Hallituksessa on suomenkielisiä, jotka ajattelevat asioita toisin kuin nykyinen
suomenruotsalainen oikeusministeri Anna Maja Henriksson eikä tarvitse
kuunnella häneltä tämänlaisia puheita:
"
Hallitus on sitoutunut erittäin selvästi kahden elinvoimaisen kansalliskielen turvaamisen tavoitteeseen. Hallitusohjelmassa todetaan jo johdanto-osassa, että Suomen kaksikielisyys on rikkaus ja voimavara. Hallitusohjelman mukaan ”kielellisten oikeuksien toteutumista kehitetään Ahtisaaren työryhmän esityksiä hyväksi käyttäen. Pääministerin johdolla laaditaan pitkän aikavälin kielistrategia kahden elinvoimaisen kansalliskielen kehittämiseksi ja konkretisoidaan sen pohjalta toimet hallituskaudelle.
Kielellisten oikeuksien pohja on perustuslaissa, ennen kaikkea sen 17 §:ssä, jossa määrätään että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Tätä täydentävät perustuslain määräykset oikeudesta käyttää asiassaan omaa kieltään – suomea tai ruotsia – tuomioistuimessa ja viranomaisessa, sekä saada tällä kielellä toimituskirjansa. Julkisen vallan on perustuslain mukaisesti huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Merkitystä on myös perustuslain 22 §:llä, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. "
suomenruotsalainen oikeusministeri Anna Maja Henriksson eikä tarvitse
kuunnella häneltä tämänlaisia puheita:
"
Hallitus on sitoutunut erittäin selvästi kahden elinvoimaisen kansalliskielen turvaamisen tavoitteeseen. Hallitusohjelmassa todetaan jo johdanto-osassa, että Suomen kaksikielisyys on rikkaus ja voimavara. Hallitusohjelman mukaan ”kielellisten oikeuksien toteutumista kehitetään Ahtisaaren työryhmän esityksiä hyväksi käyttäen. Pääministerin johdolla laaditaan pitkän aikavälin kielistrategia kahden elinvoimaisen kansalliskielen kehittämiseksi ja konkretisoidaan sen pohjalta toimet hallituskaudelle.
Kielellisten oikeuksien pohja on perustuslaissa, ennen kaikkea sen 17 §:ssä, jossa määrätään että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Tätä täydentävät perustuslain määräykset oikeudesta käyttää asiassaan omaa kieltään – suomea tai ruotsia – tuomioistuimessa ja viranomaisessa, sekä saada tällä kielellä toimituskirjansa. Julkisen vallan on perustuslain mukaisesti huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Merkitystä on myös perustuslain 22 §:llä, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. "
Vastaukset 3
Vanhimmat
Koska tavoite on kaksi tasavertaista kieltä Suomessa, piittaaamatta siitä että kielten puhujien suhde on 1/18 on tämä tavoite räätälöity vain edistämään ruotsinkieltä.
Surut mielellään puhuvat "kielellisestä tasa-arvosta". Tätä voisi verrata siihen että yhteisestä kakusta yksi henkilö veisi puolet ja toinen puoli jaettaisiin 18 hengen ( suomenkielisen) kesken.
Oikeudenmukaista ?
Surut myös ovat tuohtuneita siitä, kuinka hetä kielellisesti "sorretaan" esim. Kuopiossa, Kajaanissa, Jyväskylässä, Joensuussa, Lappenrannassa ym. ym.
Mistähän tämä "sortaminen" johtuu ?
Siitä että ko. Pikkakunnilla ei käytännössä asu ruotsinkielisiä !
Hullutus on lopetettava ja ruotsinkielisille turvattava asema vain paikalllisena vähemmistökielenä.
Jopa Stubb sanoi, että hallitusohjelma-pelleily tulee lopettaa, joka oli selvä kuitti etuilupuolueelle. Muutenkin hän peesasi Kataisen ulostuloa, joka tuomitsi pakkoruotsituksen.
Kokoomus on tehnyt periaatepäätöksen muuttaa linjaansa.
Stubb är vår man.