Juu elikkä kyseessä on iso koulukiinteistö, koneellisella regeneratiivisellä pyörivällä lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihto. Järjestelmään kuuluu taajuusmuuntajalla varustetut puhaltimet. Järjestelmässä ei ole hiilidioksidiohjattua, eikä kosteusohjattua toimintaa. Kierrätysilmapeltiäkään ei ole. Jälkilämmityspatteri on. Osaisitteko kertoa tekstini perusteella, että perustuuko tuo puhaltimien säätö tässä kiinteistössä tuohon lämpötilan säätöön, eli tuon lämmityspatterin veden lämmön säädön apusäätönä? Joissakin eri paikoissahan tuo säätö perustyy ilmankosteuden säätöön ja juuri tuohon em. lämpötilaan. Onko olemassa hiilidioksidimäärän ohjaukseen perustuvia järjestelmiä? Tai vielä joihinkin muihinkin? Jos tässä mainitsemassani koulussa tuo säätö ei perustu lämpötilaan, niin mihin se voisi perustua. Kertokaapa te tietoniekat jos tiedätte.
Taajuusmuuntajien merkitys ilmavaihdossa?
Romppa T.
15353
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Epähuomiossa jäi kertomatta että tuolla koululla ei ole myöskään ilmanvaihdossa jäähdytystä, että semmoista.
Nykyään laitetaan iv-koneisiin usein taajuusmuuttajat, vaikka ajettaisiin vakioilmavirtaa (ei mitää CO2 tms säätöjä).
Taajuusmuuttajia voidaan hyödyntää ilmavirtojen säädössä kohdilleen niiden avulla voidaan pitää ilmavirta vakiona suodattimien likaantumisasteesta riippumatta (vakio kanavapainesäätö tai ilmavirtasäätö).
Taajuusmuuttajat tulivat iv-kojeisiin, kun niiden hinta tippui riittävän alas. Tärkein etu on että hihnakäytöt joilla on aiemmin ilmavirrat säädetty kohdilleen, jäävät pois.
Ilmavirtojen asetteluhan tapahtui valitsemalla sopivan kokoiset hihnapyörät, moottoreiden kierrosnopeudethan voitiin valita vain 3000/n välein, jossa n on kokonaisluku 1..n6
Nyt kun puhaltimen siipi on suoraan moottorin akselilla, hihnojen vaihto säännöllisenä huoltokohteena jää pois.
.
Jos laitoksen ilmavirrat muuttuvat käytössä esim kouluissa tuuletustilanteessa, on aiemmin tarvittu kaksinopeusmottori tai kaksi moottoria omilla hihnakäytöillään. Taajuusmuuttajalla homma onnistuu vaivattomasti säätimillä.
Ilmavirtojen säätö ei liity tapauksessasi lämpötilan säätöön mitenkään. Lämpötila säädetään joko poistoilman mukaan tai pidetään vakiona lämmityspatterin säätöventtiilin avulla.
Hei. Kiitoksia vastauksista. Kyseinen järjestelmä tässä koulussa on suljettu ja valvomon monitorilta ku olen kahtonut niin tulo- ja poistoilmakanavissa on molemmissa lämpötila anturit. Siinä Regeneratiivisen lämmöntalteenottokiekon yhteyvessäkinhän on ne anturit mutta nehän on tarkoitettu että näkee miten tehokkaasti se kiekko kerää lämpöä. Eli tarkoitan nyt niitä toisia, mitkä ovat lähempänä luokkatiloja. Niissä ei ole asetusarvoja, ainoastaan mittausarvot. Osaisitteko kertoa et toimiiko nämä anturit apusäätönä sille lämmityspatterin veden säädön lämpötilalle?
Laitoksen suunniteltu toiminta on kerrottu säätökaaviossa. Kaiva se esiin.Siinä kerrotaan mitä kukin anturi mittaa ja mihin tietoa käytetään ja millainen säätötoiminto arvoista seuraa.
Regeneratiivisissa roottoreissa saattaa olla oma huurteenesto-toiminto, joka pienentää roottorin kierroslukua jäätymisen estämiseksi, ylennsä paine-eromittauksen perusteella tämä muusta säätötoiminnosta riippumatta.
Antureiden mittausarvoille ei ole asetusarvoja sillä ne ovat faktoja ...
Miten niiden antamaa informaatiota hyödynnetään, kerrotaan säätökaaviossa.
