Terve,
Olen asentamassa erotusrelettä starttiakun ja käyttöakkujen väliin. Erotusreleessä on, kuten näissä malleissa yleensäkin kahden paksumman akuille menevän plusjohdon lisäksi ohuempi miinusjohto joka tuo virtaa itse releelle.
Haluaisin kytkeä tuon mustan johdon johonkin siten että siihen tulee virtaa vain kun moottori on käynnissä, tai ainakin virta-avain on käännetty on-asentoon. Rele kuluttaa jonkin verran sähköä silloinkin kun laturi ei pyöri, ja ideaalitilanteessa tuokin kulutus jäisi pois koska se on täysin turhaa silloin kun latausta ei kuitenkaan tule.
Kysymys on, missä voisi olla se paikka josta saadaan maa siten että se on jo jonkin valmiin katkaisimen takana ja nimenomaan moottorin käydessä "kuuma".
Ilmeisesti joissakin latureissa on eristetty maa? Kytkeytyykö se yhteiseen maahan laturin käydessä? En ole vielä ryöminyt konetilaan katsomaan laturin merkkiä mutta se on Nanni Kubotan peruslaturi, ilman mitään hienouksia.
Kiitos avusta!
Olen asentamassa erotusrelettä starttiakun ja käyttöakkujen väliin. Erotusreleessä on, kuten näissä malleissa yleensäkin kahden paksumman akuille menevän plusjohdon lisäksi ohuempi miinusjohto joka tuo virtaa itse releelle.
Haluaisin kytkeä tuon mustan johdon johonkin siten että siihen tulee virtaa vain kun moottori on käynnissä, tai ainakin virta-avain on käännetty on-asentoon. Rele kuluttaa jonkin verran sähköä silloinkin kun laturi ei pyöri, ja ideaalitilanteessa tuokin kulutus jäisi pois koska se on täysin turhaa silloin kun latausta ei kuitenkaan tule.
Kysymys on, missä voisi olla se paikka josta saadaan maa siten että se on jo jonkin valmiin katkaisimen takana ja nimenomaan moottorin käydessä "kuuma".
Ilmeisesti joissakin latureissa on eristetty maa? Kytkeytyykö se yhteiseen maahan laturin käydessä? En ole vielä ryöminyt konetilaan katsomaan laturin merkkiä mutta se on Nanni Kubotan peruslaturi, ilman mitään hienouksia.
Kiitos avusta!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Rele ei kuluta lainkaan sähköä silloin, kun se ei vedä. Erotusrele vetää vain latauksen aikana. Ongelmaa ei siis ole, eikä releen maajohdolle tarvita kytkintä.
Kiitos vastauksesta! En ole tosiaan itse mitannut, mutta joku netissä mittasi 8 mA kulutuksen (Bilteman härpäkkeestä) silloin kun latausta ei ollut, ja toisen merkin (samannäköinen loota kylläkin) myyjä sanoi että kulutus on "häviävän pieni".
Luulisi kaikella elektroniikalla olevan jonkinlainen virrankulutus jos välissä ei ole mekaanista kytkintä. Toki 8 mA on pieni kulutus mutta... that's not the point.
Bilteman romusta saattaa saada vaikka minkälaisen kulutuksen missä tahansa tilanteessa.
8 mA olisi noin 1 Ah viikossa. Mikä mahtaisi olla tämän merkitys esim. 100 Ah akuilla? Epäilemättä jonkinlainen merkitys.
Niin, voin ostaa b-merkkisen tai samannäköisen, specseiltään identtisen ja kolme kertaa kalliimman rasian, mutta kukaan meistä ei takaa että se on yhtään parempi. Saattaa olla, pitäisi olla, mutta ei välttämättä ole. Sillä tavalla hankalaa aikaa nykyään kun brändi on laatua kalliimpaa. Mutta joo, ehkä kysymys on akateeminen. Jos joku tietää enemmän alkuperäiseen kysymykseen liittyen, vastaus kiinnostaa yhä.
