Hei, tuli katsottua tuo ohjelma ja voin sanoa että toivottavasti viimeistään nyt alkaa heräämään laajempi keskustelu asian tiimoilta. Tässä linkki ohjelmaan Ylen sivuilla:
http://areena.yle.fi/tv/2188168
Onhan tästä ollut puhetta jonkin verran, olihan osa meistä jo huolissaan pitkän aikaa täälläkin palstalla. Aikaisemmin keskustelu on tyssännyt vähän siihen että osa ihmisistä ei ole ymmärtänyt asian koko kuvaa. Eihän heitä voi syyttää, itsekin asioidessani lääkärillä eri asioiden tiimoilta luotan ja uskon heidän ammattitaitoon ja yleensäkin heidän lääketieteeliseen etiikkaan. Ja ei yleistetä tietenkään Suomalainen lääkäri seuraa Käypä hoito suositusta ja yllättävän usein olemme kuulleet että lääkärit ovat olleet varautuneita tarjoamaan näitä kun ovat tienneet että asiassa on kapuloita rattaissa - tosin tästä tuskin julkisesti ei uskalla puhua kuin harva.
Tähän asiaan liittyy niin paljon asioita että on vaikea edes päättää mistä alottaa. Joko siitä että tällä tehdään törkeästi rahaa niin suuren määrän ihmisistä avulla vaiko moraalisesta puolesta. En lähde tässä enempää asioita käymään läpi ohjelma hyvin kävi asioita yleisellä tasolla kertoen läpi molemmin puolin.
Näin asiaa vuosia seuranneena voin sanoa että parasta mitä tässä tilanteessa on tehdä on alottaa hyvä reilu keskustelu niin ystäväpiirissä (koskettaa varmasti meistä lähes jokaista) ja myös foorumeilla. Asia on myös siksi hankala että isoja nimiä on lähes joku ehkä rohtenisi sanoa ostettu päättävissä elimissä lääketieteellisen hoidon saralla. Mutta ei kannata uskoa tähän soopaan. Todisteet ovat nähtävillä, kuultavissa ja jaettavissa kaikille. Tarpeeksi painostusta ihmisiltä niin kyllä päättäjät tajuaa tehdä lisä tutkimuksia asioiden tiimoilta ja vaikka lääkeyhtiöillä pelottavan paljon onkin painoarvoa tässä maailmassa niin kyllä meidän kansan ääni painaa enemmän - sen tarvii vain olla painava!
http://areena.yle.fi/tv/2188168
Onhan tästä ollut puhetta jonkin verran, olihan osa meistä jo huolissaan pitkän aikaa täälläkin palstalla. Aikaisemmin keskustelu on tyssännyt vähän siihen että osa ihmisistä ei ole ymmärtänyt asian koko kuvaa. Eihän heitä voi syyttää, itsekin asioidessani lääkärillä eri asioiden tiimoilta luotan ja uskon heidän ammattitaitoon ja yleensäkin heidän lääketieteeliseen etiikkaan. Ja ei yleistetä tietenkään Suomalainen lääkäri seuraa Käypä hoito suositusta ja yllättävän usein olemme kuulleet että lääkärit ovat olleet varautuneita tarjoamaan näitä kun ovat tienneet että asiassa on kapuloita rattaissa - tosin tästä tuskin julkisesti ei uskalla puhua kuin harva.
Tähän asiaan liittyy niin paljon asioita että on vaikea edes päättää mistä alottaa. Joko siitä että tällä tehdään törkeästi rahaa niin suuren määrän ihmisistä avulla vaiko moraalisesta puolesta. En lähde tässä enempää asioita käymään läpi ohjelma hyvin kävi asioita yleisellä tasolla kertoen läpi molemmin puolin.
Näin asiaa vuosia seuranneena voin sanoa että parasta mitä tässä tilanteessa on tehdä on alottaa hyvä reilu keskustelu niin ystäväpiirissä (koskettaa varmasti meistä lähes jokaista) ja myös foorumeilla. Asia on myös siksi hankala että isoja nimiä on lähes joku ehkä rohtenisi sanoa ostettu päättävissä elimissä lääketieteellisen hoidon saralla. Mutta ei kannata uskoa tähän soopaan. Todisteet ovat nähtävillä, kuultavissa ja jaettavissa kaikille. Tarpeeksi painostusta ihmisiltä niin kyllä päättäjät tajuaa tehdä lisä tutkimuksia asioiden tiimoilta ja vaikka lääkeyhtiöillä pelottavan paljon onkin painoarvoa tässä maailmassa niin kyllä meidän kansan ääni painaa enemmän - sen tarvii vain olla painava!