Tuloilma-lämpötila-anturit tarkkailevat tuloilman lämpötilaa ja ohjaavat vesipuolen venttiililiä annetun säätökäyrän mukaan, kuten jo edellä todettiin. Tämä siis oli joko poistoilman mukaan tai vakiosisäänpuhalluslämpötilan mukainen.
Mikä tässä on oikeasti ongelma, kuulostaa siltä kuin säätölaitefirman pitäisi poketa?
Aikaisempaan kysymykseen C02 ja ilmanlikaisuusantureista, kyllä on olemassa ja niitä käytetään enenevässä määrin ilmavirran määrän säätämiseen, onhan se tarpeen mukaista ilmanvaihtoa.
Juu pittääpä lähipäivinä ehtiä käsiini se säätökaavio. Mut onko kaikissa laitoksissa, joissa on se lämmöntalteenottojärjestelmä ja lämmityspatteri, lämpötila
anturit kanavassa/kanavissa patteriveden säädölle? Eli että ei ole sellaista järjestelmää, jossa on patteri mut ei ole ilman lämpötila anturia kanavistossa?
Kyllä on, tuloilmakanavan anturilla paitsi ohjataan säätöventtiiliä, myös varmistetaan ettei tuloilman lämpötila laske liian alas eikä nouse liian korkeaksi.
Hei. Eli että kaikissa järjestelmissä joissa on se patteri, niin on se tuloimakanavassa anturi mittaamaan sitä järjestelmää jossa kerroit tuossa viimeisessä viestissä? Miten muuten nuissa suodattimissa joista valvomosta näkee sen ilmanpaineen Pascal määrän? Suodattimen molemmillahan puolella on ne anturit, uuemmissahan siinä on letkut johtaa siihen yksikköön. Jos kuvitellaan vaikka hetkeä jolloin mittausarvo on 100 pa, Tietäisitteko miten tämä arvo määräytyy?
- Tuloilman lämpötilaanturi taitaa olla todella kaikissa järjestelmissä.
- Kyseessä on paine-eroanturi eli suodattimen kummallakin puolella on letku, joka johtaa annturiin, josta lähtee viesti valvomoon. Arvo 100 Pa on siis paine-ero suodattimen yli. esimerkiksi ennen suodatinta -50 Pa ja suodattimen jälkeen -150 Pa, erotus 100 Pa Laitoksen kojekortissa on kerrottu suodattimen alku- ja loppupaine-erot. Alkupaine-ero puhtaalla suodattimella suunnitellulla ilmavirralla ja loppupaine-ero kun suodatin pitäisi vaihtaa.
Jos vastaat laitoksen ylläpidosta, ehkä jokin avartava kurssi olisi paikallaan.
Hei R oi. Juu mie en vastaa tästä laitoksesta. Mut voisitko vielä tarkentaa tuota paine ero hommaa? Ku mie sitä että minun ajatukseeni käy vain tuo homma tuossa esimerkki tilanteessa, et paine ois ennen suodatinta 150 pa ja suodattimen jälkeen 50 pa eli suodattimen paine eroksi tulisi näin se 100 pa. Et tämmöistä. Asiasta vähän sivuraiteelle: Osaisitko kertoa että mikä ero on kiinteistöautomatiikassa ohjaus säätöpiiriltä verrattuna automaattikäyttöön? Sie R oi tunnut tietävän hyvin nämä asiat, joten jään taas kiinnostuneena odottamaan vastuksiasi.
Paine-ero kanavan ja koneen sisällä tuloilmassa verrattuna ulkoilmaan kasvaa puhaltimeen saakkaa alipaineisena. Siis puhallinkammiossa on suurin alipaine.
Ulkosäleikön jälkeen on esim n - 20 Pa , sulkupellin jälkeen -50 Pa eli suodattimen etupuolella Suodattimen painehäviö on 100 Pa joten alipaine ulkoilmaan nähden suodattimen jälkeen on -150 Pa, roottorissa häviää edelleen 150 Pa ja lämmityspatterissa 50 Pa joten puhallinkammiossa on -350 Pa. Puhaltimessa paine nousee esim 250 ylipaineiseksi jos puhallin kehittää 600 Pa kyseisellä ilmavirralla.
Suodattimen kohdalla siis ennen suodatin on korkeampi paine kuin jälkeen. Virtaus kulkee aina kohti alempaa painetta. Huomaa että paineet ovat miinusmerkkisiä.
Jos suodatin on myös puhaltimen painepuolella, kuten korkean erotusasteen hienosuodattimet usein ovat, voivat paineet olla kuten esitit.
Kaikki luvut yllä kuvitteellisia arvoiltaan.
Kiinteistöautomaatiokysymys en ymmärrä enkä hallitse aluetta.
Juu elikkä kun siinä valvomon ruudulla näkyy siinä suodattimen kohdalla vaik se 100 Pa niin virallisesti kun puhutaan niin sehän on juuri sen suodattimen painehäviö, vai mitä? Sitä vielä että ne hienot suodattimet on kemiallisia, vai mitä? Tiijätkö R oi, että kun puhumme mekaanisista suodattimista ja sähköisistä suodattimista, niin kumpi niistä mahtaa olla tarkempi?
Sehän se on, mutta onko se sallittu max-arvo vai mittausarvo ...suodattimen painehäviö joka tapauksessa.
Normaali mekaaniset suodattimet jaetaan 3 tehokkuusryhmään, karkea-, hieno- ja Hepa-suodattimiin.:
1. Karkeasuodattimet:
- Kojeiden poistopuolella saatetaan käyttää karkeasuodattimia lto-laitteiden suojaamiseen . Karkeasuodattimia käytetään myös hienosuodattimien esisuodattimina koska ne ovat paljon hienosuodattimia edullisempia.
2. Hienosuodattimet:
- Tuloilmakoneissa kouluissa käytetään yleensä hienosuodattimia suodatusluokka EU5, EU7, EU8 TAI EU9, joista EU7 lienee tavallisin.
3. Hepa-suodattimet
- näitä käytetään mm sairaaloissa, elintarvike-, lääke - ja elektroniikkateollisuudessa, sekä atomivoimaloissa eli kun tarvitaan ehdottoman puhdasta ilmaa.
Sähkösuodatittimet
- Näiden erotuskyky on suunnilleen luokkaa EU7-EU8. Sähkösuodattimilla ei päästä erotustarkkuudessa lähellekään mekaanisia laaja-pintaisia hepasuodattimia.
Kemialliset suodattimet:
- Kemiallisia suodattimia ovat mm aktiivihiili- ja purafil-suodattimett , jotka absorboivat itseensä haitallisia kaasuja.
jokaisessa koti pojan imurissakin on hepa suodatin miksi ilmanvaihdossa se on vain jokin atomivoimaloiden etu oikeus?
On hepa suodattimia ja hepasuodatinmateriaalia. En aivan heti usko että pölyimureiden suodatiimien erotusasteet täyttävät oikeiden hepasuodattimien vaatimuksia, vaikka materiaali olisikin kelvollista.
Imuri pörrää ½ tuntia viikossa, se on vain 1/336 siitä ajasta mitä ilmanvaihton suodatin on toiminnasssa. Imurit kehittää painetta 5000-15000 Pa, joten hepasuodattimen suuri painehäviö ei ole ongelma. Kuitenkin noipeus materiaalin läpi on aivan liian suuri, jotta hepasuodattimen vaatimukset täyttyisivät.
Tässä on kyse rahasta (jälleen kerran) EU 7-8 poistaa jo pölystä hiukkasia n 99 paino-%, joten on suunnilleen samantekevää miten sen yhden prosentin käy, vaikkakin juuri hankalimmasta hiukkaskoosta 0,3 um erottuu vain 50-60%. .
Eihän tämä mikään etuoikeuskysymys ole, jokainen voi tilata ja asentaa hepasuodattimen tuloilmakoneensa jälkeen tulopuolelle. Suodatinkotelo ja pari suodatinta maksavat tuskin enempää kuin muu kone yhteensä. Pitää vain huomioida, että suodattimen tulee olla melko suuri jotta saadaan painehäviö pidettyä kurissa.
Tämmöiset paremmat hepasuodattimet testataan jokainen erikseen ennen kuin ne toimitetaan. On tiloja joista ei saa päästä yhtään tiettyä koko isompia hiukkasia ulos tai sisään. Tämmöisiä on esim tilat missä testaillaan bakteereita Myös leikkkaussalit on puhdastiloja jossa putipuhdas ilma laskeutuu leikkauspöydälle.
Atomivoimaloissa ei käsite ole etuoikeus vaan velvollisuus