Fysiikasta tuli myös L, englanti ja kemia E, äidinkieli C. Olenko älykäs vai vain ahkera?
Pitkästä matikasta L, olenko älykäs?
Mikä on totuus?
662602
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 66
Vanhimmat
Todennäköisesti ainakin jonkin verran keskimääräistä älykkäämpi; enempää ei voi noilla tiedoilla sanoa.
En osaa yhtään sanoa. Pitäisi nähdä ja jutella kanssasi tunti, pari. Tunnen hyvin älykkäitä kouluttamattomia ihmisiä, ja myös hyvin tyhmiä erittäin koulutettuja.
Ei pelkällä älykkyydellä opi matematiikkaa. Matematiikkaan liittyy sääntöjä ja asioita, joita pitää muistaa ja harjoitella. Toisaalta pelkällä ahkeruudella harvemmin kirjoitetaan niitä älliä.
Vastauksia edellisiin. Ei se älykkyys parin tunnin juttelulla selviä. Työhaastattelujen tukenakin käytetään testejä silloin kun on erityistä älykkyyttä vaativa tehtävä, vaikka on todistukset käytettävissä.
Todella älykkäälle (vähemmän kuin yksi sadasta) lukiomatematiikka on leikintekoa ja siitä selviää ällän arvoisesti aika vähällä työllä.
ei siitä matematiikan taidosta voi päätellä vielä älykkyydestä mitään.. Ei se siitä taidosta kiinni ole. Asia on pitkän elämän aikana monesti nähty, koulumenestys ei kerro mitään ihmisen älystä. Juttelulla asia selviää kyllä heti.
"Juttelulla asia selviää kyllä heti."
Taidat olla niitä jotka ajattelevat että itsensäkaltaisiksi osoittautuvat ovat älykkäitä. Useat todella älykkäät ovat aika introvertteja ja saattavat antaa suorastaan tyhmän kuvan itsestään, eivät edes välitä siitä minkä kuvan antavat itsestään vieraille.
Koulumenestyksen ja älykkyyden välillä on aika vahva korrelaatio ja erityisesti matematiikan osaamisen ja älykkyyden välillä. Merkittävin poikkeus on että jotkut varsin älykkäät alisuoriutuvat koulussa koska se ei kiinnosta.
"Juttelulla asia selviää kyllä heti."
Riittääkö viisi minuuttia vai meneekö vieläkin nopeammin älykkyyden selvittäminen?
Taidat itse kuulua niihin.. Minulla puhuu pitkä elämänkokemus.
No jos tyhmä on niin voi selvitä jo tuossa ajassa. Mutta se 1-2 tuntia mistä sanoin jo aiemmin.
15 2 on hyvin varma näköjään asiastaan. Mutta kuten sanoin elämänkokemus puhuu puolestaan. Koulutuksilla ei ole välilä eikä menestymisillä koulussa. Tyhmiä ja älykkäitä löytyy niin erittäin hyvin koulutetuissa ja kouluissa menestyneissä kuin vähemmän koulutetuissa/kouluttamattomissa. Tämä on elämän tosiasia.
Mullakin on aika pitkä kokemus teknisistä asiantuntijatehtävistä. Mutta enpä juurikaan pysty perustellusti luokittelemaan vuosia tuntemieni työtovereitteni älykkyyttä (siis yleisälykkyyden mukaan). Tietysti sellaisen ulospäinsuuntautuneen henkilön joka tavan takaa puhuu läpiä päähänsä älykkyydestä voi tehdä johtopäätöksiä.
Työyhteisössäni on kuitenkin henkilöitä jotka luokittelevat ihmiset fiksuihin ja tyhmiin. Itse en tekisi samaa jakoa enkä pidä noita luokittelijoita kovinkaan älykkäinä; ennemminkin heillä on suuret luulot itsestään.
"ei siitä matematiikan taidosta voi päätellä vielä älykkyydestä mitään."
Millaista roskaa. Jos pitkästä matematiikasta Laudaturin saaneita verrataan huomattavasti huonommin pärjänneisiin niin kyllä tilastollisesti merkittäviä eroja älykkyydestä löytyy. Joka muuta väittää ei todellakaan ole älykäs.
