpötyksiä, uskonratkaisuja yms.) ja jotka OIKEASTI rakastaisivat ko liikettä eli olisivat valmiita varautumaan sen puolesta näkemällä vaivaa ja rakentamalla sisältäpäin, eli osallistuisivat toimintaa ja hallintoon aktiivisesti ja toisivat siellä omaa näkemystään esille, olisi kaiketi edes jonkinlaista toivoa uudistumisesta.

      • Körttikapina

        jatkoa ed. :

        Em. asia edellyttäisi tietenkin että he pitäytyisivät LUTERILAISESSA uskontulkinnassa jossa kaste olisi omalla paikallaan (=uudestisyntyminen kasteessa tunnustettaisiin), kirkkoa kunnioitettaisiin oikeana seurakuntana, liikkeen perintöä arvostettaisiin, uskonratkaisut, ihmeparantamiset, "ylistyskokoukset" yms. amerikkalainen markkinakristillisyys jätettäisiin pois. Ja ennenkaikkea: arvostettaisiin rukouksen muotona ja rakastettaisiin vanhojen virsien veisaamista, mikä on körttiläisyyden syvintä olemusta. Körttiläiseen kristillisyyteen ei kuulu kepeät "ylistyslaulut", kädet koholla hilluminen kielilläpuhumiset yms. mitä nämä kriittiset paljolti yrittävät tuputtaa liikkeen uudistamiseksi yksityisissä saarnoissaan.

        Siellä on paljon vakavaa kristillisyyttä eläneitä ja nähneitä vanhuksia jotka kaipaavat vanhojen aikojen yksinkertaista, luterilaista uskonelämää virsineen, jumalanpalveluksineen, ei mitään kevyttä amerikkalaista humuhengellisyyttä.

        Näiden löyhästi liikkeeseen sitoutuneiden, monesti humuhengellisyyden edustajien pitäisi vielä ymmärtää se, mitä tarkoittaa nöyryys Jumalan edessä oman uskonsa kanssa, oppia että olemme kaikki monella tavalla vajavaisia.

        Sen tähden pitäisi pystyä ymmärtämään miksi kenenkään ei ole hyvä ajatella olevansa niin "täynnä Jumalan Henkeä" että on varaa tivata toislta uskon määrää ja uskoontuloajankohtia. Monesti näiltä puuttuu kokonaan nöyryys ja Pyhän kunnioittaminen. He kyllä puhuvat Jumalsta "kaverinaan" jolle ovat puhuvinaan kuin jokapäiväiselle kaverille ja jolta ovat saavinaan kaikenlaisia alituisia merkkejä, vastauksia yms. ylihengellisyyttä. Ei kuitenkaan niin tulkiten, etteikö Jumalaan, Taivaan Isään saisi suhtautua turvallisena Isänään, mutta ylikepeä, ja teennäisen iloitteleva ja asioita arkipäiväistävä hurmahenkisyys unohtaa paitsi Rakastaa Jumalaa, mutta myös peljätä ja kunnioittaa Häntä seköä muistaa miten pieni ja vajavainen ihminen on.

        Tässäpä avaimia olisi Körttiläisyyden uudistamiseksi. Kustapa löytyisi kärsivällisiä ihmisiä liikkeen sisälle sitä rakastamaan ja sen puolesta rukoilemaan, ilman että pitää saada nähdä jo kohta helluntailaistyyppinen, uskonratkaisuun ja kielilläpuhumiseen perustuva "herätys"?

        Se vaatisi todellista aitoa rakkautta, uhrautumista ja liikkeen sisimmän uskonkäsityksen jakamista vilpittömästi. Uskoa ilman näkemättä ja uutteruutta sekä sitkeyttä Herran elovainiolla, eliniäksi.

        Nyt kun liikkeestä ei valitettavasti tällaisia löydy, on hallinto pahasti haavoittunut ja kulkee liike ontuen kohti kaiken sallivaa ja vakavasta kristillisyydestä luopuvaa yhä surullisempaa lopputulemaa jossa kiitoksena isien työstä ja rukouksista liikkeen opin ja uskon sisältö ei mitenkään erotu maailmallisesta, poliittisesta tai muusta yhteiskunnallisesta menosta.

        Valitettavasti ne, jotka jotain kristisoivat, tekevät sen ilman rakkautta ja vieraita uskonnäkemyksiä seuraten, vaatien ulkoapäin kovilla äänenpainoilla näkyvämpää hurskautta malliin a´la amerikka.

        Tämän kirkoittaja ei ole itse körttiläinen, ei ole koskaan liikkeeseen kuulunut, ei aio koskaan siihen liittyäkään eikä ole tuntenut siihen mitään erityistä vetoakaan, mutta tuntenut eläissään paljon körttiläisiä, asunut körttiläisellä seudulla, ollut mukana monissa seuroissa, Herättäjäjuhlillakin pari kertaa käynyt sekä tutustunut Suomen herötysliikkeidne historiaan laajasti.


