Onko kukaan kuullut, että joko se on vahvistunut, että amk:n jatkotutkinto rinnastetaan yliopiston maisteriin? Jo on kumma, ettei asiaa saada hoidettua. Varmaan pitää itse mennä opetusministeriöön töihin, että asiaan tulee vauhtia.
amk jatkotutkinto
mie
212045
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Toi nyt tuskin tulee ikinä menemään läpi. Eihän amk:sta saa tulemaan maisteri-tason henkilöä vaikka mitä tekis.
Siinä vaiheessa kun tuollainen rinnastus tulee, niin alan vakavasti harkita maasta muuttamista. Ammattisurkeakoulujen pelletutkintojen rinnastaminen yliopistotutkintoihin edes teoreettisella tasolla osoittaa paitsi huonoa makua myös ilmiselvää typeryyttä tai ideologista kyykytysajattelua. Suutari pysyköön lestissään.
ylimielinen koira...
Mun puolesta suutari-jpa voi muuttaa maasta vaikka saman tien; ei sua täällä tarvita.
Joskus tuntuu nii uskomattomalle miten fiksuina ja sivistyneinä itseään ilmiselvästi pitävät ihmiset jaksavat tällaisilla kommenteilla todistaa sen, mihin heidän itsetuntonsa ja -arvostuksensa perustuu: suorituksiin ja ansioihin. Terve pohja itsetunnolle, jep jep!!!
JBA, suuri tieteentekijä, tuli taas ja tyhjensi pelipöydän.
Vaikka se joskus rinnastettaisiinkin, niin ei se auttais silti, koska jo nyt on LIIKAA MAISTEREITA eli jos vielä tradenomeist tulis maistereita, niin koko tutkintoa ei enää arvostettais yhtään ja töitä ei tod. riitä kaikille! Lopputulos: Tekisit silti samoja töitä kuin nyt.
Hei kaikki huhujen varassa elävät,
lakiesitystä jatkotutkintojen vakinaistamisesta valmistellaan parhaillaan opetusministeriössä ja esitys tulee eduskunnan käsittelyyn viimeistään v.2005 alussa.
Tällä hetkellä ei ole vielä varmaan tietoa mikä ministeriön esitys konkreettisesti on, mutta tavoitteena on määritellä amk-jatkotutkinto ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi, jolloin se tuottaa pätevyyden tehtäviin, joissa vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Aivan kuten keskusteluissa on tullut ilmi, sillä korjattaisiin mm. se merkittävä epäkohta, että kaikki amk:jen opettajat tulevat tällä hetkellä yliopistoista. Lisäksi täytyy tietenkin suorittaa 60 opintopisteen pedagogiset opinnot. Lisäksi sillä taataan amk-perustutkinnon suorittaneille tasapuolinen mahdollisuus työelämäläheisiin jatko-opintoihin omalla korkeakoulusektorilla.
Lisäksi huomauttaisin, että tarkoituksena on, että n. 20% perustutkinnon suorittaneista jatkaa opintoja amk:ssa ylemmälle tasolle, ei siis kaikki kuten yliopistoissa kandit maistereiksi.
Tällä hetkellä vallitsee melko laaja yksimielisyys siitä, että amk-jatkotutkintoja tarvitaan ja niiden asema tulisi olla ylempi korkeakoulututkinto, mm. yhteinäisen europpalaisen korkeakoulutusalueen kehittymisen ja suomalaisen tutkintojärjestelmän tunnistamisen kannalta.
Suurinta erimielisyyttä aiheuttaa kuitenkin tutkintonimike sekä pääsyvaatimuksena oleva työkokemus. Nimike ei todellaakaan välttämättä ole, eikä tarvitse olla, maisteri. Ollaan luomassa tasoltaan samanlainen, mutta sisällöltään ja profiililtaan täysin erilainen tutkinto kuin yliopistojen maisteritutkinto
"Tällä hetkellä vallitsee melko laaja yksimielisyys siitä, että amk-jatkotutkintoja tarvitaan ja niiden asema tulisi olla ylempi korkeakoulututkinto"
Jaa tarvitaan? Voisiko joku minullekin kertoa, että mihin?