Tai sitten voit ostaa kunnollisen aivan erinäköisen ja spekseiltään erilaisen kuin bilteman halpis.
Hinta ei takaa laatua mutta halvalla ei saa yleensä hyvää. B-laatukaupan kaikesta toiminnasta paistaa se, että tarkoitus on vaan myydä suuria määriä halpaa kiinalaista romua tuulipukukansalle ja siinä biltema on onnistunut hyvin
Tuo nyt on vanha litania, ja osittain tietysti totta. Saksalaiset osat eivät voi hajota (miksi sitten tienvarressa on opeleita konepellit pystyssä). Mutta kun osan laatu ei varsinaisesti vaikuta sen kytkentään niin unohdetaan se mistä kaupasta rele on ostettu.
8 mA taitaa olla jotain penempää kuin akkujen itsepurkaus.
Toistuvasti näkyy olevan keskustelua kahden virtapiirin käytöstä tai latauksesta, mitä erilaisimmilla kytkennöillä ja katkaisimilla.
Liekö vanhaa perimää nuo erilaiset sätökset kun on unohdettu kokonaan yksinkertaisin ja paras ratkaisu. Vain diodi laturin piuhaan starttiakulle ja siinä kaikki, vähäinen jännitehäviö ei ole starttiakussa merkityksellinen, ja vaikka se olisi hupiakkua huonommassa kunnossakin, se olisi aina kuitenkin vähintään hupiakustojen varaustasossa.
Diodi on tosiaan yksinkertainen ratkaisu latauksen osalta. Monessa moottorissa latauspiuha on lyhyt yltäen vain starttimoottorin plusnapaan, josta on yhteys starttikaapelia pitkin starttiakkuun. Jotain johtohommia saa tuossa siis tehdä. Itsellä oli juuri tuollainen ajatus, kun sattui olemaan tupladiodi olemassa. Kytkemällä molemmat rinnan jännitehäviön oletin vielä puolittuvan.
Lopulta erotusrele osoittautui yksinkertaisemmaksi omasta mielestä eli se menee päälle, kun starttikaapeliin tulee latausjännite, jolloin myös hupiakut latautuvat. Rele ei kysele, tuleeko lataus moottorin laturista vai maasähkölaturista.
Diodeilla tuo olisi myös hoitunut yhtä hyvin. Meillä on hupiakulta myös starttikaapeli 0-1-2 pääkytkimen kautta kytkettävissä starttimoottoriin, jos haluaa hupipuolelta starttiapua. Koska diodit eivät kestä starttivirtaa ja lataus kulkee starttikaapeleja pitkin, niin diodiratkaisu jäi kakkoseksi ja piti investoida rele.
Hyviä ratkaisuja kaikki tyynni, kunhan on itselle selvää kytkennän idea, joka on myös paperille dokumentoitu.
Diodissa kyse ei ole jännitehäviöstä. Se on diodin ominaisuus nimeltä kynnysjännite. Jos siis laittaa useamman diodin rinnan, pysyy jännitteen alennus samana. Useita diodeja sarjaan laittamalla jokaiseen jää sen kynnysjännitteen verran, tyypillisesti 0,6 V, muitakin arvoja on.
Kaksi rinnankytkettyä diodia ei myöskään kestä kaksinkertaista virtaa. Ne ovat aina hieman yksilöitä ja yhden läpi kulkee suurempi virta kuin toisen. Ehkä puolitoistakertaisen virran voi viedä rinnan olevista läpi.
Kynnysjännite ei toimi noin suuremmilla virroilla. Esimerkiksi tällä 100 A dioidilla jännitehäviö on 1 A virralla 0,5 V, 10 A viralla 0,65 V ja 100 A virralla jo yli 0,9 V: http://ixdev.ixys.com/DataSheet/DSS2x101-015A.pdf
Kaksi tuollaista rinnakkain laittamalla jännitehäviö tippuu jonkin verran, muttei toki puoliinnu, kuten vastuksilla tai kaapeleilla.