      • Alttoääni penkistä
        Körttikapina kirjoitti:

        jatkoa ed. :

        Em. asia edellyttäisi tietenkin että he pitäytyisivät LUTERILAISESSA uskontulkinnassa jossa kaste olisi omalla paikallaan (=uudestisyntyminen kasteessa tunnustettaisiin), kirkkoa kunnioitettaisiin oikeana seurakuntana, liikkeen perintöä arvostettaisiin, uskonratkaisut, ihmeparantamiset, "ylistyskokoukset" yms. amerikkalainen markkinakristillisyys jätettäisiin pois. Ja ennenkaikkea: arvostettaisiin rukouksen muotona ja rakastettaisiin vanhojen virsien veisaamista, mikä on körttiläisyyden syvintä olemusta. Körttiläiseen kristillisyyteen ei kuulu kepeät "ylistyslaulut", kädet koholla hilluminen kielilläpuhumiset yms. mitä nämä kriittiset paljolti yrittävät tuputtaa liikkeen uudistamiseksi yksityisissä saarnoissaan.

        Siellä on paljon vakavaa kristillisyyttä eläneitä ja nähneitä vanhuksia jotka kaipaavat vanhojen aikojen yksinkertaista, luterilaista uskonelämää virsineen, jumalanpalveluksineen, ei mitään kevyttä amerikkalaista humuhengellisyyttä.

        Näiden löyhästi liikkeeseen sitoutuneiden, monesti humuhengellisyyden edustajien pitäisi vielä ymmärtää se, mitä tarkoittaa nöyryys Jumalan edessä oman uskonsa kanssa, oppia että olemme kaikki monella tavalla vajavaisia.

        Sen tähden pitäisi pystyä ymmärtämään miksi kenenkään ei ole hyvä ajatella olevansa niin "täynnä Jumalan Henkeä" että on varaa tivata toislta uskon määrää ja uskoontuloajankohtia. Monesti näiltä puuttuu kokonaan nöyryys ja Pyhän kunnioittaminen. He kyllä puhuvat Jumalsta "kaverinaan" jolle ovat puhuvinaan kuin jokapäiväiselle kaverille ja jolta ovat saavinaan kaikenlaisia alituisia merkkejä, vastauksia yms. ylihengellisyyttä. Ei kuitenkaan niin tulkiten, etteikö Jumalaan, Taivaan Isään saisi suhtautua turvallisena Isänään, mutta ylikepeä, ja teennäisen iloitteleva ja asioita arkipäiväistävä hurmahenkisyys unohtaa paitsi Rakastaa Jumalaa, mutta myös peljätä ja kunnioittaa Häntä seköä muistaa miten pieni ja vajavainen ihminen on.

        Tässäpä avaimia olisi Körttiläisyyden uudistamiseksi. Kustapa löytyisi kärsivällisiä ihmisiä liikkeen sisälle sitä rakastamaan ja sen puolesta rukoilemaan, ilman että pitää saada nähdä jo kohta helluntailaistyyppinen, uskonratkaisuun ja kielilläpuhumiseen perustuva "herätys"?

        Se vaatisi todellista aitoa rakkautta, uhrautumista ja liikkeen sisimmän uskonkäsityksen jakamista vilpittömästi. Uskoa ilman näkemättä ja uutteruutta sekä sitkeyttä Herran elovainiolla, eliniäksi.

        Nyt kun liikkeestä ei valitettavasti tällaisia löydy, on hallinto pahasti haavoittunut ja kulkee liike ontuen kohti kaiken sallivaa ja vakavasta kristillisyydestä luopuvaa yhä surullisempaa lopputulemaa jossa kiitoksena isien työstä ja rukouksista liikkeen opin ja uskon sisältö ei mitenkään erotu maailmallisesta, poliittisesta tai muusta yhteiskunnallisesta menosta.

        Valitettavasti ne, jotka jotain kristisoivat, tekevät sen ilman rakkautta ja vieraita uskonnäkemyksiä seuraten, vaatien ulkoapäin kovilla äänenpainoilla näkyvämpää hurskautta malliin a´la amerikka.

        Tämän kirkoittaja ei ole itse körttiläinen, ei ole koskaan liikkeeseen kuulunut, ei aio koskaan siihen liittyäkään eikä ole tuntenut siihen mitään erityistä vetoakaan, mutta tuntenut eläissään paljon körttiläisiä, asunut körttiläisellä seudulla, ollut mukana monissa seuroissa, Herättäjäjuhlillakin pari kertaa käynyt sekä tutustunut Suomen herötysliikkeidne historiaan laajasti.

        Paljon ihan oikeaa analyysia herännäisyyden nykytiasta täällä oli arvioitu ja ihan kristillisessä hengessä. Edellinen kirjoittaja kertoi että ei ole edes liikkeen sisällä mutta hyvin tiesi asioita. Huoli siitä että perinteinen körttiläisyys ei ole enää edusta etenkään useimpien liikkeen liberaalien teologien toimesta vanhaa körttiläisyyttä joka Jumalaa ja Raamattua pitää ehdottomana totuutena ja uskon pohjana. Hiljainen ja nöyrä sekä vähäeleinenkin näkyvä usko ei murenna tuota totuutta.