Vastaukset 37
Vanhimmat
Pahoittelen kirjoitusvirheitä ja hieman sekavaa tekstin ulkoasua. Ei löydy edit mahdollisuutta Suomi24 niin saa tähän tyytyä.
Herättää keskustelua, ainakin toivottavasti. Mitä asialle sitten tehdään? Saattaa mennä kauan aikaa ennen kuin kukaan reagoi. Lääketehtailla on hyvin pedattu oma taloudellinen jatkumo.
Mitä henkilökohtaisesti itse ajattelitte tehdä? Odotella aivovauriota. Vai onko sellainen jo tullut?
Syön mielelläni lääkkeeni. Sairastin masennusta 13 vuotta ilman lääkettä ja nyt olen syönyt niitä 14 vuotta. Elämänlaatuni on huimasti parempi kuin sen 13 vuoden aikana. Minulla on tunteet. Eilen itkin ihan kunnolla, yhtenä päivänä huusin kiukusta ja edellispäivänä nauroin tikahtuakseni. Ennen kaikki oli samaa puuroa ja ainoa tunne oli suru ilman syytä. Nyt minulla on välineet työstää sitä oikeaa ongelmaa läheisriippuvuuttani rauhassa kun vihdoin löytyi lääkkeet joista sai rauhan. Olen kai se yksi seitsemästä.
On mukava kuulla että sinulle siitä oli apua ja koet että yhä parantaa elämänlaatua. Mutta toivon että ymmärrät isomman kuvan että enemmistölle ihmisistä näin ei ole ja siitä nyt keskustellaan. Lääkeyhtiöiden ja meidän Käypä Hoidonkin suositukset siitä kuinka monelle ihmiselle näitä syötetään ei pidä paikkaansa ja ovat ylimitoitettuja. Lyödään lievästi ja keskimasentuneille lääkkeet kouraan lähes ensimmäiseksi kun aletaan hoitoa käymään asiakkaan kanssa läpi.
On mahdotonta tietää että lääkkeet toimivat ja nyt mikä tilanne on että suurin osa ihmisistä syö niitä turhaan ja saa niistä vakavia sivuvaikutuksia. Lääkkeitä annetaan siis aivan liian helposti vain että testataan jos ne sattuu tehoamaan ja kuten ohjelmassakin käytiin lukuja läpi ne mahdollisuudet olivat todella pienet ja lähes kokonaan hyvin vakavasti masentuneiden joukossa joille se toimi.
Niin pitkään kun tätä puolta asiasta ei ymmärretä laajemmin niin emme saa keskustelua aikaan ja sitten ehkä jonkinlaista hoito suositusten uudelleen arvointia. Keskustelun tarkoitus ei ole se että olisimme automaattisesti lääkevastaisia, vaan toivon että huomoitaisiin epäkohdat siinä systeemissä millä nyt toimimme. Me tarvitsemme hyviä mielenterveyspalveluita ja myös lääkkeitä. Lääkkeiden käytön suhteen pitäisi enemmän laittaa painoarvoa niiden sivuoireille ja mahdollisuuksille jopa luoda uusia sairauksia käytettäessä. Tietenkin joku voisi jopa rohjeta jopa sanomaan että tämä on ultimaattinen lääkeyhtiöiden tarkoituskin sillä miten helposti lääkkeitä annetaan. Jotta saadaan myytyä sitten eri lääkkeitä myös.
Hyvin vakavilla asioilla tässä keskustellaan. Olisi hyvä jos lisää lääkäreistä itsestäkin avoimesti puhuisi tästä. Varmaa on että eivät kaikki voi olla tyytyväisiä siihen miten asiat hoidetaan tällä hetkellä.
Niin, jokainen ihminen on yksilö ja näin ulkopuolisena on mahdoton antaa muita neuvoja kuin että rohkeasti keskustelemaan lääkärien kanssa asiaan liittyen. Punnittava omalla kohdalla että ovatko mahdolliset hyödyt lääkkeen käytöstä paremmat kuin pelottavankin yleiset sivuvaikutukset. Myös se muistaen että lääkkeet usein mukanaan myös mahdollisuuden toisen sairauden syntyyn kuin mikä alunperin oli masennuksena (mm. kaksisuuntainen) ja masennuksen kroonistumisen. Pienelle määrälle ihmisistä oikeasti hyötyä vertaa suureen määrään sivuvaikutuksia.