Opiskelen korkeakoulussa erittäin haastavaa alaa, jota teen myös työkseni. Kirjoitin fysiikasta Laudaturin ja pitkästä matematiikasta arvosanan E. Opintojeni varrella olen myös tullut pohtineeksi omaa älykkyyttäni. Lopputuloksena voin vain todeta, että en tiedä mitä älykkyys todella on. Tunnen monia hyvin älykkäitä ihmisiä, joilla on matalampi koulutustaso kuin minulla, eivätkä he pystyisi suorittamaan opintojaan samalla tavalla. Toisaalta häviän itse näille ihmisille monilla muilla osa-alueilla. Yhden asian olen lisäksi pannut merkille: korkeakoulutetut ovat yleensä keskimääräistä fiksumpia, mitä tulee yhteiskunnan arvostamaan käyttäytymiseen. Tämä ei aina korreloi 1-1 ongelmanratkaisutaitojen kanssa. Lisäksi olen pannut merkille, että ne kurssikaverini, jotka saivat parempia arvosanoja kuin minä itse, olivat yleensä ainakin jonkin verran itseäni älykkäämpiä. Se siitä korrelaatiosta.
Munkin ala tuntuu haastavalta ja C:n paperit lukiosta, enkä ymmärrä läheskään kaikkee. Kaikki tuntuu olevan älykkäämpiä. Miksi jonkun älykkään pitäisi panostaa koulunkäyntiin, kun onnellinen voi olla ilmankin ?
"Juttelulla asia selviää kyllä heti"
Ehkä tässä viitataan Turingin testiin. Eikös siinä jutella tietokoneiden välityksellä, ja yritetään selvittää onko vastapuoli kone.
Onneksi olkoon! :-) Muista juhlia jatko-opiskelupaikassa äläkä katoa kirjoihin täysin!
Itse sain lyhyestä matematiikasta L, englannista E, äidinkielestä ja reaalista C.
Lukiosta jäi hyvät muistot. :-)
Kyllä voi sanoa sinua matemaattiseksi. Sinun on helppo päästä yliopistoihin, mahdollisesti luonnontieteisiin.
Helppohan tuo on päätellä. Pitäisi tietää kuinka moni on saanut yhtä hyvät tai paremmat arvosanat ko. aineista. Kun puolet ikäluokasta käy lukion, se fiksuin puolisko, niin siitä sen näkee miten sijoittuu siinä ryhmässä.
Pitkän matematiikan kirjoittaa noin 10 000 oppilasta eli 1/6 ikäluokasta. Laudaturin saa kai runsas 5 % eli silloin ollaan teoreettisesti jo 1 % tasolla matematiikan koulumenestyksessä. Mutta ei tuo vielä kovin paljon kerro älykkyydestä.
Kertoo se jotain. Matemaattinen lahjakkuus luokitellaan ainakin omasta mielestäni älykköjen keskuudessa aika korkealle.
"älykköjen" keskuudessa ? Mitä luultavimmin itse päätit ketkä heitä älykköjä ovat..
Ei se matematiikka ole mikään yleisälyn osoitus.
"Älykkyystesteissä voidaankin erottaa yhteisen, yleisen älykkyystekijä g:n lisäksi joukko älykkyyden osia, jotka liittyvät esimerkiksi matemaattis-tieteelliseen, verbaaliseen tai visuaalis-tekniseen lahjakkuuteen."
Älykkyyden eri osatekijät korreloivat positiivisesti. Ja onhan se selkeä fakta että matemaattisesti lahjakkaat menestyvät yleensä hyvin ainakin kuviopäättelytyyppisissä testeissä.
Tarkoitin älyköillä tässä yhteydessä vähintään Mensan ja Intertelin jäseniä.
"Ei se matematiikka ole mikään yleisälyn osoitus."
Joo, ei tietenkään ole. Eikä muukaan koulumenestys. Ihminen on älykäs jos hän on itse sitä mieltä. Se on tämän palstan älykköjen mielipide joten kyllä se varmasti niin on.
Älykkäät ei näillä palstoilla käy. Koskee myös minua.