        Liikkeen uskovien ja monien seuraliikkeessä mukana olevien puolesta nämä samat puutteet tai jopa luopuminen Jumalan sanasta on huomattu jo kauan sitten. Suurikin joukko liikkeen piirissä on hakenut ratkaisua asioihin ja vaatinut korjaavia liikkeitä. Herännäisyyden pitkälti pappisjohto on vain tainnut mutkikkainkin sanan kääntein ja muilla operatiivisilla toimilla estää tai ainakin hankaloittaa uskon vaatimusten äänenpainojen esiinnousua. No estää ehkä voi aikansa mutta liberaaliteologia, kaiken salliva nuorisotyö (kuten kertomuksia on laajasti kantautunut), myönteinen suhtautuminen raamatun vastaisesti esim. sukupuolineutraaliin aviolakiuudistukseen ja siten myös homouden harjoittamisen kannanottojen esittämättä jättäminen Raamatun sanalla, Raamatun käyttöä on myös seurapuheissa, nuorisotyön tilaisuuksissa ja muissakin yhteyksissä vähennetty jopa pidetään seurapuheita edes viittaamatta Jumalan sanaan raamattuun jne. Maallistuminen körttipiireissä huolestuttaa laajasti. Paljon siellä myös rukoillaan kuitenkin tähän maailmalliseen menoon oikeaa parannusta ja myös herätystä. Toki monissa kodeissa, perhepiireissä, osassa papistoa ja maallikoita, sekä eri yhteyksissä edelleenkin pidetään voimassa vanhaa Jumalan sanaan pohjautuvaa körttiuskoa joka alunperinkin on pohjautunut herätykseen ja on sitä kautta myös karmaattista uskoa. Siionin nykyiset virret sisältävät vielä sanoissaan raamatullista totuutta sekä oikeaa hengellisyyttä. Surkuhupaisaa jopa vahingollista on sekin, että liikkeen johto on niitä kiivaalla vauhdilla uudistamassa. Noita puhuttelevia uskonnollisia ja raamatullisia sanoja niitäkin ollaan maallistamassa ja monia tärkeitä sanoituksia muutettaisiin maailmalliseksi tai muuten vain runolliseksi mutta hengellisyys ja heräävää uskoa puhutteleva teksti sekä vaikutus niistä silloin katoaa. Toivottavasti nyt sentään noita vahvoja Siionin virsiä ei muuteta ja mikä ihmeen kiire tai tarve muutokseen edes olisi kun perinteinen uskova seuraväki ei ole muutoksa edes halunnut eikä sellaista tarvetta ole edes valtakunnallisesti koko väen osalta arvioitukaan. Toivottavasti tämä hengellinen herätysliike osaa nyt katsoa menneisyyteen aina ukko-Paavon ja Telppäsniittyjen aikaan sekä lukea raamattunsakin uudestaan ja hylkää kiusaajan äänet ja vaientaa maailman äänet sekä lähtee nöyrästi takaisin Jumalan sanan mukaiseen toimintaan ja palaa todelliseksi herätysliikkeeksi vaikka sitten johtoväkeä vaihtamalla.


    • Aaron3

      Edelliseen kommenttiin ei voi muuta sanoa kuin AMEN !

    • köpö

      Juuri niin! Itselleni arvokkaimmiksi siionin virsiksi on jäänyt lapsuudesta ne nykyisiäkin vanhemmat virret. Sen jälkeen on tullut ainakin yhdet uudet virret ja kai taas tulossa taas yhdet uudet. Koko ajan sana laimenee ja se perimmäinen, vanha veisuutapa katoaa. Vaikka kaipaankin niitä vanhoja siionin virsiä, jotka olivat kuin rukousta niin pikään ikivanha papparainen en ole - alle viidenkymmenen vielä muutamia vuosia.
      Hankin juuri tutustumista varten 1899 vuoden painoksen siionin virsistä sekä 1958 painetun version. Tuota vanhempaa on vaikea aluksi lukea, mutta lukemisen myötä tekstistä alkaa saada selvää.
      Joskus luin, että siionin virret kaipaavat taas uudistusta, koska ne virret joita ei veisat a voi jättää pois ja tilalle ottaa uusia. Samoin sanoituksia muutetaan. Siitä tulikin mieleen, että varmaan nämä nykyaikaiset körtit voisivat tehdä itselleen uuden raamatunkin - jättää ne vähän käytetyt kohdat pois ja siloittaa teksti sellaiseksi ettei kukaan kuule parannuksesta mitään tai pahoita mieltään.

      En tiedä pitäisikö erota kirkosta vai mitä. Pientä toivoa antoi piispa Häkkisen puhe, jossa raamatun arvovaltaa tuotiin esille.... Seurakuntalainen.fi sivuilla taisi olla lisää aiheesta ja kotimaa24.fi

      Tälläinen perinteisenpi tallaaja ei oikein kotia taida enää löytää.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      110
      8386
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      40
      2555
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      121
      2263
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      23
      1936
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      15
      1674
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      11
      1499
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      16
      1452
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      14
      1399
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1272
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      12
      1183
    Aihe