Etten vaan koskaan, edes pahimmassakaan mielenhäiriössä, saisi päähäni soittaa...Nyt joutuisin ainakin harkitsemaan kymmenen numeron näppäilemisen ajan tekemääni.
Ei ole onneksi vielä tullut niin vakavaa mielenhäiriötä, että olisin edes harkinnut soittamista/ textaamista sinulle...ei se silti tätä tyhjyyttä sisälläni vähennä.
Sähköpostiviestittelymme pidän kuitenkin tallessa. Varmaan vielä joskus pystyn niitä uudelleen lukemaan, en kyllä ihan kohtakaan...
Niin. Pidän nuo sähköpostit tallessa, niin saapahan joskus, (kaukana tulevaisuudessa?) joku perikuntani jäsen, isänsä tietsarin sisältöä tutkiessaan, huudahtaa:
-Ei vi**u!!! Tulkaa äkkiä katsomaan, mitä täältä iskän koneelta löysin...!!!
En vie "salaisuuttani" mukanani hautaan, silloin sillä ei ole enää mitään väliä...
Ei ole onneksi vielä tullut niin vakavaa mielenhäiriötä, että olisin edes harkinnut soittamista/ textaamista sinulle...ei se silti tätä tyhjyyttä sisälläni vähennä.
Sähköpostiviestittelymme pidän kuitenkin tallessa. Varmaan vielä joskus pystyn niitä uudelleen lukemaan, en kyllä ihan kohtakaan...
Niin. Pidän nuo sähköpostit tallessa, niin saapahan joskus, (kaukana tulevaisuudessa?) joku perikuntani jäsen, isänsä tietsarin sisältöä tutkiessaan, huudahtaa:
-Ei vi**u!!! Tulkaa äkkiä katsomaan, mitä täältä iskän koneelta löysin...!!!
En vie "salaisuuttani" mukanani hautaan, silloin sillä ei ole enää mitään väliä...
Vastaukset 11
Vanhimmat
painotuksen.Mutta miksi?Ei se mitään ,kyllä oli kiva todeta ,et joku näkee vaivaa ,puhunko totta.
Päätäntä valta on kuitenkin itsellä.
kuka olet, ja kenen numeron olet poistanut, mutta kerron vaan sen verran että minulla on tallessa kaikki minulle tärkeiden ja rakkaiden ihmisten numerot tallessa. Enkä poista niitä koskaan, en, vaikka joku heistä sitä pyytäisikin.
Kaikki ne postit mitkä on minulle tärkeitä, on tallessa, kuvia ja myöten. Joskus niitä selailen, muistojen vallatessa mielen, kaihon ja sen mitä oli ja sen mitä odotin,,,
Mutta se olikin ilmeisesti vain minun toive ja haave, toteutumaton, mutta niin kai se oli isossa kirjassa päätetty,,,
Puhelimeenkin tallettanut sen miehen kuvat, saan katsella sieltä helpommin, ei tarvitse konetta avata.
Millään ei ole mitään väliä. Ei minullakaan. Elän niin kauan kuin kuuluu elää. Kuolen joku voi surra, mutta sen jälkeen olen vain muisto ja pakollisena riesana hautausmaalla. Pakko käydä hoitamassa hauta, ettei kukaan vain sano, ettei sitäkään hautaa kukaan hoida. Tietenkin, kun tilaa hoitohaudan hautausmaalta, niin ei tarvitse sitäkään riesaa. Valokuvissa muistetaan, että tässä se. Ja sitten katsotaan seuraavaa kuvaa ja niin unohdun minä. Mitään väliä millään salaisuuksilla.
jos haluaa tietää. KYSY.Arvasin että tuollakin asialla on merkitystä..ainakin täällä.
No tulihan se .
Ne on vaan testejä.
Ai niin valikoihan joku mitä kannattaa sanoa?
Mites sen saksanristeilyn kanssa oikein oli?
Turhaa odottaa kenenkään mitään tunnisteita. Tässä kohtaa voisin siteerata Chisu:n yhtä kappaletta hieman muunneltuna...
"Se, mikä tiellä (täällä) tapahtuu, se tielle (tänne) myös jää..."
Kun minusta aika jättää löytävät tyttäreni päiväkirjani, jossa tilitän tätä kiellettyä rakkauttani sinuun mies.
Miten voit olla varma, että vain tyttäresi lukevat päiväkirjaasi? Ja osaatko hahmottaa, miten he siihen suhtautuvat?
Petettynä 20 v avioliiton jälkeen, sain sitten vasta aikuisena kuulla, että samanlainen uskottomuustapaus oli ollut omassa perheessäni, mutta se oli salattu tähän saakka. Tieto murskasi vielä siinäkin vaiheessa käsitykseni toisesta vanhemmasta, en olisi halunnut tietää sitä koskaan. Häpeällistä. Samalla tavalla kuin oksetti pettänyt puoliso, niin oksetti saman tehnyt vanhempi.
Itse kyllä miettisin tarkkaan tuollaisen jäämistön kanssa, jos kyse on kielletystä rakkaudesta sillä tavalla niinkuin sen nyt tässä voisi ymmärtää. Voi olla niin, että sinulle haavemaassa eläminen kielletyn rakkautesi kanssa on aivan eri asia kuin tyttärillesi, ovat nyt ylpeitä äidistään, mutta miten on sen jälkeen kun ovat lukeneet tuotoksesi. Useinkaan omena ei puusta kauaksi putoa, joten huoleni voi tietysti olla väärä.
Minä olen sinkku, mies on varattu.
Itse harmillisesti poistin erään miehen ja minun välisen sähköpostiviestittelyn lukuunottamatta ihan ensimmäisiä viestejä. Voi että olisin halunnut palata niihin monta kertaa!Kuvittelin pääseväni irti tunnetasolla kun viestitkin on poistettu mutta ei Se niin mennytkään.
Poistin myös miehen tiedot puhelimestani,myös s,postit,kuvat jne.Mutta miten poistan hänet mielestäni,ajatuksistani,rakastin häntä...
Mitä te ootte jutellu sähkäreissä?
Työ vaiko henk.kohtasia?