Johanna tukiaisella esim todella hyvä peruskoulu ja lukiotodistus. Sen perusteella kuulunee suomen älykköpiireihin.
No olisi hyvä nähdä nuo todistukset. Mutta voi olla älykäs, kun uunotti ulkoministeriä niin että sai tämän eromaan. Joutunut huonoon julkisuuteen alkoholinkäyttönsä vuoksi. Ja onhan Kata Kärkkäinenkin (vai Soura mikä lie) läpäissyt mensatestin vaikka monet pitävät bimbona.
Muuten USAssa Rick Rosnerilla on mitattu ÄO 192. Hän on nykyään televisio-ohjelmien käsikirjoittajaa. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa tarjoilijana, alastonmallina ja portsarina.
Tuksu juksaa. http://www.mtv.fi/viihde/muut/artikkeli/viihdeuutiset-tarkisti-johanna-tukiaisen-yo-todistuksessa-ei-allia/2973394
Onko Tuksulla muka pitkästä matikasta L?!
"Neljä ällää ja keskiarvo 9,1. Lukion jälkeen Johanna muun muassa pyrki yliopistoon lukemaan teologiaa. Hän ylsi kuitenkin vain varasijalle."
Selvä ristiriita tuossa tuollaisilla papereilla olisi mennyt heittämällä teologiseen.
Kokoomuksen puoluevaltuustossa on ainakin kymmenen tuotantotalouden diplomi-insinööriä, ette varmaankaan ole tienneet. Valtuuston koko on jotain muutama kymmenen.
Tästä voimme päätellä induktiivisesti, että matemaattiset huipputaidot eivät aina tarkoita älyllisiä huippusuorituksia todellisessa elämässä!
Tämä teoriasi on laskettu ihan perseelleen.
Et voi yhdistää tuota 1/6 ja 5% tuolla tavalla. Todennäköisyyslaskennan JA sääntö ei oikein sovi, koska suurin osa 1/6 ryhmästä ja 5 % ryhmästä on samoja. Niiden yhdessä esiintyminen ei tuo pienempää.
Lievennys: Taitaa tosin olla, että nykyaikana on vaikeampaa saada laudatur, muistaakseni rajoja on kiristetty.
Ennen sai tutkintovuodesta riippuen niinkin huonolla pistemäärällä kuin 42/60 laudaturin.
Itse taisin saada 46 pistettä matematiikan yo-kokeesta.
Sanoisin, että pitää saada ainakin 55 pistettä 60:stä, jotta olisi "älykäs".
Jo se, että yrität tarkastella itseäsi objektiivisesti, antaa suuntaa vastaukselle. Omaat sekä kognitiivisia kykyjä,että pitkälle vietyä tunneälyä
Älykkäät olennot yleensä pyrkivät manipuloimaan ympäristöään. Siksi onnittelut "saavutuksista".
Valistunut arvaukseni on että aloittaja kuuluu älykkäimpään viiteen prosenttiin.
Itse sain pitkästä matikasta ällän täysillä pisteillä. Kuuluin parhaan viiden prosentin sisällä parhaaseen viiteen prosenttiin. Toisaalta en ollut kovin yllättynyt, koska olin saanut kaikista käymistäni matikan kursseista kympin (MAA1-MAA13). Kurssikokeidenkin keskiarvo oli 10,00.
Mitä sait fysiikasta, kemiasta, englannista ja äidinkielestä?
Tiedät kyllä kysymättäkin ;)
Eikös nuo koearvosanat mittaa lähinnä sitä, että osaat kurssien asiat ja osaat vastata kysymyksiin sensoreiden haluamalla tavalla? Tunnen joitakin, joilta on matikan kokeessa rokotettu täysin oikeista vastauksista. En tiedä, miten älykkyyttä mitataan. Ja yleisesti ottaen arvosanoista ei voi päätellä miten ahkera olet, kun jotkut saavat samoja arvosanoja vähemmällä lukemisella kuin toiset.
"Tunnen joitakin, joilta on matikan kokeessa rokotettu täysin oikeista vastauksista"
Vaikka vastaus olisi oikein, välivaiheissa voi silti hyvinkin olla puutteita, mikä ymmärrettävästi johtaa pistevähennyksiin.