Kyllä niitäkin lääkäreitä on varmasti jotka eivät seuraa näitä ohjeita täysin sokeasti ja varovaisesti kirjoittavat varsinkin ssri lääkkeitä. Mutta se on aina sellaista matalan profiilin toimintaa ja hoidettavan kanssa yhdessä että molemmilla on siitä yhtenäinen hyväksyntä.
Masentuneena ei varmasti aina jaksa ajatella ehkä niin paljon näitä asioita kuin mitä toivoisin. Kyseessä on kuitenkin loppujen lopuksi heidän oma terveys ja elämä. On muitakin vaihtoehtoja olemassa kuin SSRI lääkkeet ja yleensä ne eivät ole se oikea siinä mittakaavassa jolla niitä kirjoitetaan.
Pilleristille viimeisin. En jostain syystä osaa käyttää Suomi24 foorumia. Suokaa anteeksi.
Lääkkeiden vaikutukset aivoihin jäi TV-lähetyksessä varsin vähälle. Enemmän oli seurattu markkinointia ja tuotekehitystä. Se mainittiin, että masennuslääkkeet aiheuttavat kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Esim. lobotomiasta ei mainittu mitään lähetyksessä.
Itselläni pitkä historia psyykelääkkeiden koekanina. Eräs masennuslääke laukaisi sitten kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja tätä samaa lääkettä tarjottiin takaisin vielä uudelleen, kun diagnoosia ei ollut vahvistettu. Toisen masennuslääkkeen vieroitus taas johti psykoosiin ja taas vaikeampaan diagnoosiin.
Nyt olen siinä tilanteessa, että jos haen psyk.polilta tai päiväsairaalasta apua, ainoaksi vaihtoehdoksi masennukseeni nähdään masennuslääkkeen psykoosilääkkeen yhdistelmä (joita siis on jo kokeiltu vuosien varrella, mutta kokemukseni mitätöidään).
20 vuoden aikana olen kokeillut valehtelematta lääkkeitä yli 20 eri merkkiä ja lukuisia kombinaatioita - mistään en koe saaneeni apua tilaani.
Lopetin lääkkeet (sekä masennus- että psykoosi-) ja olen pysynyt selväjärkisenä ja keskittymiskyky on hyvä. Masennus ei tosin hellitä. Olen alkanut aavistella, että koekanina oleminen on tehnyt jonkun pysyvän muutoksen aivoihini ja maksa ainakin paukkuu (en käytä alkoholia).
Kukaan lääkäri tai hoitaja ei ole myöntänyt, että olisin lääkeresistentti vaikka ohjelmassa mainittiin, että jollei kolme lääkekokeilua tuo tehoa, niin siitä on kyse.
Psykiatri sanoi joskus aikanaan ssri - lääkkeiden olevan tutkituimpia ja turvallisimpia. Oon samaa mieltä. Neuroleptit ha lääkkeiden kombinaatiot ovat pahimpia ja dokumentti ei edes käsitellyt tätä.
Osa saa apua lääkkeistä. Se tässä ei olekaan se ongelma. Totuus tulee vielä esiin ja voimme vain toivoa, ettei se ole niin katastrofaalinen kuin vaikuttaa.
http://www.youtube.com/watch?v=SG6LDi44Lw4
Tämä lääkäri totesi ohjelmassa, että on totta että yksi seitsemästä saa lääkkeestä avun ja se, haluaako lääkkeen aloittaa, jää lääkärin ja potilaan ratkaistavaksi. Ei minulle ainakaan kerrottu, että yksi seitsemästä saa avun. Olin sitten yksi niistä kuudesta muusta ja koko repertuaari on turhaan popsittu läpi kymmenen vuoden aikana. Oksettaa, kun ajattelen mitä tuhoja olen aivoilleni aiheuttanut.
Lääkkeiden käytön aikana uusina oireina ovat tulleet yleistynyt ahdistuneisuus, uupumus, apaattisuus, tahdottomuus, keskittymishäiriöt, itkeskely, hermojen menettäminen pienestäkin vastoinkäymisestä, puhumattakaan kaikista fyysisistä oireista, kuten lihasheikkoudesta ja vatsaongelmista.
Alun perin kerroin lääkärissä siitä, että nukun liikaa enkä jaksa töiden jälkeen mitään. Siitä alkoi varsinainen hullunmylly. Tyhmä olin ja tietämätön, sen myönnän. Luotin siihen aikaan ihan liikaa kaiken maailman auktoriteetteihin.
"Ei minulle ainakaan kerrottu, että yksi seitsemästä saa avun."
