Metsät ovat Suomen rikkaus

.

Voimmeko ajatella, että sanonta ”Suomi elää metsistä” pitää yhtä 2010-luvulla paikkaansa? Lukujen valossa voimme. Metsäteollisuus työllistää Suomessa Metsäteollisuus ry:n mukaan suoraan noin 48 000 henkilöä. Metsäteollisuus on oman maakuntani Keski-Suomen tapaan monen muun maakunnan keskeinen elinkeino. Viimeisimmät alan uutiset antavatkin valoisia ennusteita Äänekosken uuden biotuotetehtaan merkeissä.

Metsästä lähtevällä arvoketjulla on merkittävät kerrannaisvaikutukset: metsäteollisuuden välilliset työllisyysvaikutukset ovat moninkertaiset suoraan työllisyysvaikutukseen verrattuna. Metsäteollisuuden tuotannon arvo Suomessa vuonna 2012 oli yhteensä noin 19,6 miljardia euroa, osuus 18 prosenttia Suomen teollisuustuotannon arvosta. Viime vuonna metsäteollisuuden viennin arvo oli 11 miljardia euroa ja arvo koko Suomen viennistä noin 20 %. Nämä ovat niin merkittäviä lukuja kansantaloutemme kannalta, ettei meillä ole varaa antaa tuotannon lipua ulkomaille. On turvattava metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa niin hyvin kuin vain voimme.

Suomen metsäteollisuuteen vaikuttavat suhdanteiden ja eduskunnan päätösten lisäksi myös EU:sta tulevat säännökset ja direktiivit. Yksi suomalaisen metsäteollisuuden kannalta ongelmallisista direktiiveistä on vuonna 2015 voimaan astuva rikkidirektiivi. Rikkidirektiivi määrää laskemaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Muutos merkitsee valtavia lisäkustannuksia Itämeren liikenteeseen. Tämä puolestaan heijastuu laajemminkin meritie-, rata- ja lentoliikenteen rahtimääriin koko kuljetusjärjestelmään ulottuen. Metsä-, metalli- ja kemianteollisuus ovat isoja asiakkaita myös junakuljetuksissa.

Käytännössä Suomesta ei voida kuljetuksia korvata muilla liikennemuodoilla ja Suomi joutuukin eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin EU-maihin, erityisesti Välimeren maat pääsivät tästä vielä nyt kuin koira veräjästä.

Rikkidirektiivistä aiheutuvia kilpailukykyhaittoja nykyhallitus on pyrkinyt hillitsemään jo ennakkoon mm. alentamalla yhteisöveroa, väylä- ja ratamaksuja sekä panostamalla yritystukiin ja rikkidirektiivikompensaatioon ylipäätänsä.

Ympäristönsuojelu. Sen toteutus on tehtävä kuitenkin niin, ettemme liikaa estä metsätalouden toimintaedellytyksiä. Niistä työpaikoista ja yrityksistä ja investoinneista, mitä meillä metsätaloudesta on yhteistyöllä saavutettu, on pidettävä kynsin hampain kiinni.
31135
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 31

Vanhimmat

Hieno kirjoitus, tämän on pakko olla demarin kynästä lähtöisin koska keput eivät tallaista ikinä osaisi kirjoittaa. Ja niinhän se onkin.

Äänestä
  • Valitettavasti saitin demarikirjoittajat tekevät puoluelleensä suurta vahinkoa kirjoittamalla aivan toista, kuin mikä on demarien tavoite.

    Äänestä

Laitoin syötiksi, ja odotin haukkumisia demari papoilta.
Olisin sitten läväyttänyt silmille.

Ja sinähän olit se ?
Palkinto tuloossa, kun sanot nimesi.

Äänestä

Metsät ovat rikkaus tukijusseille. Idässä yleensä ahneet suurtilallisten jälkeläiset pistää torpparien ja duunareiden jälkeläiset tekemään raskaat metsätyöt, laskee voitot ja jakaa ne pohjalaisten "kolleegoje kaa", koska Pohjanmaallahan ei Oulua ja Kajaania lukuunottamatta juuri niitä tehtaita ole.

Äänestä
  • tarkoitat viljelijöitä, heillä on vain pieni siivu metsistä, hiukan yli 10 prosenttia, palkansaajillakin liki 30 prosenttia, päivittäkää nyt noita mantrojanne vastaamaan tätä päivää..