Jos saa matikasta L:n, on matemaattisesti älykäs, tuskin välttämättä muuta. Itse asiassa äidinkielen arvosanasi kielii, että olet nimenomaan matemaattinen ihminen. Voi se kertoa tosin jotain muutakin. Jos olisit laajemmin älykäs, olisivat kaikki kirjoittamasi aineet vähintään E, ellei peräti L.
Ahkeruuden voinet arvioida ihan itsekin. Itse en sitä osannut olla, enkä osaa vieläkään ; ) Siksi arvosanani olivat jotain aivan muuta.
Jos tahtoo esim. diplomi-insinööriksi pitää olla hyvä matikassa ja fysiikassa. Eikä kemian osaamisesta haittaa ole, samoin englantia on hyvä osata. Sen sijaan äidinkieli on perin hyödytyn, mitä jollain kieliopilla tekee, ei mitään. Kunhan tulee ymmärretyksi, se riittää.
Monet insinöörit ovat hyviä suunnittelijoita ja analyytikkoja mutta huonoja raportoijia. Äidinkielen hallinta sillä tasolla että osaa raportoida tekemisensä jäsennellysti ja muille helposti avautuvassa muodossa on nykyään tärkeätä.
Miten siihen täydellinen kielioppi auttaa? Tulosten raportointi ei ole rakettitiedettä, niiden saaminen on. Jos on hyvä äidinkielessä kannattaa ryhtyä äidinkielenopettajaksi, toimittajaksi tai tiedottajaksi. Insinöörille se on aika marginaalinen taito.
Teknisissä asiantuntijatehtävissä kun on ollut vuosikymmeniä, on nähnyt aika vaihtelevaa raportointia. Kyllähän jo kielioppivirheetkin ärsyttävät, jos ei osaa vaikkapa yhdys sanojen käyttöä. Samoin kapulakielisyys ärsyttää, kun esim. systemaattisesti suorittaa tekemistä. Jotkut eivät osaa sieventää virkkeitä, niistä tulee tarpeettoman pitkiä ja monilauseisia vaikka asian voisi esittää paljon ytimekkäämmin. Muutamat hukkaavat itse pääasian runsaiden yksityiskohtien mereen.
Hyvän raportin pitäisi olla sellainen että kunkin kappaleen alkutekstistä jo ilmenisi sen pääsisältö niin että nopea lukija löytää helposti raportista olennaisimman, ilman että pitää tavata sitä läpi.
17 11, hyvän insinöörin tärkein taito on hyvä, virheetön äidinkieli, pitääkö puhua kirjakieltä?
Ei se tärkein taito ole, niin en ole sanonut, vaan tärkeä taito. Ei kahvitunnilla juuri kukaan puhu kirjakieltä eikä esim. sisäisissä kokouksissa se ole tarpeen. Mutta ainakin minua ärsyttää kovin vapaa puhetapa vaikkapa esitelmää pidettäessä esim. runsas sä-passiivin käyttö (...jos sä suunnittelet venttiilin niin sun pitää ottaa huomioon että...).
Nobelin fysiikan tai kemian palkintoa ei saa antaa mikäli ei osaa omaa äidinkieltään kiitettävästi! Pitää olla muodikkaasti pukeutunut ja hiukset leikattu sekä kammattu. Niin ja parta ajettu!
Ei aivan huipuilta edellytetä huippukommunikaatiota. Ääriesimerkki tästä on esim. nobelpalkittu fyysikko Paul Dirac. Hänen mukaansa on kuulemma nimetty kommunikaation yksikkö: yksi sana tunnissa. Nykyään Dirac kai luokiteltaisiin Asperger-ongelmaiseksi, kuten eräät muutkin huippufyysikot ja -matemaatikot.
Kuvaavaa on Paul Diracin lausahdus: "Tiede yrittää kertoa kaikille ymmärrettävällä tavalla jotakin, jota kukaan ei aikaisemmin tiennyt. Mutta runous on sen täydellinen vastakohta.”