Kenellekään ei kerrota ja voi olla, että harva lääkäri tietää näistä asioista. Lääkärikunta on myös lääketeollisuuden propagandan uhreja ja sitä propagandaa he sitten levittävät kansan keskuuteen. Jos kansalaiset tietäisivät totuuden eihän niitä juuri kukaan ottaisi.
"Lääkkeiden käytön aikana uusina oireina ovat tulleet yleistynyt ahdistuneisuus, uupumus, apaattisuus, tahdottomuus, keskittymishäiriöt, itkeskely, hermojen menettäminen pienestäkin vastoinkäymisestä, puhumattakaan kaikista fyysisistä oireista, kuten lihasheikkoudesta ja vatsaongelmista."
Kaikki kertomasi oireet kuuluvat SSRI:den käytöstä seuraavan aivojen toimintahäiriön (aivovaurion) oireistoon. Tietenkin vaikea arvioida täältä käsin mikä tilanne on juuri sinun kohdallasi. Se on sinun arvioitava itse ja otettava tarvittaessa apuun asiantuntija, joka voi arvioida tilannettasi tutustumalla sinuun tarkemmin. Oikeita osaajia tosin on lähes mahdoton löytää. Mikäli oireet ovat tulleet lääkkeen aikana tai jälkeen ja pysyneet on syytä epäillä oireistoa iatrogeeniseksi. Tietenkin on suljettava pois muut mahdolliset syyt, kuten oikeat sairaudet.
Varsinkin lääkkeiden käytön alussa ilmenee sivuoireita, jotka menevät ohi ajan mittaan.
Ainahan lääkkeet voi lopettaa, jos ei pitempikään käyttö auta, kyllä niistä eroon pääse, melko helpostikin, jos puhutaan vain ssri-lääkkeistä.
Niin, mutta niiden lääkkeiden lopetuksesta voi tulla myös isoja ONGELMIA, kuten aiv-zäppejä, koska aivot ovat TOTTUNEET siihen lääkkeeseen. Ne lääkkeet voivat myös aiheuttaa esimerkiksi yliaktiivisuutta, mikä AIHEUTTAA uusien lääkkeiden MÄÄRÄÄMISTÄ. Nämä uudet lääkkeet ovat vielä paljon TOKSISEMPIA kuin SSRI-lääkkeet, ja nämä uudet lääkkeet ovat nykyään yleensä NEUROLEPTEJA kuten seroquel ja abilify. KIRJOITIN muuten tämän viestin tarkoituksella sillä tavalla korostaen, että luulette minun olevan HULLU. JOS ette pääse siitä ajatuksesta eroon, niin se on ihan OK.
"Ainahan lääkkeet voi lopettaa, jos ei pitempikään käyttö auta, kyllä niistä eroon pääse, melko helpostikin, jos puhutaan vain ssri-lääkkeistä."
Harhaluulo. Jotkut pääsevät irti kieltämättä helpostikin, osa joutuu todella pahaan koukkuun, josta irti pääseminen voi olla äärimmäisen vaikeaa ja joillekin ylitsepääsemätöntä. Muun muassa SSRI:t voivat aiheuttaa pysyviä aivovaurioita jo hyvin lyhyessä käytössä, joten jo pelkkään kokeiluun liittyy merkittäviä riskejä.
Ei se ole edes 1 seitsemästä, koska sitä NNT= number needed treat ei voi laskea vasteesta eli siitä että saa jotain lievitystä. Vaste tarkoittaa vain lievitystä, joka lääketutkimuksissa tutkitaan.
Se pitäisi laskea siitåä kuinka moni toipuu oikeasti ja mielellään pitkäaikaisesti.
Ja se NNT on noin 100 eli suhdeluku on 1 /100 eli 1 % ns. toipuu lääkkeillä.
Psyykelääkkeiden puolestaja puhujat ja niitä suosittelevat tahot ovat niin korkeissa asemissa ja tehtävissä, ettei näitä lääkkeitä tulla ihan lähiaikoina julistamaan kiellettyjen listoille.
On myös henkilöitä, jotka ovat kokeneet saavansa avun lääkkeistä.
Tämä bisneksen takana pyörii niin isot rahat ja homma on poliittinen ettei meillä virallisesti hulluilla/masentuneilla vielä ole toivoa paremmasta.
Onhan se ihan terveellä järjellä pääteltävissä ettei psyykelääkkeillä/masennuslääkkeillä korjata elämän tuomia kuhmuja.
Katsoin tuon ja hyvin mielenkiintoinenhan tuo oli! Kiitos siis linkistä!
