Jäälleen kerran Beneteau on osoittanut että se ei laadullisesti
ole Bavariaa kummoisempi kyhäelmä. Neljä ihmistä menetti
henkensä usa' n edustalla koska ranskiksia kiinnostaa vain
tehdä halpaa skeidaa. Uudehko First 4 menettää kölinsä
ja miehistö ei saa edes pelastuslattaa laukaistua kun vene
kaatuu kölin tiputtua. Pohjassa siistit pyöreät reijät mistä
kölipultit ovat tulleet läpi.
Toivottavasti Beneteau joutuu jättikorvauksiin jotta laadun
nostaminen rupeaisi kiinnostaa, ja tulevaisuudessa säästyy
ihmishenkiä.
Osta ranskalaista niin saat kaupan päälle jännitysmomentin,
irtoaako köli vai ei.
ole Bavariaa kummoisempi kyhäelmä. Neljä ihmistä menetti
henkensä usa' n edustalla koska ranskiksia kiinnostaa vain
tehdä halpaa skeidaa. Uudehko First 4 menettää kölinsä
ja miehistö ei saa edes pelastuslattaa laukaistua kun vene
kaatuu kölin tiputtua. Pohjassa siistit pyöreät reijät mistä
kölipultit ovat tulleet läpi.
Toivottavasti Beneteau joutuu jättikorvauksiin jotta laadun
nostaminen rupeaisi kiinnostaa, ja tulevaisuudessa säästyy
ihmishenkiä.
Osta ranskalaista niin saat kaupan päälle jännitysmomentin,
irtoaako köli vai ei.
Vastaukset 43
Vanhimmat
En lähtisi kovin mielelläni millään tuon tyyppisellä veneellä valtameren ylitykselle, köliin, rikiin, runkoon ja koko veneeseen kohdistuu kovassa kelissä pitkän ajan kuluessa niin paljon rasitusta, etten uskaltaisi luottaa tuollaisten veneiden kestoon. Kivahan niillä on kisata ja tehdä reippaita päiväreissuja, mutta pidempi aika yhtämittaisessa kovassa kelissä vaatii veronsa. Kölin menetys on harvinaisen paha paikka kaukana avomerellä. Eikä fiksua myöskään 12 hlö pelastuslautta 4 hlö miehistölle, joskin kyseenalaista olisiko pienemmästäkään tässä tilanteessa ollut apua.
Ehkä ovat oppineet saksalaisilta. Kölipultit kiinni ainoastaan
muttereilla, ei aluslevyä. Kun katsoo noita siistejä reikiä pohjassa
niin voi vaan todeta että teräslevyä ei taatusti ole käytetty.
Säätyihän siinä vähintään 50 egee. Kuka välittää neljästä
ihmishengestä, ei ainakaan Beneteaun väki. Toivon minäkin
että joutuvat maksamaan ison summan menehtyneiden omaisille.
En ole kuullutkaan, että Bavariasta olisi köli lähtenyt valtamerillä? Mihin tapaukseen tässä edellä on viitattu? Tietääkseni Bavariat ovat kohtuullisen tukevarakenteisia kölinsä osalta. Kölittömät turtlet, joita silloin tällöin on näkynyt, ovat olleet järestään raasereita, jolla suunnittelun lähtökohtana on nopeus.
Tuohon aluslevyjen kokoon sanoisin, että parempi pienet reijät, kuin koko kölialueen poistuminen kerralla? Jompikumpi nimittäin tapahtuu kaikille eväköleille, jos esimerkiksi pinnan alaiseen konttiin törmää.
Laadukasta keskustelua! Eivät taida keskustelun kaksi ensimmäistä (vai onko ne kirjoittanut sama henkilö...?) koskaan olleetkaan Beneissä. Kyllä niissä on oikeasti varsin isot aluslevyt ja tukevat pohjapalkit - päinvastoin kuin monessa 80-luvun skandissa kuten useammassa Albinissa, Comfortinassa jne.
Voisiko nimim. ei maasta kiinni. selittää miten aluslevy voi tulla
pyöreiden reikien läpi niin kuin kuvasta näkyy. Mikäli veneessä
on ollut aluslevy olisi se kölin irrotessa reipinyt ison reijän pohjaan..
