Mistä / miten saisin tietoa hoitokokouksista? Niistä ei just kukaan tiedä mitään.... vaihtaa puheenaihetta...
Löytyiskö tietoa
ihan kiinnostuksesta
32378
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Laitappa hakusanaksi Hoitokokous, ainakin tällä palstalla niistä löytyy kirjoituksia jo pitkältä ajalta.
Lisätietoa hoitokokouksista löytyy kirjasta ´Haavoittunut yhteisö´
´Hoitokokoukset vanhoillislestadiolaisuudessa´
Aini LInjakumpu, Osuuskunta Vastapaino, Tampere 2012
Kirjan takakannessa olevaa tietoa mm.:
..."Teos on ensimmäinen kokonaisvaltainen tutkimus hoitokokouksista. Se on suunnattu akateemisen yleisön lisäksi vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluville tai kuuluneille sekä uskonnollisista liikkeistä ja niiden vallankäytöstä kiinnostuneille."
Hyvä että on tutkittu niin ei kukaan voi väittää että "ei hoitokokuksia ole koskaan ollutkaan" vaikka niin minulle on moni vl väittänyt.
Ei se sulle tietoisesti valehdellut. Se ei vaan tiedä koska niistä asioista ei oel ollut luvallista puhua. Nykyisille kolmi-nelikymppisille ei ole kerrottu niistä mitään ja sitä nuoremmat ei ole kuulelet koskaan niistä.
Sieltäpä niin
Hyvä, että hoitokokoukset herättävät kiinnostusta.
SRK on ainut lahko j oka takaa hoitotakuun - ja julman sellaisen.
""Lisätietoa hoitokokouksista löytyy kirjasta ´Haavoittunut yhteisö´
Itse olen saanut kirjan lahjaksi, kun suviseuroissa eräs mies niitä jakeli.
Miksi ei jakanut minulle?
Jos haluat lukea kirjan ilmaiseksi, mene kirjastoon!
Kuka kelvoton jakoi niitä suviseuroissa. Sehän aivan jumalaton teko!
Eikös hoitokokoukset sitten olleetkaan siunauksellisia?
Oli ne.
Osa oli.
Kerro yksi siunauksellinen hoitokokous.
Kaikki ne, mistä Mellut ja muut meuhkaajat jaksavat kitistä. Aika moni niistä ovat kokeneet omakohtaisen kolauksen.
Nimimerkki ´hottentotten´, tarkentaisitko vastaustasi asialliseen kysymykseen:
"Kerro yksi siunauksellinen hoitokokous."
Vastauksesi: "Kaikki ne, mistä Mellut ja muut meuhkaajat jaksavat kitistä. Aika moni niistä ovat kokeneet omakohtaisen kolauksen."
Ne ovat olleet siunauksellisia niille, jotka nöyrtyivät synnistä parannukseen. Ensimmäinen siunaus on ollut omantunnon rauha. Syyttävä omatunto ei enää syytä. Toinen siunaus näkyy ulospäin. Synnin teko loppuu.
Lähtikö kososlainen henki pois?
Ai se siwassa käyminen ?
sekö oli se synti nimeltään, taikka se kososhenki jota ei kukaan ole nähnyt eikä kuullut sekö oli se synti josta tuli rauha...hah
oletko koskaan tullut ajatelleeksi kuka sen omantunnn on mahtanut ohjelmoida niissä veeälpiireissä ihanko on Jumala sen tehnyt vaiko ne puhujat siellä pöntössä veinme oppeineen ja muine hauskuuksineen.
Se oli se, jossa sain lähtemisen armon. Ei minua pois heitetty. Siinä kokouksessa en ollut hoidettavana. Mutta siinä kokouksessa silmäni aukenivat näkemään, kuinka eksyksissä tämä "lammashuone" voi ikinä olla. Niin itseään ja omaa hurmosta täynnä ja täynnä oikeutusta tuomita hauraita, viattomia vanhuksia ikuiseen kuolemaan ja kadotukseen.
Kohteena oli vanhus, jonka poika (puhujaveli) väitti vanhuksen olevan väärässä hengessä. Poika oli ilmeisesti katkea perinnönjaosta. Syytös väärästä hengestä olisi sopinut vaikka luudan varrelle, niin vahva syytös se oli silloin. Vanhus oli jo elämänsä ehtoola ja hieman ulkona siitä, mistä puhuttiin. Mutta niin hänellä julmasti lakastiin lattioita tunti toisensa jälkeen ja lopuksi heitettiin staatanalle. Ikänsä oli uskomassa ollut ja nyt mielivallan ja vihan vallassa porukalla heitettiin ulos, elämän viime hetkinä. Koko seurakunta syyllisinä mukana hymistelemässä ja lirkuttelemassa hoitajia. Iljettävää! Vanhusta ei auttanut kukaan.
Olin nuori vielä silloin, mutta näin ja ymmärsin kaiken. Poistuin.
Se oli siunauksellinen minulle ainakin.
12 6 pitää hoitokokouksia siunauksellisina niille, jotka nöyrtyivät synnistä parannukseen...
Tottakai synneistään parannuksen saanut on siunauksellista ja sanotaankin, että "hyvä omatunto on kuin taivas maan päällä".