Itse olin samaa ja eri mieltä monessa kohdin. Olen sitä mieltä että lääkkeitä todellakin määrätään liian helposti ja jotenkin kummasti aina "unohdetaan" kertoa potilaalle että niistä voi olla oikeaa haittaakin. Olen kohdannut neljäntoista vuoden aikana kaksi rehellistä lääkäriä ja asioinut viimeiset neljä vuotta epärehellisen lääkärin kanssa joka ei juurikaan kuunnellut vaan sai itse lyödä faktat tiskiin. Itse olen onneksi ottanut sen verran selvää asioista että lääkärikin saattaa jäädä väittelyssä alakynteen kun minun lääkityksestäni on kyse.
Kuulun itse tähän ryhmään joka on hyötynyt lääkkeistä, mutta myös kärsinyt niistä. Söin ennen kahta SSRI lääkkeitä joista ensimmäinen ei toiminut itselläni lainkaan enkä ole sen puoleen tavannut ihmistä jolla se olisi toiminut. Toisesta puolestaan oli minulle henkilökohtaista hyötyä.
Liikkeelle tosiaan lähdettiin masennus diagnoosilla yksitoista vuotta sitten ja bipolaariseen on matka johtanut. Joka tapauksessa mielestäni vika oli siinä että diagnoosi on ollut väärä ja tästä johtuen myös lääkitys on ollut väärä. SSRI lääkkeet stimuloivat aivoja(lisäävät kai sitten sitä vireystasoa)ja siitähän syntyy ongelma kun aivot yliviritetään(mania). En kuitenkaan usko että minulla on kaksisuuntainen lääkkeiden vuoksi sillä kaksisuuntainen on tuntunut aina "oikealta" Elämä on aina ollut yhtä vaikeaa mutta väärällä diagnoosilla joka johtaa väistämättä väärään hoitoon ja turhien lääkkeiden syömiseen.
Suuret rahathan tässä pyörii ja olen samaa mieltä siitä että lääkkeet eivät pelkästään paranna vaan voivat myös sairastuttaa. Sehän se ongelma onkin kun(minun) täytyisi syödä lääkkeitä kuitenkin. Yritetään kuitata todelliset ongelmat kintaalla väittäen että lääkkeestä on suurempi hyöty kuin haitta vaikka joskus näin ei tosiaan ole.
Mielestäni tässä tutkimisessa on ongelmana se ettei ihmisiä oikeasti kuunnella eikä tästä johtuen saada oikeaa tietoa aikaiseksi. Täytyisi kuunnella yksilöä joka lääkettä syö. Kuunnella että hyötyykö yksilö siitä vai ei. Siinähän se teho todella todistetaan, ainakin omalla kohdallani. Toiseksi ongelmaksi muodostuu se ettei potilas aina tiedä itsekään onko lääkkeestä hyötyä vai ei. Kaikilla ei ole niin tarkka havainnointikyky itsensä suhteen.
Vedettiin tossa ohjelmassa kyllä taas niin rankasti mutkia suoriksi ja taas kerran puhuttiin vain masennuksesta, vaikka pitäisi puhua myös erilaisista ahdistuneisuushäiriöistä masennuksen lisäksi. Ja noihin monet lääkkeet tuovat helpotusta. Koko masennus-käsite on hankala.
Mielestäni toimittajat eivät osaa tehdä tästä aiheesta kunnollisia ohjelmia ollenkaan.
Ei siinä ohjelmassa väitettykään esimerkiksi sellaista, että lääkkeistä ei ole hyötyä kenellekään tai juuri sinulle. Ihmiset usein kuvittelevat, että tällaisessa kritiikissä puhutaan juuri heistä.
Kehotan perehtymään dokumentissa esiintyneen tanskalaistutkijan, Peter C. Gøtzschen uutuusteokseen "Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus - näin lääketeollisuus on turmellut terveydenhuoltomme". Teos on järkyttävää luettavaa ja on avannut omat silmäni ymmärtämään, miksi kärsin SSRI-lääkkeiden vakavista haittavaikutuksista pian kolmatta vuotta. Toivon todella, että ihmiset lakkaisivat luottamasta sinisilmäisesti lääkäreihin ja lääkkeisiin.
En ole lukenut tuota kirjaa, mutta olen tutustunut samankaltaisiin aiheisiin muista lähteistä, esimerkiksi Goldacre. Hienoa, että tällainen kirja on julkaistu suomenkielisenä, ehkä minunkin pitää lukea se.