Ainoa mahdolisuus jos on ollut aluslevy on se että pultit ovat
katkenneet. Tämä olisi outoa uudehkossa veneessä jossa
ne eivät ole ruosteesta heikentynyt.
Onkohan tässä väliin kommentoimisessa mitään järkeä? Lukekoon ketjun taas läpi se jota kiinnostaa :)
On vielä mahdollisuus, että pultit ovat irronneet kölistä, kuten Martelassa. Millaiset ankkuripäät niissä onkaan, ovatko tippuneet veneeseen sisälle, veneen ollessa ylösalaisin.
Käypä joskus jossakin veneessä äläkä sieltä sisämaasta huutele. Kuulepas, ei yhtäkään purkkaria ole teollisten valmistajien toimesta tehty ilman aluslevyjä.
"Reijän" on muuten puhekieltä jostakin sisä-Suomesta. Se pitää kirjoittaa "reiän",
Ei varmaankaan ole tehty yhtään ilman aluslevyjä, mutta liian pienillä aluslevyillä paljonkin.
www.ybw.com/forums/showthread.php?68526-Bavaria-42-Match-keels-problem
Toinen 2kk vanha Bavaria: http://www.youtube.com/watch?v=qmRIrh2hK5U
Varmaan kaikille jo tuttu juttu tuo Bavarian yritys tuoda markkinoille racer-cruiser venesarjaa. Niitä ajettiin kilpaa kiville, eikä ilmoitettu charterfirmalle tapahtuneesta. Kuten yllä olevasta kuvasta huomataan, on tuo köli varsin erilainen kuin saman ajan normaaleissa cruisingBavarioissa. En siksi yleistäisi raflaavaa videota Bavarian yli 30000:een valmistettuun cruising-malleihin.
Aluslevyiksi tarkoitetut lattaraudan palaset ovat menneet pultinreijistä lävitse taittuneena. Kahden pultin välissä olleet latat eivät ilmeisesti ole katkenneet vaan ovat tehneet pulttien väliin isomman aukon ja repineet ulointa laminaattia mukanaan. Luultavimmin pultit ovat kölissä ehjinä kiinni. Kaikenlaiset taskumaiset rakenteet rajoittavat veneen sisäpuolelle saatavan tukilevyn kokoa. Jos rakenne olisi perinteisempi niin omistaja olisi halutessaan voinut teettää vaikka 30 mm levystä sisäpuolelle veneen pituus ja leveyssuunnassa riittävän suurelle alueelle ulottuvat tukilevyt pohjan jäykkääjien väliin. Toinen vaihtoehto veneen merikelpoiseksi saattamisessa olisi ollut laminaattipaksuuden lisääminen riittäväksi mutta mitenkäs sen tuossa rakenteessa toteuttaa repimättä sisämodulia ensiksi pois.. Molemmat vaihtoehdot edelllyttttäisivät tosin pidempiä kölipultteja. Toisekseen veistämö myy noita veneitä valtamerikäyttöön.
http://www.boatdesign.net/forums/stability/cheeky-rafiki-50481-2.html
Ei edes ajettu kiville...
Enkä yleistä kaikille malleille, tämä on enemmänkin yleinen ongelma myös Firsteissä
yms..
Fakta on että on tukevampaa tekoa ja heikompia konstruktioita.
Tasapohja ja ohut laminaatti matalassa pilssissä ei nyt vaan ole hyvän matkapurren ominaisuuksia aluslevyn koosta riippumatta.
Olihan Viron Finngulffissakin alimittainen kölituenta kun työntekijä tarvitsi vähän kuitua kotiin omaan projektiiin...Onneksi ei käynyt pahemmin.
Uudet cruising bavat eivät paljon pohjasta eroa matcheihin.
Myös syvä pilssi ja ohut laminaatti heikko yhdistelmä. Sekä pilssillinen, että pilssitön vene voidaan tehdä yhtä vahvaksi. Pilssi itsessään ei rakennetta vahvista. Pohjatukeilla ja laminaattipaksuudella varmistetaan kestävyys.
Tässä yksi vanha tasapohjainen pilssitön vene, jonka ei "asiantuntijoiden" mukaan pitänyt kestää karilleajoa edes hiljaisessa vauhdissa, mutta kestikin ilman pohjavaurioita karilleajon terävään kallioon täydellä vauhdilla moottorilla (yli 6 solmua).
http://www.schildt.nu/dominant95/keel_in_media_bfa11_81.htm
Eroja tietysti on karilleajokestävyydessä, mutta toisaalta kölikiinnityksen ongelmat ilman karilleajoa ovat äärimmäisen harvinaisia. Bavaria 42 Match oli hyvin ikävä tapaus, mutta nekin on kaikki vahvistettu ja niillä on purjehdittu paljon vaativissa oloissa.