"Vaikka se joskus rinnastettaisiinkin, niin ei se auttais silti, koska jo nyt on LIIKAA MAISTEREITA eli jos vielä tradenomeist tulis maistereita, niin koko tutkintoa ei enää arvostettais yhtään ja töitä ei tod. riitä kaikille! Lopputulos: Tekisit silti samoja töitä kuin nyt."
Ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen oraakkeli ymmärtääkseen, että juuri näin tulee käymään.
Tradenomeja koulutetaan liikaa...
Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon tavoitteena on ”antaa riittävä tieto- ja taitoperusta sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten” (laki ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon kokeilusta 645/2001)
Käytännön toiminnan kehittämiseen profiloituneet ja syvää AMMATILLISTA asiantuntijuutta omaavat ihmiset ovat haluttuja työmarkkinoilla. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon avulla tällaisiä ihmisiä voidaan kouluttaa. Yliopistojen tehtävä on tuottaa tieteellisesti orientoituneita asiantuntijoita.
Ja toiseksi, tutkintonimikkeestä ei ole vielä päätetty eikä sen tarvitse olla maisteri. Osaamisprofiili kun on kuitenkin aivan eri kuin yliopisto-maistereille, vaikkakin samantasoinen. Ja edelleen, 20%:n amk-perustutkinnon suorittaneista on tarkoitus suorittaa jatkotutkinto.
Tällä hetkellä saattaa olla niin, että ihmisiä valmistuu liikaa korkeakouluista, mutta ne päätökset on jo tehty monta vuotta sitten eikä siihen oikein voi enää vaikuttaa. Tulevaisuudessa taas suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja yleinen työmarkkinoiden kehittyminen voi johtaa jopa siihen, että työvoimaa tarvitaan ulkomailtakin..
Siis mitä tarkoittaa tämä "käytäntö"?? Millaista on käytännön asiantuntijuus??
Voisiko joku AMK:ssa opiskeleva, mielellään vaikkapa tradenomi, luetella muutaman tällaisen käytännön asian, mitä on käytännönläheisessä koulutuksessa oppinut. Siis esim. 4-5 konkreettista käytännön asiaa.
Minä olen opiskellut yliopistossa teoriaa. Tässä viisi ensin mieleen tullutta:
- meno-tulo -teoria
- taloudellisen kasvun teoria
- motivaatioteoria
- rahoitusteoria
- laatuteoria
Käytännön asioita teen työkseni.
No, vaikkapa palkanlaskentaa, kirjanpitoa, tilinpäätöksiä, investointilaskelmia, budjetointia, taulukkolaskennan hyväksikäyttöä laskentatoimen saralla, liiketoimintasuunnitelmia, erilaisten yritysmuotojen perustamista ja siihen liittyvää paperisotaa ynnä paljon muuta paperisotaa. Tässä melko kapea otos asioista mitä nyt tuli mieleen. Teoreettisesti en varmastikaan hallitse asioita kuten yliopiskelijat, mutta jos tarvitsee vaikka laskea jotain tai tehdä asiakirja, niin sen kyllä varmasti hallitsen.
Merkonomithan tälläisiä töitä ovat tehneet jo vuosikymmenet, mitä lisäarvoa korkeakouluopinnot ovat asiaan tuoneet?
Vanha merkonomitutkintohan tradenomi onkin. Ja itse en ollenkaan häpeä sitä. Luettelemani tehtävät ovat omasta mielestäni vallan kiintoisia ja olen oikein tyytyväinen, jos saisin tehdä niitä työkseni. Kaikki eivät halua suuriksi johtajiksi vetelemään suuria linjauksia vaan osalle riittää ihan puuhastelu vaikkapa pienessä tilitoimistossa.
Mitä lisäarvoa "korkeakouluus" on sitten tuonut?
Opiskelija-aines kypsempää, koska tutkintoa ei pääse suorittamaan suoraan peruskoulusta. Tässä on toki huomattava, että yksilöt ovat erilaisia. Joku tradenomiopiskelija voi hyvinkin olla paljon epäkypsempi kuin joku lukiolainen. Mutta siis keskimäärin asia voisi olla näin.
