Esitätkö todellisessa elämässä, ettei kiinnosta ja silti täällä palstalla haikailet perään?
Kiinnostaako sittenkin
Miten on
18363
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Juuri näin. Ei ole tarjoitus kyllä, asiat vaan menivät vaikeaksi ja itse aiheutin..
Aiotko tehdä asialle jotain? Eikö toinen ole enää kiinnostunut?
Pitää varmaan edistää asiaa jotenkin. On se toinenkin kiinnostunut ja toivon niin.
Laitappa tunnisteita niin vois vaikka vastata.
Hyvä kysymys.
Jos lukee näitä tekstejä on täällä 99% kaipaajia, no ikävä palstahan tää on.
Monella suru vaihe ja toivomus tauti vielä päällä, mutta aika erkaanuttaa.
Tunteet menee ylä ja ala mäkeä, ja jossain vaiheessa alkaa tajuta ettei kannata.
Kun tajuaa kuinka nöyryyttävää se on muuttuu tunteet vihaksi, silloin voi sanoa päässeensä irti.
Sitä odotellessa.
Yhdentekevyys on vasta sitä ylipääsemistä....
Itse en ymmärrä, miten väitetystä rakkaudesta pääsee yhdentekevyyden tilaan? Jos osellaisessa onnistuu, oliko se rakkautta? Ei ainakaan Rakkautta.
Pääsee aikanaan. Kuka haluaisi ikuisesti välittää vaikka pettävästä väkivaltaisesta luuserista?
Sitä tarkoitankin. Ehkä ei haluakaan välittää ja välittää silti. Toisinaan jopa niin, ettei itselleenkään asiaa myönnä. Mikäli toinen on täydellisen yhdentekevä, toinen ei herätä minkäänlaisia tunteita eikä tuntemuksia. Rakkaus saattaa tunteena ailahdella, mutta jos on rakastanut, eikä vain ollut rakastunut tai ihastunut, niin ei se yhdentekevyydeksi muutu.
Yhdentekevää? Aika lähellä vihaa?
Jos kuitenkin.....
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12272517
Pettymys, turhautuminen, viha (itseään kohtaan ja tilannetta?) suru ja sen jälkeen ehkä yhdentekevyys, mikäli on ollut kyse rakastumisen tunteesta. Mikäli rakkaudesta, se vihan tunne saattaa olla voimakkaampaa, eikä senkään jälkeen muutu aidoksi yhdentekevyydeksi?
Täydellisen välinpitämätön voi olla suhteessaan vain ihmisiin, joita kohtaan ei ole syvempiä tunteita koskaan ollutkaan. Ja usein aika näyttää sen. Rakastumiset ja ihastumiset unhtuvat, rakkaus ei.
Kyllä ja ei. En ns. kaipaa taikka ikävöi kuitenkaan. En vain saa sitä miestä mielestäni ;) Mulla on kaikki hyvin nyt, hänellä myös, uusi rakkaus ja sen semmoista. Silti...hänessä on jotain addiktoivaa ja koukuttavaa, osa varmasti sitä ettei me ikinä voida... tai no never say never, mutta kuiteski.
Kyllä,olosuhteiden pakosta. Mies on varattu.
Voi kyllä.
Se on varmaan parempi molemmille, että esitän ei-kiinnostunutta.
:((((((((
tottakai
Jos vihaat et ole päässyt irti. Vasta kun et tunne paljon mitään olet päässyt irti. Pitkän suhteen jälkeen voi jäädä ystävyys, mut riippuu mistä roikkuu.