En tiennytkään, että kirjan saa jo nyt suomen kielellä, mutta niinpä näyttää löytyvän, kun googleen laittaa. Todella upeaa, lähtee lahjaksi saman tien. Itseltäni löytyy jo kirjan englannin kielinen painos, mutta ensin pitää saada luettua menossa oleva teos SSRI:den aivovaurioriskeistä.
Se on ilmeisesti jullkaistu ihan juuri viime aikoina.
Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus (Nidottu)
Peter C. Götzsche
http://www.sitruunakustannus.fi/tappavat-laumlaumlkkeet-ja-jaumlrjestaumlytynyt-rikollisuus.html
Julkaisuaika: 26.5.2014
Sopi aika hyvin tuon MOT-ohjelman kanssa.
Tuon kirjan kirjoittaja on siis se ohjelmassa näkynyt ulkomaalainen mies, joka on Cochrane-verkoston johtaja. Jos et tiedä mikä on Cochrane-verkosto (Cochrane Colloboration), niin Google voi auttaa.
varasin heti kirjastosta. itse lopettelen juuri cymbaltaa,joka on edellisiä voimakkaampi,kun sisältää noradenaalia. Sähköiskutuikkauksia tulee niskaan,kun rupeaa annosta vähentämään. Hampaita saa purra kaikki iltayöt.Itsekin kuulee sen unen läpi.
Ei lääkärit näistä mitään tiedä. Eikä haluakaan tietää.Käypä hoidon mukaan kun hoitavat,niin ovat tyytyväisiä ja vastuista vapaita.
En ole aikoihin uskonut pätkääkään koko porukkaan.Ainoastaan silloin,kun olen ollut itsekin samaa mieltä.
Mulla on ollut masennusta, ahdistusta ja unihäiriöitä kokoikäni. Mulla on ollut kaksi lyhyttä "koekuuria 6 kk" elämäni aikana ja olen jo pitkälti aikuisiässä. En ole koskaan kokenut lääkkeiden auttavan olooni, jopa päinvastoin. Terapiassa olen käynyt ns. kausiluontoisesti, silloin suurin helpotus on mulle se, että olen saanut puhua, mutta en ole koskaan kokenut, että olisi udeltu tai olisi pakotettu puhumaan. Nykyään osaan jo jotenkinkutenkin itseni mielestä paremmin hoitaa itse itseäni, eli kun en enää jaksa, niin annan itselleni tauon ja kun suututtaa, ahdistaa tai surettaa, niin puran sen lähtemällä kotiovesta ulos rauhoittaakseni mieleni. Nyt vielä tavoitteeni olisi saada yöunet normaaleiksi,n.6h/yö on nyt unen määrä , en nuku siis päivälläkään, mutta ei ihan mielestäni vielä riitä unitarpeen täyttämiseksi. Naurut kannattaa muistaa ja masennuksen aikana muistella, kun viimeeksi tein näin niin minua nauratti ja silloin myös toteuttaa tuo nauruun johdattava kokemus tai miettiä sitä niin pitkään, ettei enää osaa kaivata tuota kokemusta oikeasti silloin. Toivon kaikille hyvää kesää!
Kiitos todella tärkeästä aloituksesta.
KaTsoin dokumentin ja asiaa on. Söin 20 vuotta diapamia ja minulta meni noin kaksi vuotta niistä itse pääsemiseen. Lopetin kerralla. Vieroitusoireet oli "syvältä", voitte kuulkaa uskoa. En suosittele kenellekään samaa. Itse olin saanut tarpeekseni lääkekierteestä joka olisi lääkärini mukaan kaatanut vaikka hevosen sänkyyn.
Tässä nyt jälkeenpäin vain ihmettelee, miten ja miksi lääkärit saavat tehdä tällaista? Minulla oli tilanne se että koska olin töissä ja tarvitsin työni takia jatkuvaa lääkitystä(vai tarvitsinko todella?), niin kierre oli valmis. Huomasin meneväni psykiatrinkin luo lääkkeitä käyttäen jotta saisin puhuttua hänet ympäri isompaa reseptiä kirjoittamaan. Itseään toistava kierre, aivan hullua touhua. Xanorin käytön muistan erityisesti, työrupeaman jälkeen kun väsyneenä pääsi kotiin niin vieroitusoireet olivat helvetillisiä X:n kanssa.
Mutta nyt on pää täysin selvä. Kuten ylempänä joku totesi itkevänsä ja nauravansa, sitä samaa minäkin teen. Ehkä elämäni parhaat ja kirkkaimmat neljä vuotta olleet nämä viimeiset! Rohkaisenkin kaikkia irroittautumaan lääkkeistä sillä ne jos mitkä pidemmän päälle masentavat!