Samalla kaikkien eväkölisten veneiden kölikiinnitykset saa rikki karilleajamalla riittävän pahasti. Myös vaikkapa S&S Swanin.
Kaksi karilleajoa ei ole koskaan samanlaista, vaan niissä on hyvin suuria eroja. On aivan eri asia osua irtokiveen, laakeaan kalliion, hiekkaan, jyrkän kallion reunaan jne. Samoin veneen vauhtia, kallistus jne. vaikuttavat. Toisin sanoen asiasta ei voi päätellä juuri mitään muutaman karilleajon perusteella.
Niin, tosiaan kontit, tai olisko valas mahdollinen? Ärtynyt, isonpuoleinen valas pamauttaa sivupuolelta köliin, ja sitten kerta vielä toiselta puolelta?
Mahtaako noita kölin irtoamisia olla saman hintaluokan ei-avomeriveneissä yhdellä enemmän kuin toisella merkillä?
Olisko optimi sitten joku pitkäköli?
Voi teitä rantojen miehet. Odottakaa nyt rauhassa että onnettomuustutkinta saa tehtyä työnsä ja esittää tuloksen.
Mielikuvituksellisten syitten pyörittely on turhaa.
Tuskin kyse mistään törmäyksestä. Olisihan miehistö maininnut siitä samalla kun ilmoitti omistajalle, että vene vuotaa. Siellä oli kovaa keliä ja vene sen takia kovassa koetuksessa. Tuollaiselle kölille se voi riittää, valitettavasti. Valtameren ylitykselle lähtiessä syytä muistaa, että veneeseen kohdistuu valtavia luonnonvoimia, pitkään ja yhtäjaksoisesti, ja apu on kaukana. Miehistö ehti havaita vuodon veneessä ja raportoi veneen omistajalle, oiskohan köli jo silloin löystynyt ja vuoto alkanut sieltä, sittenhän ei kovassa kelissä enää paljon tarvita, että irtoaa kokonaan. Ja milläs korjaat, keskellä merta, kovassa kelissä?
Mikä onnettomuustutkinta? Vene on varmaan jo meren pohjassa, jäljellä vain pari valokuvaa ja hätäviesti.
Mielikuvituksellistenkaan syitten pyörittely ei ole turhaa, vaan kyllä näitä mahdollisia skenaarioita kannattaa miettiä ja ottaa ainakin omalla kohdallaan tulevaisuudessa huomioon parhaansa mukaan. Tässä tuskin kovin seikkaperäistä selvitystä tullaan saamaan, kun miehistö on menetetty, rungonraadosta on vain nuo kuvat (tuskin taloudellisesti kannattavaa hinata mihinkään) ja korkeintaan lisätietoa tulisi miehistön aiemmin lähettämistä viesteistä mm. veneen omistajalle (ainakin raportoivat vuodosta). Jokaisesta onnettomuudesta kannattaa ottaa opiksi.
Yleensä metallin murtuminen on pitkä prosessi.
Se on voinut saada alkunsa paljon aikaisemmin esimerkiksi pohjakosketuksessa.
Piileviä murtumia ei ole havaittu. Niistä alkaa metallin väsyminen, joka katkaisee ensi yhden pultin ja rasittaa sitten muita, joissa alkaa myös väsyminen.
Lopulta rakenne antaa kokonaan periksi. Se voi tapahtua missä tilanteessa tahansa.
Onneksi metallista näkee, miten murtuminen on tapahtunut. Sielä pinta on väsymista ja karkea katkennut kerralla. Vain täydellinen tollo antaa arvion pulttien katkeamisen syystä näkemättä niiden pintoja.
"Onneksi metallista näkee, miten murtuminen on tapahtunut. " No eipä siitä paljon onnea tässä tapauksessa enää ole. Kaik on mänt.
