Köysivoimat Purjeveneessä

Omassa vanhassa (ja pienehkössä, nykyveneisiin verrattuna) 36 jalkaisessa vinsseihin kohdistuvissa voimissa genoavinssit ovat kovimmilla ja sitten nostinvinssit. Plokeissa taas toisinpäin, koska nostinplokeihin köysi tulee 90 asteen kulmalla ja genoan vaunuihin vain alle 45 asteen kulmalla.
Ison ja genoan nostimien plokit ovat kovimmalla kuormalla. Spinnun nostimien plokit seuraavana ja muut yleensä kohtuu pienelllä voimalla (Reiviköysistä voi tulla myös kohtuu isoja kuormia). Noita kuormiahan on helppo tutkia. Kaikki mitä joutuu kelissä vetämään vinsseillä on kovallla kuormalla ja mitä jaksaa käsin vedellä, on pienellä kuormalla. Toki esim ison talja kryssillä on melko kuormitettu, (omassa saa kelissä jo aika suurella voimalla vetää skuuttia, vaikka on 6-kertainen talja).
Plokeille taas spimnnun gaija aiheuttaa aika suuria kuormia johtuen kulmasta, joka yleensä on lähes edestakainen veto. Itselläni tämä on ainut ploki, joka on kuormassa varoittamatta hajonnut.

Jos puhut mastonjalan plokeista, niin tuon kokoluokan veneessä on nostimien ja reiviköysien plokien syytä olla työkuormaltaan tonnin paikkeilla (murtolujuus tuplasti). Muiden köysien osalta homma riippuu paljon välityksistä. Esimerksi puomiliikki puominsisäisellä 4x taljalla ei vaadi enää kummoistakaan plokia mastolle, mutta ilman taljaa oleva vaatii.

Onko tietoa bakeliitin kestävyydestä kehrissä?

Itse jouduin vuosi sitten hommaamaan pikavauhtia 36-jalkaiseen veneeseen isopurjeen fallin mastonhuipun kehrän. Paikallisissa venetarvikeliikkeissä oli sopivaa kokoa (halkaisija n 50 mm, paksuus n 12 mm) tarjolla vain muovisia ja bakeliittisia, joista bakeliittinen tuntui vakuuttavammalta. Tarvitsisi varmaan vaihtaa tuo umpimetalliseen jossakin vaiheessa.

Murtolujuuksista ei ole mitään tietoa kehrien osalta venetarvikeliikkeissä.