Jos on vaikka maailman tai edes Suomen paras siltojen suunnittelija niin kyllä silloin saa anteeksi yhdyssanavirheet ja muun vastaavan, niillä ei ole mitään merkitystä. Tietysti voi palkata sellaisen jonka äidinkieli on moitteetonta mutta silloin ei saa parasta. Riittää kun tulee ymmärretyksi. Ei insinööri ole mikään kaunokirjailija. Tosin onhan niitäkin, Antti Tuuri mutta se onkin jo toinen juttu.
Antti Tuurin kaunokirjallisista ansioista voidaan olla useampaa kuin yhtä mieltä, sillä pelkkä kirjojen julkaiseminen ei tee ihmisestä kaunokirjailijaa. Itse sanoisin, että Antti Tuuri kirjoittaa juonellisesti keskinkertaisia tarinoita kielellisellä luovuudella, joka on alle sen mitä kirjailijoilla keskimäärin on.
Taitaa riippua ihan siitä, miten nopeaa oppii ja omaksuu muuttuvat tilanteet. Matematiikka on sinänsä hauska asia, että se voi kieliä älykkyydestä esimerkiksi silloin kun itse keksit esimerkiksi jonkin kaavan, joka auttaa huomattavasti arkipäiväisessä elämässä (vaikka nyt se kuuluisa e=mc^2) ja yleensä nämä ovat kohdistettu johonkin tiettyyn aihepiiriin esim. nopeuden määrittäminen, pinta-alan laskeminen yms...
Toisaalta valmiiden kaavojen osaamista/muistamista en sanoisi älykkyydeksi.
Mitä olen huomannut lukiessani näistä erittäin älykkäistä henkilöistä olen saanut sen kuvan että vieraidenkielien nopea oppiminen on avainasemassa, varsinkin nuorella iällä.
Sinänsä järkevää, sillä silloin paneudutaan itselle täysin vieraaseen ympäristöön, missä ei ole vakioita ainakaan niin paljon kuin matematiikassa.
Ulkonäöllä ei taas minun mielestä ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Täysin riippuvainen siitä, minkälaisena haluat ihmisten näkevän sinut vai haluatko heidän näkevän. Psykologista, kulttuurista ja vakaumuksista riippuvaista.
Niin on, toisaalta kyllähän muistaminenkin ja se, että osaa yhdistää asioita on osa älykkyyttä.
Uusien kaavojen keksimisessä korostuu luovuus.
Matematiikka on sopimusjärjestelmä, toimitaan sovittujen sääntöjen mukaan. Fysiikassa matematiikan luonne on vähän eri. Kun on jokin laskukaava, sille täytyy löytyä fysikaalisesta maailmasta vastine, joka pystytään jollakin tavalla mittaamaan eli todentamaan oikeaksi. Monesti se menee niinkin päin, että on mittaustulokset jostakin asiasta, ja sille vain keksitään matemaattinen kaava, joka vastaa hyvin mittaustuloksia. Tämä on varmaankin pääsyy, miksi fysiikan kaavoissa on pajon erilaisia luonnonvakioita?
Yleensä isot tieteelliset läpimurrot tehdään nuorella iällä. Ymmärtääkseni siksi, että jos tiedemies on koko ikänsä tutkinut jotakin asiaa, ei ole helppoa myöntää olevansa väärässä vaikka koetulokset puhuisivatkin sitä vastaan, sillä siinähän menisi tavallan koko elämäntyö roskakoriin. Yleensä yritetään ennemmin etsiä jotakin järkiselitystä, sille miksi koetulokset ei natsaa. Siksi yleensä ne ovat nuoria, jotka tuovat mullistavia teorioita pöydälle.
Yleensä kouluhommissa 90% on työntekoa, 10% lahjakkuutta/älykkyyttä.
Mutta saatathan olla poikkeus . . .
Mihinkähän tuokin lausuma perustuu? Oma käsitykseni on että päästäkseen samaan koulumenestykseen tarvittavan työnteon määrä eri oppilaiden välillä vaihtelee varsin paljon. Matematiikassa suurin tekijä on älykkyys mutta muissa aineissa vaikuttavat myös muut tekijät, kuten lukunopeus ja muistiin painamistekniikat.
Syy voi olla myös huonot opiskelutekniikat.