Hoitokokouksissa oli karmea ja anteeksiantamaton tunnelma. Syytettiin jostakin väärästä hengestä, loppuaikoina kososlainen henki lienee ollut se ykkössyyte jne.
Suosittelen sinullekin kirjan ´Haavoittunut yhteisö´ lukemista!
"Ne ovat olleet siunauksellisia niille, jotka nöyrtyivät synnistä parannukseen."
Taidat olla hoitomies/nainen, kirjoituksesi ei ollut omakohtainen, niin niille?????
silloin kun niihin sisältyy pedofiilin rikos niin se kokous on salassa (salarippi) jossa rikollisella annetaan synnit anteeksi ja sille pikku lapselle annetaan Jeesuksen risti kannettavaksi ja jos kertoo jollekkin niin joutuu helevettiin; saa pelottelut evääksi loppu iäksi.
Raamatun mukaan, joka tunnustaa syntinsä, saa anteeksi. Teillä on ihmiskäskyjä, mitkä eivät ole Jumalasta.
Uskova ei voi ikinä tehdä lapselle pahaa, vähiten seksuaalisesti. Sen salaaminen on rikollista.
Jokainen sellaisen asian peittelijä on sidoksissa salaamiseen ja vastuussa kerran Jumalalle toimistaan. Nuo teot on saatava loppumaan, koska ne ovat kauhistus Herralle!!! Niiden tekojen jatkaja on paaduttanut sydämensä, eikä voi olla Herran seuraaja.
Pyytäkää itsellenne henkien erottamisen armolahjaa. Saattaisi puhujat vaihtua...
¤¤¤¤ Itse olen saanut kirjan lahjaksi, kun suviseuroissa eräs mies niitä jakeli. ¤¤¤
Ehkä niitä sama mies jakelee suviseuroissa tänäkin vuonna.
Nosto!
Länsimaiden valtava yhteiskunnallinen ja moraalinen murros 60- luvulla vaikutti
sen,että myös vl-kristillisyydessä jouduttiin ottamaan kantaa näihin ilmiöihin.
Suhtautuminen vaihteli hempeästä hyväksymisestä äärimmäiseen kireyteen.
Puhuttiin "hempeästä" ja " kuivasta" hengestä. Äärimmäinen kireys aiheutti ennen pitkää "kososlaisen eriseuran", jonka opillisina harhoina oli mm. "parempien"
uskovaisten lauman kokoaminen seurakuntaan sekä rippioppiharha, jossa ripistä tehtiin synnin peite. Tehtiin rippiä, mutta ei aiottukaan lakata synnistä. Oli uskomus, että synti ei kadota jne. Hedelminä toisten arvostelua ja kyttäämistä
(ks Kurvinen : Raportti lestadiolaisuudesta )
Hoitokokouksissa haettiin siis oikeaa suhtautumista ajan ilmiöihin ja lopulta jouduttiin taistelemaan eriseuraa vastaan. Koska tähän eriseuraan joutuneet olivat mielestään "parempia" uskovaisia, ymmärrys parannuksen teon tarpeellisuudesta oli joillekin lähes mahdotonta. Samat skandaalijutut ja parjaus jatkuvat vuosikymmenten taakse.
´Jäitä hattuun´-nimimerkki kirjoittaa:
"Länsimaiden valtava yhteiskunnallinen ja moraalinen murros 60- luvulla vaikutti
sen,että myös vl-kristillisyydessä jouduttiin ottamaan kantaa näihin ilmiöihin.
Suhtautuminen vaihteli hempeästä hyväksymisestä äärimmäiseen kireyteen..."
Tuolla samalla perusteella on aiemminkin yritetty puolustaa hoitokokouksia. Nuo ajat eläneenä kyse ei ollut mistään tuollaisesta. Johtohenkilöiden ja muiden saarnaajien joukosta nousi muuan tietty henkilö ylitse muiden, hän toi tuon henkiopin Ry:n sisälle. Eipä aikaakaan kun tuo oppi villitsi lähestulkoon kaikki silloisen Rauhanyhdistyksen puhuvaiset ja varmaan valtaosan hiljaa istuvista seurakuntalaisistakin (?)
Onneksi silloinen piispa puuttui tuohon järkyttävään hoitokousten pitoon ja uskovaisten kiusaamiseen ja ainakin näkyvät hoitokokoukset loppuivat.
SRK:n taholta on pahoiteltu menneitä "väärinkäytöksiä ja ylilyöntejä".
Jos tuo tunnustus on rehellinen, silloinhan johtohenkilöidenkään mielestä kaikki ei mennyt niinsanotusti nappiin...
Oliko tuo tunnustus vain pakon edessä tapahtunutta vai onko kenties jollakin aidosti tuo mieli?
Tarkennusta edelliseen viestiini, jossa kirjoitin:
"Onneksi silloinen piispa puuttui tuohon järkyttävään hoitokokousten pitoon ja uskovaisten kiusaamiseen ja ainakin näkyvät hoitokokoukset loppuivat."
Käsitykseni mukaan siis silloinen arkkipiispa Mikko Juva puuttui noihin hoitokokous-toimiin.
Wikipediassa näkyy olevan jotakin näin alkuun.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hoitokokous_(lestadiolaisuus)
Kannattaa lukea Jorma Kurvisen kirja, Raportti Lestadiolaisuudesta.