Tutkinnon tunnettavuus. Vanhoilla merkonomeilla tuskin oli Merkonomiliittoa tai vastaavaa. On totta että tradenomi-tutkinto tunnetaan huonosti, mutta ainakin kovasti asiaa yritetään korjata. Tradenomiliitto tosin on korkeakoulu-hehkutuksineen monille kirosana, mutta
kaipa tuosta jotain iloakin on.
Enpä muuta keksinyt tähän hätään. Ehkei se "korkeakouluus" sitten ole juurikaan tuonut mitään lisäarvoa. Mutta ihan luottavaisin mielin ja intoa täynnä itse jatkan opintojani menettämättä yöunia sen tähden, että olenko korkeakoulussa vai AMMATTIkorkeakoulussa ja niin edelleen. Kiistelkööt siitä fiksummat. Minä vain opiskelen.
"Luettelemani tehtävät ovat omasta mielestäni vallan kiintoisia ja olen oikein tyytyväinen, jos saisin tehdä niitä työkseni. Kaikki eivät halua suuriksi johtajiksi vetelemään suuria linjauksia vaan osalle riittää ihan puuhastelu vaikkapa pienessä tilitoimistossa."
Öh, korjatkaa toki jos olen väärässä, mutta eikö tradenomikoulutuksen ensisijainen tarkoitus ole nimenomaan tuottaa työelämään "johtajia" ja asiantuntijoita? Tavoitehan on, että tradet kilpailisivat samoista työparkoista KTM:en - eivätkä merkonomien - kanssa.
Ja mikäköhän on todellisuus? Tradenomeista ei tule suuren luokan johtajia tmv. Niitä valmistuu ihan älyttömästi, ja tiedän monta jotka istuu kaupan kassalla tai ovat jotain työvuoropäälliköitä prismassa...
Siis itse näkisin asian näin, että esimies- ja asiantuntijatehtäviin nimenomaan keskijohtoon. Päällikkötasolle, ei johtajaksi. Kauppalehden erään tutkimuksen mukaan muistaakseni n. 70% päälliköistä oli opistotason tutkinnon suorittaineita (eli vanhoja merkonomeja), siis nykyisiä tradenomeja. En taas usko, että kukaan voi ryhtyä suoraan päällikkötason(kaan) tehtäviin. Ensin pitää ansaita kannukset perushommissa.
Se osittain valheellinenkin kuva, mitä jotkut koulut ja vaikkapa Tradenomiliitto syöttävät opiskelupaikkaa miettiville on minustakin kyseenalainen. En tosin hyväksy toista ääripäätäkään eli että tradenomit on kaikki töissä Prisman kassalla. Työllistyminen on monen tekijän summa. Tiettyjen suuntautumisvaihtoehtojen onglema kyllä tuntuu olevan, varsinkin naistradejen puolella, jämähtäminen sinne asiakaspalveluhommiin kassalle.
Mikä mielestänne määrittelee käsitteen "korkeakoulutus"?
Omasta mielestäni teoreettisuus, siis se että osaa hahmottaa asioita abstaktilla tasolla on kenties se asian ydin. (Kieltämättä tietyt yliopistolliset oppiaineet - soveltavat tieteet etupäässä - ovat usein hyvin lähellä amk-opintoja.)
Mikä sitten oikein tekee ammattikorkeakoulusta korkeakoulun?
Itselläni on tutkinto amk:sta ja piakkoin myös yliopistosta, eri oppiaineista tosin. Molemmat instituutiot ovat siten tietystä rajatusta vinkkelistä, eli tietyn oppiaineen näkökulmasta tuttuja.
Kyllä käytännönläheisyys on tärkeää siinä missä teoreettisuuskin...
Käytännönläheisyys tärkeätä, niin. Mutta onko tällöin oikeastaan kyse korkeakoulutuksesta?
Korkeakoulutuksen ideanahan on antaa teoreettiset (ajatus)välineet kehittää (tutkia) omaan oppiaineeseen liittyvää rajattua ilmiökenttää ja siten siis myös kehittää ko. oppiainetta. Kyllähän tämän on siten myös ilman muuta sidoksissa käytäntöön.