    Äänestä

  • Jos "tukijusseilla" kirjoitti:

    tarkoitat viljelijöitä, heillä on vain pieni siivu metsistä, hiukan yli 10 prosenttia, palkansaajillakin liki 30 prosenttia, päivittäkää nyt noita mantrojanne vastaamaan tätä päivää..

    Ihan se on jokainen tehtaanjohtaja ja aluepäällikkö niistä tukitiloista. Ei niitä kuutioista saatuja voittoja metsurille jaeta.

    Äänestä

  • Jos "tukijusseilla" kirjoitti:

    tarkoitat viljelijöitä, heillä on vain pieni siivu metsistä, hiukan yli 10 prosenttia, palkansaajillakin liki 30 prosenttia, päivittäkää nyt noita mantrojanne vastaamaan tätä päivää..

    Vidgren oli tosin poikkeus ja reilu jätkä joka puhui nykyistä tukitaloutta vastaan, mutta nämä Sipilän kaltaiset tulppaiset kusipäät.

    Äänestä

  • jämpti Marx kirjoitti:

    Ihan se on jokainen tehtaanjohtaja ja aluepäällikkö niistä tukitiloista. Ei niitä kuutioista saatuja voittoja metsurille jaeta.

    Olet oikeassa. Voitto jaetaan vain metsäfirman osakkeenomistajille. Se selviää vasta, kun tiedetään koko hankinta- ja valmistus- ja myyntiprosessin menot ja tulot. Menoihin kuuluu muun muassa tehtaanjohtajan ja aluepäällikön palkat, nykyisin yleensä itsenäisenä yrittäjänä toimivalle metsurille maksettu osuus sekä tietysti metsänomistajan kanssa itse puusta sovittu hinta.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Olet oikeassa. Voitto jaetaan vain metsäfirman osakkeenomistajille. Se selviää vasta, kun tiedetään koko hankinta- ja valmistus- ja myyntiprosessin menot ja tulot. Menoihin kuuluu muun muassa tehtaanjohtajan ja aluepäällikön palkat, nykyisin yleensä itsenäisenä yrittäjänä toimivalle metsurille maksettu osuus sekä tietysti metsänomistajan kanssa itse puusta sovittu hinta.

    Ja isona osakkaana on valtio. Valtio saa osinkoa ja jakaa sen sitten vinkuville tukijusseille maataloustukena.

    Äänestä

  • mitä et tajua kirjoitti:

    Ja isona osakkaana on valtio. Valtio saa osinkoa ja jakaa sen sitten vinkuville tukijusseille maataloustukena.

    Älä toisaalta väheksy viinanpoltosta valtiolle kertyviä osinkotuloja, jotka sitten päätyvät tukijusseille maataloustukena. Nyt hallitus meinaa luopua tuottoisasta Altiasta. Miten sitten käy maataloustukien?

    Äänestä

  • jämpti Marx kirjoitti:

    Ihan se on jokainen tehtaanjohtaja ja aluepäällikkö niistä tukitiloista. Ei niitä kuutioista saatuja voittoja metsurille jaeta.

    Mikä on tukitila ? Eikai sellaisia olekkaan.
    Eikai metsistä saada tukeja. Tukkeja kylläkin, ette vain ole sotkenut niihin.
    Veroa kylläkin maksellaan.
    Metsänpohja on aina arvossaan, riippuen puupohjasta>hinta.
    Taas jos puuta kasvamatonta suota, sillä ei nyt juuri arvoa ole. Turvesuona ainoa käyttö olisi, mutta nekin niin säänneltyjä, että jää ennalleen paljolti.
    Turve kasvaa vielä puolet enemmän mitä otetaan käyttöön.
    Niissä turve kasvaa nopeammin kuin puu.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Älä toisaalta väheksy viinanpoltosta valtiolle kertyviä osinkotuloja, jotka sitten päätyvät tukijusseille maataloustukena. Nyt hallitus meinaa luopua tuottoisasta Altiasta. Miten sitten käy maataloustukien?

    Pro Agrian "poijat" ja MTK:n karjut käy Haaviston luona kylässä. Seuraavana päivänä visiitistä valtio ilmoittaa lupuvansa aikeesta myydä Altia.

    Äänestä

  • hinaaja säikkyy kirjoitti:

    Pro Agrian "poijat" ja MTK:n karjut käy Haaviston luona kylässä. Seuraavana päivänä visiitistä valtio ilmoittaa lupuvansa aikeesta myydä Altia.

    tuotetaan ruokaa, työttömyystuella tuotetaan paskaa, vissi ero..