Sohvan nurkasta on tietysti hyvä arvioida, mutta tulee mieleen että tekikö miehistö mitään veneen rasitusten vähentämiseksi havaittuaan veneen vuotavan; vähennettiinkö purjeita tai muutettiinko kurssia. Miksi pelastuslautta ei ollut laukaisuvalmiudessa kun havaittiin veneen vuotavan keskellä valtamerta. Menikö miehistö halpaan siinä että apu olisi fyysisestikin lähellä kun se on satelliittiyhteyden päässä.
Kuvan perusteella osa pulteista, eli kölin päätyjen pultit on tulleet nätisti läpi, kun taas keskiosan pultit on tulleet ehkä aluslevyineen repien laminaatin mennessään. Varmaan ne päätyjen pultit on pettäneet ensin, mikä tukee ajatuusta väsymisestä.
Niinhän siinä yleensä käy. Kun rakenne heikkenee tarpeeksi jäljelle jääneet osat eivät kestä kuormaa ja irtoavat kerralla.
Vaikka tätä ei voikaan suoraan verrata, niin vuokraveneistä irtoaa kölejä aika usein johtuen siitä että niillä ajetaan usein karille eikä jälkiä korjata koska niistä ei kerrota ettei jouduta maksumieheksi.
Syy tähän tapahtumaan voi hyvin olla kaukana historiassa, vaikka venettä nostetaessa tapahtunut haveri, joka ei näyttänyt päälle kovin pahalta.
Jos vuokraisin tuollaisia veneitä niin asentaisin kiihtyvyys- tms. anturin veneeseen/köliin jolla helposti voi todeta onko karille ajettu. Hyvin pieni kustannus veneen kokoknaishintaan nähden.
Esikiristettyjen kölipulttien ongelma ei todellakaan ole väsyminen vaan rasituskorroosio. Tämä nimenomaan nykyään tavallisimmilla materiaaleilla eli 304,316,316L sekä 317
Kuvien perusteella voi aivan yhtähyvin olettaa etummaisen ja takimmaisen pultin katkenneen, ja keskimmäisten vierekkäin sijoitettujen menneen ehjänä kölin mukana pohjaan laminaatin hajottua.
Oli täysin arvattavaa, että tästä aletaan riekkumaan palstalla. Ilmeisesti joidenkin kesä on pelastettu, kun vene hajoaa ja ihmisiä menehtyy?
First 40.7 (uudehko 4?) ei ole uusi vene ja siinä on ollut tunnetusti ongelma kölin tuennan kanssa. Ilmeisesti tehdas on noita korjannut?
Onko sitten muissa veneissä vastaavia vikoja? No onhan köliongelmia ollut esim uudesss Swanissa, joutui pari vuotta sitten lähes merihätään, mutta pääsi onneksi viimehetkellä Kalmariin tai Karlskronaan suojaan. Joku näppärä voi varmaan googlettaa netistä jutun.
Tää nyt on ihan turhaa ja ajan hukkaa vastata, koska aina täällä riekutaan ja mollataan kaikkia veneitä. Sairasta porukkaa suurin osa.
Useimpia meistä kiinnostaa riskirakenteet veneissä, ihan jo siitä syystä, että joku päivä voi omakin köli tippua. Me oltaisiin sairaita, jos tuo ei yhtään kiinnostaisi.
Kiinnostaa varmasti, mutta johtopäätösten teko ilman tietoa alkaa mennä sosiaalipornon puolelle.
Kölejä irtoaa kaikista veneistä, mutta se johtuu yleensä siitä, että ne ovat osuneet johonkin vedessä tai maissa. Pitää muistaa, että sillä, jonka hallinnassa vene on saanut osumaa, on taloudellinen intressi olla kertomatta siitä ja/tai laiminlyödystä korjauksesta/tarkastuksesta.
Intressi syyttää muita vain kasvaa, jos ihmishenkiä menetetään
Omalla kohdalla tässä nyt lähinnä kiinnostaa se, mikä on mennyt pieleen, ja mitä voi oppia. Tämä on vain yksi keissi, ja se joko kertoo tai ei kerro, onko kölirakenteissa yleisesti eroja ja millaisia. Oli surullista, että ihmisiä kuoli, mutta ei se puoli minua tässå eniten kiinnosta, vaan se, miksi onnettomuus tapahtui. Näyttävimmin uutisoidaan kuolemaan johtaneet onnettomuudet, ja siksi niistä myös eniten puhutaan.