Pitää vielä todeta, että oma tietoisuus, ihmisen "sielu" kärsii eniten näiden pillerien puuduttaessa korvien väliä monien vuosien ajan. Tätä minä aloin pelkäämään kaikkein eniten. Mitä enemmän aikaa kului, ja jokapäiväisestä työpöhnästä selvittyäni omaa tilaa ahdistuneena tarkkailemaan sitä alkoi miettimään, että missä oikein todella mennään?
Jos ihmisen sielu elää ikuisesti, enkä minä uskalla lausua asiasta ainakaan kielteistä kantaa(koska kuka voi todella tietää?), niin tämä sielu kyllä hukkuu näiden turruttavien lääkkeiden kanssa. Kirkas ajattelu, asioiden oikea oivaltaminen, suhteellisuuden taju, terävä järjellisyys, asioiden oikea ymmärtäminen niiden oikeissa mittasuhteissa - tässä nyt muutamat mieleeni tulevat tärkeät tietoisuuden tilan asiat jotka säilyvät, jos pystyy olemaan käyttämättä psyyken ja mielen lääkkeitä.
Oletko valmis myymään sielusi näiden lääkkeiden takia, ja jonkin bisneksen ja maailman takia?
Minä tein tätä yli 20 vuotta.
Mitä jäi käteen? = Epävarmuus koko eletystä ajasta, missä minä oikein olin silloin. Kaaosmaisessa turrutetussa maailmassa, ja oman elämän valttikortit hukassa.
En olisi koskaan silloin osannut esimerkiksi kirjoittaa näin kirkkaasti ja selvästi ja vuorenvarmasti, koko ajan analysoiden omia tuntemuksiani, omia ajatuksiani, vertaillen näkemääni, kuulemaani, kaikkeen kokemaani. Ja vieläpä kirjoittaa sitä näin selvällä kielellä, sana sanalta, kirjain kirjaimelta, ylpeänä, ylös.
Kyllä te tiedätte, te kaikki, mistä minä puhun, te, jotka tätä lääkepöhnän kaaoksen helvettiä olette joutuneet elämään.
Pois niistä. Ja jatkossa kaikki niitä syöttäneet lääkärit edesvastuuseen toimenpiteistään. Ainoa asia, mikä estää tuomitsemasta näitä psykologeja ja psykiatreja, on potilaiden oma häpeä. Itsekin häpeän sitä määrää pillereitä joita söin koko tuona aikana. Mutta kun ihminen on perusluonteeltaan addiktikko ja menee sieltä missä aita on matalin aina kuin vain on mahdollista, ja tässä tapauksessa tekee kaikkensa että saisi päivittäisen annoksensa sitä lääkettä, oli se sitten mikä asia vaan.
Mutta aika on tulossa, jolloin psykologit saadaan vastuuseen, sen voin kaikille sanoa.
Hyvää jatkoa kaikille.
Olen ihan samaa mieltä. Nyt pikkuhiljaa lopettelemassa ainakin näitä pahimpia turruttajia ja sielun tappaja-lääkkeitä.. Jatkossa yritän selvitä niin pienellä määrällä kuin mahdollista. Eivät lääkärit tajua mitä tuo vuosikausien psyykelääkkeiden syöminen OIKEASTI tekee ihmiselle. Kun voit huonosti niin koko ajan tungetaan vain pilleriä pillerin perään. Luin vanhoja potilaspapereitani ja olin kauhistunut siitä miten koko ajan vaan vaihdettiin ja aloitettiin lääkkeitä ihan kuin ne ongelmat olisi sillä lähteneet ja koko ajan olin vaan hirveässä ahdistus- ja väsymystilassa.
Vähän arveluttaa mutta piakkoin aloitan ja mahdollisesti en enää koskaan lopeta. Näes ei ole ollut apua mistään "luomu"menetelmästä. Vituttaa ihan kybällä jo tämä ainainen monivuotinen alakulo, ei tämä ole vittu oikein!
En tiedä tilanteestasi mutta jos sinulla on ollut masennus mistä olet kärsinyt on melko todennäköistä että näistä lääkkeistä tulee uusia sairauksia rinnalle sitten. Kuten kaksisuuntaista ja erinäisiä ahdistus ehkä jopa paniikkitiloja. Ajatusten ja tunteiden muuttumista yms. Mutta mitäpä minä näistä höpötän tiedät varmasti nämä asiat jo.