    Äänestä

  • kunnia Einarille kirjoitti:

    Vidgren oli tosin poikkeus ja reilu jätkä joka puhui nykyistä tukitaloutta vastaan, mutta nämä Sipilän kaltaiset tulppaiset kusipäät.

    sossutukia 14 miljardia kankkulan kaivoon !

    Äänestä

Kaupunkilaisetkin omistaa paljon metsiä.
Jopa kommunisteja omistajina. Vaikka se ei heidän mantraansa kuulukkaan.
Heillähän vaade että valtion omistaa.
Ja sitte saavat ryövätä valtion rahaa.

Äänestä
  • Mutta koska kaupunkilaiset organisoi tämän maan kaikki keskeiset toiminnot on heillä siihen oikeus. Tukijussin idylihän olisi jos jokainen pohjalainen tukijussi saisi muun maan tukipummien kanssa "tuki vekselillä" ostaa Metsähallituksen maat ja tehdä niillä mitä huvittaa.

    Äänestä

  • voi olla voi kirjoitti:

    Mutta koska kaupunkilaiset organisoi tämän maan kaikki keskeiset toiminnot on heillä siihen oikeus. Tukijussin idylihän olisi jos jokainen pohjalainen tukijussi saisi muun maan tukipummien kanssa "tuki vekselillä" ostaa Metsähallituksen maat ja tehdä niillä mitä huvittaa.

    No, enpä usko, että pohjalaisella tukijussilla on tuollainen haave. Tarjolla on tuottavampiakin ja erityisesti nopeammin tuottavia sijoituskohteita kuin metsä. Sitä paitsi metsähallituksen maat sijaitsevat Pohjanmaalta niin kaukana, ettei senkään vuoksi kiinnostusta siellä taida olla. Pitäähän sitä nyt edes kerran kesässä päästä kiertämään omia "tiluksia".

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    No, enpä usko, että pohjalaisella tukijussilla on tuollainen haave. Tarjolla on tuottavampiakin ja erityisesti nopeammin tuottavia sijoituskohteita kuin metsä. Sitä paitsi metsähallituksen maat sijaitsevat Pohjanmaalta niin kaukana, ettei senkään vuoksi kiinnostusta siellä taida olla. Pitäähän sitä nyt edes kerran kesässä päästä kiertämään omia "tiluksia".

    Nooh koha raha tulee valtiolta. Mikäli tuet myöhästyy lähetetään MTK:n ja Pro Agrian karhupainijat paikalle.

    Äänestä

  • se tärkein kirjoitti:

    Nooh koha raha tulee valtiolta. Mikäli tuet myöhästyy lähetetään MTK:n ja Pro Agrian karhupainijat paikalle.

    Metsistä tukeja ..HÖH::
    Kannattaisi ottaa vasureittenkin tupailloissa tämä kin paremmin esillle.

    Tehän höpöjätte mitä sattuu.
    Kuin kapin kirjoituksia katsoisi.

    Lienetkö kapi ?

    Äänestä

  • Siehän sälli oot ! kirjoitti:

    Metsistä tukeja ..HÖH::
    Kannattaisi ottaa vasureittenkin tupailloissa tämä kin paremmin esillle.

    Tehän höpöjätte mitä sattuu.
    Kuin kapin kirjoituksia katsoisi.

    Lienetkö kapi ?

    kyllä valtio saa, yli 50 prosenttia käteen saadusta rahasta suoraan valtiolle !!!

    Äänestä

Ei metsillä nykyisin voi tehdä mitä huvittaa.
Ne niin konrolloituja. Pitää olla aina hakkuuksiiin lupa, ja suunnitelmat.
Uudet taimenet tai siemenet pitää istuttaa suunnitelman mukaan.
Metsäpohja pitää valmistella istutukseen sopivaksi.
Useimmin vedetään naverot =pienet ojat), joiden penkoille puut istutetaan.
Tai laikutuksiakin = maanpinta rikotaan tietyltä alueelta) käytetään niille soveltuville maille. Silloin maa hiukan vino, jotta pääsee pintavedet pois, ja maapohja sellaista joka imee veden paremmin kuin savipohjat.

Äänestä

Hiili on paljon edullisempaa.

Äänestä
  • jos kokonaistalous huomioidaan..

    Äänestä

Känä tarkoittaakin tukkeja.
Ei tukeja

kapin pitäisi oikolukea Känänkin kirjootus !

Äänestä

Niin mikä ?