Esimerkiksi mainitsemasi suuri lukunopeus. Nopeasti lukemisessa on varjopuolena se, että ymmärtääkö lukemaansa. Jos monimutkaisesta asiasta on kyse, lukunopeutta tärkeämpänä tekijänä pitäisin nimenomaan ymmärtämistä. Ymmärtäminen on myös muistamisen kannalta tärkeää.
Matematiikassakin vaikuttaa opiskelutekniikat, opettaja, opiskelumateriaalit, työnteonmäärä ihan kuten muissakin aineissa. Matematiikka on sopimusjärjestelmä, siksi ei niitä asioita voi älykkyydellä tyhjästä pieraista, kyllä ne täytyy ensiksi jostakin opiskella. Siihen miten nopeasti matemaattisista kaavoista hoksaa sen mitä ne tarkoittavat, vaikuttaa aika paljon se onko harjaantunut niitä lukemaan ja tulkitsemaan.
Muistiin painaminenkin on nimenomaan aika paljon tekniikkalaji.
Kyllä se älykkyys vaikuttaa eniten. Matemaattisesti hyvin älykkäille (joita on vähemmän kuin yksi luokkaa kohden) lukiomatematiikka on naurettavan helppoa ja he suoriutuvat siitä varsin vähällä työllä.
Nopealla luvulla hahmotetaan pääasiat tekstistä. Yksityiskohtiin voi tarvittaessa palata tarkemmalla luvulla.
Onko matemaattinen äly sinusta sellainen asia jota voi kehittää? Vai onko se sisäsyntyistä?
Lukiolainenkin on jo sen ikäinen, että ennen lukiota tehdyt asiat voivat vahvasti vaikuttaa siihen, miten hyvin osaa hahmottaa matemaattisia kaavoja, asioita, sääntöjä.
olet matemaattisesti lahjakas, suosittelen ahkerammaksi muuttumaan.
Älykäs ei kysele tyhmiä tällaisella tyhmällä& nimettömällä& naamattomalla palstalla. Yleisesti ottaen jos kertomasi arvosanat pitävät paikkansa, saatat olla älykäs tai sitten et (täällä sellaista ei voi tietää), mutta et kaikkien mielestä kiinnostava ihminen, koska et välttämättä ole kiinnostunut humanistisista tieteistä. Jos ylioppilastutkintoarvosanasi ( oletan sun olevan joku pelkän lukion suorittanut) muuten ovat noin hyvät, mutta äidinkielen arvosanasi noin muuhun nähden ns. alhaisempi, olet ilmeisesti ahkeroinut koulussa muuten ja panostanut tosissasi ylioppilaskirjoituksiin, mutta et ole ollut erityisen kiinnostunut kirjoittamisesta. Tietysti voi olla niinkin, että äidinkielesi ei ole Suomi.
Voisit ehkä innostua matematiikan tai insinööritieteiden opiskelusta yliopistossa? Suosittelen pyrkimään sinne, jos on laudatur pitkästä matematiikasta lukiosta. Myös vaihtoehtoisesti esimerkiksi lääketieteelliseen tiedekuntaan pääsisit varmasti aika helpolla. Edellyttäen tietysti, että sulla on psyyke & fyysinen terveys sillä tasolla, että pystyt yliopistosta tutkinnon suorittamaan. Monille hikareille käy huonosti yliopistoisssa ja he eivät selviä perusopinnoistakaan tai saatika mihinkään tutkintoon asti, koska yliopistot edellyttävät itsenäistä ajattelua, mihin ei lukiossa opeteta. Tietysti matemaattisesti lahjakkaan kyvyille voi olla käyttöä työelämässä ilman tutkintojakin, en tiedä. Yliopistot ja korkeakoulut opettavat kuitenkin ennen kaikkea sivistystä, mitä koulusivistystä vailla olevat eivät voi ymmärtää arvossa. Ja sivistystäkin voi sitten valintansa mukaan kukin käyttää sekä hyvään että vähemmän hyviin asioihin. Älykkäät tietysti siihen, että ihmisillä olisi parempi olla.
"yliopistot edellyttävät itsenäistä ajattelua"
Ikävä juttu on todeta jos ei osaa kirjoittaa kirjakieltä ja ajatus menee piiloon sekavaan tekstiin, se on huonompi juttu kuin kirjallisesti, joka osaa kirjoittaa ja jolla ei ole ajatuksia mutta osaa kopioida tekstiä.
minusta hänellä on laiskuus kyseessä, olen sen verran perehtynyt kirjakieleen.
Kun pärjää kirjallisesti matikassa, eli ymmärtää lukemisen ei estä opettelemasta kirjakieltä.
Paitsi jos ei ole lukihäiriötä kun aloittaja jättää sanomatta koen silloin normaaliksi mutta laiskaksi tai tietämättömäksi(ei ole motivaatioita opiskella), joka nostaa tasoa heikommaksi Äidinkielessä eli tekee helpommin virheitä kirjakielenkirjallisuudessa.
Kun osaa sisäistään lukemisen, niin käyttämään tietoa hyödyksi, sen minä taitan lukemisessa mutta lukisin vielä paremmin kun oppisi kirjakirjakielen.
Minun tasoni menee suullisesti kehnoksi kuin myös kirjallisesti mutta pahemmin kirjoittamalla kirjakielellisesti.
Minulla tekniikan löytyminen on haastavaa koska minulla ei ole mitään hajua miten sisäistän sivistyssanat paremmin kun suomenkieli on haastavaa, pitää opetella sivistyssanoja että ymmärtäisin Äidinkielenkirjallisuuden koukerot paremmin.
Jotkut oppii vain lukemalla paljon , että tiedostaa mihin pilkut, pisteet tulee ja hahmottaa luonnostaa(mutta se näkyykin vain pienenä virheenä kirjallisuudessa) mutta minun pitää kulkea hankalamman kautta (dysfasian vuoksi) koska en ole puhekieltäkään luonnollisesti oppinut kun pitää ymmärtää, miten sanojen tarkoitus ja käytettään ensin, niin siten oppinut puhumaan.
Sama on kirjallisuudessa, että pitää löytää oikea opiskelu tekniikka.
Ainut ongelma että ihmiset ei taida tietää opiskelu tekniikasta paljoa, sen vuoksi koska silloin se käsitellään paremmin vasta kun koetaan ongelmia.
Ei DI tarvitse kuin keskinkertaiset äidinkielen taidot, pääasia että tulee ymmärretyksi. Sama koskee muuten aika montaa muutakin alaa.
Älykkyys perustuu muistiin, mutta minä olen maailman viisain, kuolematon nero.
https://kirja.elisa.fi/ekirja/luonnonlait
Puhutaan älykkyyden ja koulumenestyksen korrelaatiosta sitten, kun tilanne ei enää ole se, että samalla osaamisella saa yhdessä koulussa ysin ja toisessa seiskan...
Peruskoulussa voi saada arvosanaksi mitä vaan ja siellä myös harrastetaan positiivista syrjintää.
Aloitusviestissä kuitenkin tarkoitettiin ylioppilaskoetta, joka on kaikille sama. Matematiikka mittaa laajemmin oppimiskykyä ja siksi sen hyvästä yo-arvosanasta saa yliopistoon pyrittäessä hyvin pisteitä muillakin kuin luonnontieteellisillä opintosuunnilla. Ja hyvä oppimiskyky on yksi älykkyyden osatekijä.
Kahden rivin mittainen aloitus ja otsikko kuin ala-asteen pohjalta. Äidinkielessä C. Ei anna vakuuttavaa kuvaa älykkyydestä.
Sanoisin, että satsaa itsesi ilmaisuun enemmän, pelkkä matemaattinen pärjääminen ei kerro vielä totuutta älykkyydestä.
Älykäs ihminen osaa myös opettaa toiselle oppimansa asiat, jos ei osaa opettaa, niin ei osaa vielä itsekään.
Opettele ilmaisemaan itseäsi myös verbaalisesti, ei pelkästään symboleilla x 5=6 laudaturia.
Lähes kuka tahansa kykenisi saavuttamaan pitkästä matematiikasta laudaturin, mikäli a) matemaattiset aineet esiteltäisiin kiinnostavasti ja b) ei olisi pakkoruotsia, tuntemattoman sotilaan pakkoluettamista ym. turhaa saissea häiritsemässä.