Tässä on kuvia eräästä kölistä. Köli näytti melko normaalilta, mutta sitten huomattiin sen liikkuvan hiukkasen puolelta toiselle. Köli irrotettiin. Kölipultit onkin sitten jo melko erikoisen näköiset.
http://www.sailnet.com/forums/gear-maintenance/71986-keel-bolt-bilge-issues.html
Pilssi näyttää kaikkea muuta kuin normaalilta. Omista tyhjensi jatkuvasti pilssiä eikä selvittänyt vuodon syytä? Tietämättömyys ja välinpitämättömyys on huono yhdistelmä.
Montako pilssiä olet nähnyt (9-19) - oman lisäksi tuskin montakaan,.
Komppaan Bossua, tuollainen on aika normaalin näköinen.
Tuollaisia tietäväisiä ja välinpitäviä on vain pikku vähemmistö kaikista veneenpitäjistä. Monella muulla on nimenomaan se huono yhdistelmä, ja sen takia rakenteissa tulisi olla varmuuskerrointa, vaikkei idioottivarmaan päästäisikään.
Kölipultithan olivat pahasti ruosteiset myös pilssin puolelta katsottuna. Ei todellakaan ole normaali tilanne ja ainakin itse huolestuisin, jos kölipultit olisivat noin ruosteiset. Ennen ilmeisesti käytettiin tavallista rosteria (304, A2) eikä haponkestävää (316, A4)?
Ehkä tuossa asiassa pilssittömyydestä on etua? Minulla on aina vene rutikuiva lukuunottamatta lokeroa, johon mastosta tuleva sadevesivuoto tulee.
Parisenkymmentä vuotta olen ollut katsastajana, eikä tuollaista vielä ole vastaan tullut. Selvästi näkee, että ruoste ei ole peräisin pelkästään näkyvistä pultinpäistä.
Ennen käytettiin ferriitistä terästä, ja veneetkin tehtiin puusta. Ja ne kölipultit todellakin ruostuivat pahasti. Pari milliä ruostetta pinnassa kauttaltaan ei ollut mikään poikkeus. Etuna se, että korroosion eteneminen näkyy helposti, ja siten myös jäljellä olevan lujuuden arviointi onnistuu helposti kohtuullisen tarkasti.
Nykyään saa parempaakin kuin 316, 316L tai 317, esim 2205 austeniittisferriittistä, eli duplexia, kuten linkistä näkyy.
http://marskeel.com/production/capacity/keel-bolts/
Siitä huolimatta tuota 304 käytetään edelleen yleisesti.
Noiden perusausteniittisten ongelma on rasituskorroosio jatkuvassa vedossa kloridi-ionien läsnäollessa. Engl stress corrosion cracking. Se kun etenee raerajoja pitkin materiaalin sisällä, eikä pultin pinnassa näy ruostetta välttämättä lainkaan. Mitä kylmempää vesi on, sitä pienempi ongelma tämä on. Kun itämeri lisäksi on murtovesiallas, on täällä paljon pienempi korroosioriski kun lämpimässä suolavedessä.
http://marskeel.com/production/wp-content/uploads/2013/12/Keel_Repair_White_Paper.pdf
Tuossa lisätietoa niille, joille aihe on ihan oikeasti uusi.
Veneen halvanoloinen sisusta ja huono / hengenvaarallinen laatu yhdistettynä
maahantuojan todella huonoon palveluun, siinä tarpeeksi syitä olla ostamatta
Beneteaun veneitä.
25 vuoden asuntolaina ja yyteetä pukkaa, siinäkin hyvä syy.
Mukavaa vaihtelua tämä Benen laatukeskustelu! Sitä Bavariaa veivattiinkin turhan kauan!
Kun oma elämä kusee on kiva haukkua muita :D
Muutama merkki on vielä jäänyt haukkumatta. HRä jo veivattiinkin pari vuotta sitten. Eikö kukaan "asiantuntija" keksi Arconasta, Dehleristä, Dufourista, Finngulfista, Finnflyerista, Salonasta, Elanista tai Grand Soleililsta mitään haukuttavaa?
Hyvä pointti! Mutta jos ensin haukutaan yksi "puhki", ja sitten seuraavaa tulille!
Noista mainitsemistasi suomi24-asiantijat ovat aika perusteellisesti haukkuneet ainakin Finngulfin ja Elanin. Eikä ihan syyttä.