Tämäkö>
kirjain puuttui
27.5.2014 10:17
Känä tarkoittaakin tukkeja.
Ei tukeja

kapin pitäisi oikolukea Känänkin kirjootus ! "

Äänestä

riehaantuneet asiasta josta eivät tiedä vitunkahvan vertaa?

Minun metsissä on sentään yli 20 000 kiintoa jämerää tukkipuuta. Arvatkaapa köyhät paljonko se tekee euroissa?

Äänestä
  • Onko ne nyt tukeja vai tukkeja.

    Osmium olisi tiedosta kiitollinen

    Äänestä

Minun kaupunkissa on joukkoliikenne. Sinne rakennetaan pisararathaa vaikkei Mikko siitä pidäkään.

Vaalilaskurit on hyviä koska ei kannata äänestää puolueita jotka eivät anna mitään ja korottavat kaupunkilaisten veroja.

Suuri osa valtionveroista kuluu lopulta kunnanveroihin muualla ja olisi mukava nähdä keitä kaikkia Juha Sipilän taustavoimiin kuuluu, muitakin kuin RSL:iä joista paljon puhutaan. Pahaa pelkään.

Äänestä
  • "kunnanveroihin muualla" tarkoitatko valtionosuuksia, sitä rahaa jota maakunnista keratään ja osa palautetaan, vai mitä tarkoitat ???????????

    Äänestä

Juu, valitettavasti Suomi elää nyt vain metsästä. Aika noloa, kun Suomen tärkein vientituote on kohta wc-paperi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Puu on tärkeä kirjoitti:

.

Voimmeko ajatella, että sanonta ”Suomi elää metsistä” pitää yhtä 2010-luvulla paikkaansa? Lukujen valossa voimme. Metsäteollisuus työllistää Suomessa Metsäteollisuus ry:n mukaan suoraan noin 48 000 henkilöä. Metsäteollisuus on oman maakuntani Keski-Suomen tapaan monen muun maakunnan keskeinen elinkeino. Viimeisimmät alan uutiset antavatkin valoisia ennusteita Äänekosken uuden biotuotetehtaan merkeissä.

Metsästä lähtevällä arvoketjulla on merkittävät kerrannaisvaikutukset: metsäteollisuuden välilliset työllisyysvaikutukset ovat moninkertaiset suoraan työllisyysvaikutukseen verrattuna. Metsäteollisuuden tuotannon arvo Suomessa vuonna 2012 oli yhteensä noin 19,6 miljardia euroa, osuus 18 prosenttia Suomen teollisuustuotannon arvosta. Viime vuonna metsäteollisuuden viennin arvo oli 11 miljardia euroa ja arvo koko Suomen viennistä noin 20 %. Nämä ovat niin merkittäviä lukuja kansantaloutemme kannalta, ettei meillä ole varaa antaa tuotannon lipua ulkomaille. On turvattava metsäteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa niin hyvin kuin vain voimme.

Suomen metsäteollisuuteen vaikuttavat suhdanteiden ja eduskunnan päätösten lisäksi myös EU:sta tulevat säännökset ja direktiivit. Yksi suomalaisen metsäteollisuuden kannalta ongelmallisista direktiiveistä on vuonna 2015 voimaan astuva rikkidirektiivi. Rikkidirektiivi määrää laskemaan laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuden yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa. Muutos merkitsee valtavia lisäkustannuksia Itämeren liikenteeseen. Tämä puolestaan heijastuu laajemminkin meritie-, rata- ja lentoliikenteen rahtimääriin koko kuljetusjärjestelmään ulottuen. Metsä-, metalli- ja kemianteollisuus ovat isoja asiakkaita myös junakuljetuksissa.

Käytännössä Suomesta ei voida kuljetuksia korvata muilla liikennemuodoilla ja Suomi joutuukin eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin EU-maihin, erityisesti Välimeren maat pääsivät tästä vielä nyt kuin koira veräjästä.

Rikkidirektiivistä aiheutuvia kilpailukykyhaittoja nykyhallitus on pyrkinyt hillitsemään jo ennakkoon mm. alentamalla yhteisöveroa, väylä- ja ratamaksuja sekä panostamalla yritystukiin ja rikkidirektiivikompensaatioon ylipäätänsä.

Ympäristönsuojelu. Sen toteutus on tehtävä kuitenkin niin, ettemme liikaa estä metsätalouden toimintaedellytyksiä. Niistä työpaikoista ja yrityksistä ja investoinneista, mitä meillä metsätaloudesta on yhteistyöllä saavutettu, on pidettävä kynsin hampain kiinni.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu