joille oma napa ja ura on tärkein, pitäis antaa? Vähän särähtää korvaan kyllä kun omaa hyvinvointia ja sen ylläpitoa nostetaan samassa lauseessa kun manataan mikä riesa lapset on. Ja oma ura ja itsensä nostatus jne jne. Odottakaa vaan kun olette keski-iässä ja ja ne "pennut" on ainoa mikä teillä on, ja eivät halua missään tekemisissä olla. Mutta ehkä jonkun kruunun sittenkin tilanteesta itsellenne hankitte. Sovinisti en ole, miehiä koskee samalla lailla, mutta naiset tätä ääneen kailottaa. Sääliksi käy lapsia, ei muuta.
urhoolisuusmitaliko?
yh-äideiille
16146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eiköhän ole moneen junaan, ei yksinhuoltajuus tee automaattisesti kaikista samanlaisia, kuten ei äitiys tai isyyskään. Suurin osa ihmisistä kasvaa rooliin, kaikki eivät siihrn kykene.
Toivottavasti itse saat kerättyä hiukan viisautta ja ymmärrystä, ettei tarvitse olla niin tuomitseva.
ja siksi olenkin tuomitseva, omaa vanhuuttaan ja keski-ikäisyyttään kannattaa ajatella myös, kun miettii mikä lapsilleen o,n ja miten heitä kohtelee!
Höpö-höpö, meillä on hyvät välit.
Miksi toisista ihmisistä tulee tuomitsevia, toisista lempeitä ja viisaita, vaikka kokemukset ovst samat?
Itse aion ainakin jakaa jälkimmäisiä, silloin niitä saa ehkä itse takaisinkin, paremmat tsäänssit ainakin ;)
Kyllä se siitä, sullekin, kunhan ei katkeroidu, se myrkyttää kaiken, minuuden, sekä ympäristön.
aloitus ei ollut sitten sulle:) Ei huvita olla lempeä ja viisas jollekin joka ajattelee vain itseään, varmaan ei sinuakaan huvita, että älä jatka :)))
Kyllähän niitä ihmisiä on, jotka ajattelevat vain itseään, nostattavat vain itseään ja minkä tahansa kustannuksella, sovittelevat siltikin kruunua päähänsä. Mutta tuollainen ei taas ole mitenkään yksinhuoltajuuteen sidottu ominaisuus.
Ne samat ihmiset olisivat sitä ilman yksinhuoltajuuttakin, kaikissa tapauksissa.
mutta yksin olen lapset kasvattanut,eikä ikään ole lapset olleet minun riesani,nyt 50-vuotiaana,ole vieläkin heistä ylpeä,pitävät minuun yhteyttä ,leikisti sanottuna, vähän liikaakin,kun nyt yksin asun,kuitenkin,tykkään,
Tässä yhden yh:n kommentti.
Joskus sen yh:n on myös ajateltava uraakin, jotta olisi paremmat mahdollisuudet elättää se lapsi/lapset. Jos vaikka se toisesta ei ole elatusvelvolliseksi. ?Sosiaalihuollolla on tarpeeksi hyysättäviä muutenkin, joita koko yhteiskunta vain tukee! Ehkä sellaisia ei kaivata tänne enää yhtään enempää.
Lapsen/lasten kanssa pystyy järjestämään yhteistä aikaa mielestäni muutenkin, tämä on organisointi kysymys.
Meitä on todellakin moneen junaan!:)
Yh ei kaipaa mitaleja eikä kehuja, vaan pyrkii pärjäämään arjessa kuinka parhaiten taitaa. Hyvä sun on sieltä puskista huudella ja arvostella ellet itse elää yh-elämää. En saa tukea exältä enkä ole sitä hakenut yhteiskunnalta enkä kummaltakaan haluaisikaan. Että suksi sä vaan hevonkorpeen ja keskity elämään omaa täydellistä elämääsi (ei se taida sitä olla kun on aikaa seurata toisia) niin ei kenenkään yh:n elämän stalkkaus muodostu ylitsepääsemättömäksi rasitteeksi sun pollaparalle:)
Lapset ei ole riesa vaan rikkaus, toiset lapset vaan on helpompia kasvattaa, toiset haastavampia. Et taida tietää lapsista ylipäätään mitään. Ja aika yksinkertainen olet kun laitat kaikki yh:t samaan kategoriaan, sama jos mä yleistäisin että kaikki keski-ikäiset on tietynlaisia. Herää pahvi!
on joillakin mennyt äärimmäisyyksiin.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288695054038.html?pos=ok-trm-uutk
sairaat ihmiset ja uusperhe näyttää olevan huono yhdistelmä.
Ja aloittajalla lukihäiriö koska tämä palsta on ikävöintiä varten.
Suomessa vallitsee yleinen asennevamma. Kuka korjaisi vaikka sen oman asenteensa koskien yksinhuoltajia, jotka syystä tai toisesta huolehtivat yksin lapsistaan, vaikka työtä on varmasti KAHDELLE asti.
Tässä maassa ei yksinhuoltaja kunnioitusta saa vaikka kävisi töissä, eikä saa vaikka lipittäisi yksinäisyydessään sidukkaa. Haloo! Mikä konkreettinen apu sinusta, arvosteleva ihminen on sille jota ylenkatsot?
Olisiko aika alkaa vaikka arvostamaan jo toista ihmistä, koska asenteen valitseminen on valinta. Yksinhuoltajuus ei aina ole.
Ja oikeesti mee muualle natiseen, täällä ikävöidään muita asioita. Vaikka sitä lasten isää.
jo ennekun kun on raskaana, miettiä ehkäisyn salat mikäli ne ei ole tiedossa, ja näin välttyä niiltä vahingonlaukauksilta.
Jää molemmat osapuolet ilman rasitteita ja vastuita.
Voi v1tun ääliö. Joillakin miehillä vaan alkaa nupissa viirata lapsen syntymän jälkeen kun ne kuvittelee että naisella on edelleen sama määrä aikaa huomioida niitä kuin seurusteluaikana. Kuvitellaan että on joku sivusuhde menossa vaikka vauvanhoito vie aikaa, yöunia ja energiaa yhdessäololta. Aletaan mustasukkaiseksi ja vainoharhaiseksi ja uhkailemalla painostetaan seksiin ja lopun aikaa haukutaan kaikesta, miestä ei tokikaan huvita mikään auttaminen eikä osaa kuvitella itseään toisen asemaan. Nainen ja mies yhdessä halusi lasta, tuloksena nainen iloitsi ja oli onnellinen pienestä suloisesta perheenlisäyksestä, mies koki lapsen suhteenpilaajana ja muuttui radikaalisti.
Näinkö tätä etukäteen? En. Joten jätäpä kuule tuo viisastelusi vaikka itsellesi.
Aivan sataprosenttisesti sama tilanne kuin itsellä aikanaan.
Oli henki lähteä, useammankin kerran.
Ei kukaan sellaiseen lähtisi, jos etukäteen tietäisi.
Mutta ihmisissä ei ole varoitustekstiä mukana.
Kaikenkaikkiaan naivi aloitus, josta paljastuu ainoastaan kokemattomuus.