Jos yhtään mikään ei auta niin silloin ja olet itse tullut lopputulokseen että kannattaa kokeilla ja huom. paino sanalla kokeilla että toimiiko niin anna mennä vain. Jos ei annakaan sitten apua niin hyvä lopettaa ajoissa ja olla syömättä turhaan ja kärsiä sitten sivuvaikutuksista.
Itse toivoisin että kenenkään ei tarvitsisi mennä siihen pisteeseen että joutuu ottamaan riskiä kuten sinä nyt. Jos huomaat etteivät lääkkeet toimikaan on sekin mahdollisuus että hyväksyt tavallaan masennuksen ja opettelet elämään sen kanssa. Älä ymmärrä väärin onhan se hirveä asia mutta pienempi paha silti.
Itse kun olin samassa tilanteessa paitsit etteivät lääkkeet toimineet, kokeilin lähes kaikkia SSRI lääkkeitäkin. Lopetin niiden syömisen ja sivuoireet väistyivät olin yksin sitten masennuksen kanssa. Lääkkeistä johtuneet ahdistus ja paniikkioireetkin lähtivät hetken päästä ja isommat mielialan heittelyt. Se aika kun söin lääkkeitä oli jotain mitä en halausi kenellekään. Nyt vaikka on vaikea masennus koko aika päällä silti elän voisiko sanoa tasapainoisemmin ja enemmän tiedostaen jokaisen hetken. Vaikka haluan kuolla välissä ja olen surkea lähes koko ajan niin silti olen onnellisempi kuin silloin koska tunnen oikeasti mitä tunnen ja ne on minun tunteitani.
En nyt halua tuputtaa kenellekään että tee näin tai noin. Annanpahan vain oman kokemukseni ja suosittelen kokeilemaan tiedän henkilön jolla lääkkeet toimivat ja on työelämässä jopa välillä.
Vaikea masennus on tuskaa josta on pakko päästä pois. Valitettavan monella keino siihen on itsemurha. Älkää peloitelko "aloittelijoita" epäpätevillä lääkäreillä ja pahoilla lääkkeillä! Ensin on aina pelastettava henki, vaikka tööttaamalla potilas sänkyyn tuijottamaan kattoa, ja vasta akuutin vaaran poistuttua ryhdytään tarkemmin kokeilemaan hyötyykö potilas jostain pitkäaikaisesta kemikaalihoidosta vai ei.
Pääkysymys ja ongelma on ihmisellä se kestääkö tuskan määrän. Kun tuntuu että kaikki on mennyt eikä mikään pelasta epätoivon suosta ja itsari pyörii mielessä, silloin on se paikka jolloin pitäisi jaksaa olla ottamatta pilleriä. Kun tämän jaksaa, pärjää missä tahansa muuallakin. Itselläni olen oppinut mustan huumorin kautta nauramaan kuolemalle, tämä voi kuulostaa teatraaliselta, mutta se on totta. Esimerkiksi railakas Monty Python-huumori vapauttaa masennuksen suosta. Koettakaa löytää oma "juttunne".
"Älkää peloitelko "aloittelijoita" epäpätevillä lääkäreillä ja pahoilla lääkkeillä!"
Ei täällä pelotella vaan varoitetaan.
MOTissa esiintyt psykologi Kopakkala irtisanottiin...
Taisi jotain selvitä: Mehiläinen laulaa Pfizerin lauluja...
"Uutiset
Pfizerin toimitusjohtaja Ove Uljas siirtyy Mehiläisen Työelämäpalveluiden liiketoimintajohtajaksi 5.5.2014 lähtien
05.05.2014
Mehiläinen Oy:n Työelämäpalvelut-liiketoimintalinjan liiketoimintajohtajaksi ja Mehiläinen-konsernin johtoryhmän jäseneksi on nimitetty 5.5.2014 lähtien KTM Ove Uljas. Uljas, 48, siirtyy Mehiläiseen Pfizer Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Hän on työskennellyt Pfizerilla yhteensä 13 vuotta, josta viimeiset 9 vuotta toimitusjohtajana ja sitä ennen talous-, kehitys- ja strategiajohtajana."
http://www.mehilainen.fi/uutiset/pfizerin-toimitusjohtaja-ove-uljas-siirtyy-mehiläisen-työelämäpalveluiden-liiketoimintajohta?loc=40
Siellä missä rahaa liikkuu, pesii myös valhetta ja hyväksikäyttöä. Ihminen on ahne sika, joka ottaa kaiken hyödyn irti kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Oikea paholaisen irvikuva, joka tuhoaa maailman. Suurin saatana maan päällä.
Siksi+toipumisesta+80%+on+sitä+omaa+työtä+ja+20%+muuta