Ylioppilas tutkinto on yhtä tyhjän kanssa. Niin kuin vanhassa mainoksessa kaksi poikaa istuu isänsä selässsä ja toinen on menossa amikseen ja toinen lukioon.
Sitten seuraava kuva 3 vuoden päästä toisella on ammatti tutkinto ja toisella ylioppilas lakki päässä..
Amiksen käynyt seisoo isänsä vieressä mutta lukion käynyt istuu edelleen isänsä selässä. Voisiko mainos enää enempää totta olla.
Sitten seuraava kuva 3 vuoden päästä toisella on ammatti tutkinto ja toisella ylioppilas lakki päässä..
Amiksen käynyt seisoo isänsä vieressä mutta lukion käynyt istuu edelleen isänsä selässä. Voisiko mainos enää enempää totta olla.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Lukiolainen on fiksumpi, sillä hän ymmärtää, että amislainen maksaa heidän pitkän tulevan koulutuksen kun hän tienaa rahaa. Sitten kun hän on kouluttautunut, tienaa hän yleensä nopeassa ajassa enemmän rahaa kuin amislainen, joka on tehnyt kauemmin töitä(ja vieläpä fyysisempää). Tietenkin amiksestakin pääsee korkeisiin virkoihin, mutta ei niin helposti, vaan senkin eteen täytyy tehdä työtä.
Toisin sanoen, amislaiset ovat käytännössä lukiolaisten orjia. He maksavat lukion ja yliopiston koulutuksen tekemällä fyysisempää ja raskaampaa työtä. Viisas tekee vähemmän, eikö se näin ollut? Amislaiset pitävät itseään fiksuna hankkimalla äkkiä huonon työpaikan ja unohtavat samalla nämä seikat. Viisaat ja vahvat alistavat heikot ja tyhmät, harmin paikka.
Lunta paskahuusin katolla.
Lukion käynyt osaa oletettavasti ainakin kirjoittaa sanan valkolakki yhteen
Molemmat tutkinnot ovat hyviä, amislaiset saavat kyllä myöskin hyviä viekoja kuten lukiolaisetkin sillä erolla että ylioppilas pitää kouluttautua eteenpäin ennenkuin hän pääsee töihin !
http://naamapalmu.com/bigfile/14303
Mitenkähän tuota lukiota on alettu niin mollaamaan? Se kun kuitenkin vaaditaan,jos pyrit tiettyihin jatko-opiskeluihin.
On totta, että lukion merkitys on vähentynyt, mutta tuo mitä sanoit on täysin totta. Ylioppilas pääsee yliopistoon helpommin ja nopeammin kuin amislainen, joka joutuu käymään monta vuotta ammattikorkeaa tai jotakin koulua ulkomailla ja vaikka näin tekisi, on ylioppilas silti heidän yläpuolella, sillä he saavat usein lisäpisteitä kirjoitetuista aineista.
Hakuperusteeksi riittää vähintään kolmevuotinen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot.
Juu niin riittää, mutta taitaa opintie katketa viimeistään siihen, kun pöytään läjähtää 400-sivuinen englanninkielinen opus ja ex-ammattioppilas yrittää sitä tihrustaa pelkällä yläasteen englannilla. Arvaapas vain, mitä siitä tulee, kun pitää vielä yrittää vääntää mukamas tieteellinen tutkielma samantasoisella kielitaidolla O.o
Eiköhän se nyt ole sama käydä se lukion samantien, jos mielii päästä sinne yliopistoon, ja jättää ne leipurin, hanslankkarin tai putkiroopen opinnot amiksessa omaan arvoonsa. Taitaapi nyt olla niin, että vaikka laissa tällainen "teoreettinen" mahdollisuus tarjoutuukin, sitä käyttää ainoastaan muutama oppilas vuositasolla. Reitti lienee lisätty lakiin vain sitä silmällä pitäen, ettei kenenkään opintie katkea turhaan kesken.
No minä kumminkin kävin sen tien. Toki englannin kielen osalta tulin vähän "takamatkalta" muihin verrattuna, mutta kaikista selvittiin hyvin. Pääsykokeisiin valmistauduin hyvin ja pääsin ensi yrittämällä yliopistoon sisään. Neljässä vuodessa suoritin maisterin tutkinnon.
Jep, joku voi päästä, mutta mikään ohituskaista, jolla kiilataan ammattioppilaitos-ammattikorkeakoulu-yliopisto-putken ohitse siitä ei tule koskaan. Eihän siinä ole järjen häivääkään, että kaiken maailman kokit ja kosmetologit pyrkisivät esimerkiksi matemaattis-luonnontieteelliselle alalle yliopistoon ja joutuisivat käytännössä kuitenkin vääntämään vapaa-ajallaan ihan samat jutskat, jotka lukiossa käydään läpi 2-3 vuodessa.
Lukioon vain, jos mielii päästä akateemiselle alalle, koska sieltä tulevat ne perusvalmiudetkin. On ihan turhaa selitellä, että amistosta saa samat eväät, koska niitä ei todellakaan saa, koska amistoa ei ole alunperinkään suunniteltu teoreettisen ajattelun kehittämiseen, josta sitä tässä threadissa kuitenkin syyllistetään. Tuohan on sama kuin tarjoaisi alakoululaisille mahdollisuuden hypätä suoraan yläkoulun yli lukioon - tai miksei samantien yliopistoon? Haluaisitko sinä tulla tällaisen lääkärin hoidettavaksi tai asua sellaisessa talossa, jonka on suunnitellut tällainen rakennusinsinööri?
Mitäpä sitä koko koulutuksella ja tasoilla, kun kaikki hyppivät sinne ja tänne. Tälläkin hetkellä monissa yliopistoissa hikoillaan, koska oppilasaines on aivan liian sekalaista ja kun ei tiedetä oppilaiden lähtötasoa, kärsii kaikkien opetuskin. Aivan turhaa järjestää kaiken maailman matematiikan peruskursseja, kun osalla on ihan perusjutskatkin hakusessa ja eikä sitä huonoa kielitaitoa iltaisin tapahtuvalla sanakirjan pänttäämisellä paikata. Et sinä pelkällä ammattisanastolla pitkälle pääse esimerkiksi sellaisissa yrityksissä, joissa työyhteisö on sitoutunut käyttämään englantia joka paikassa.
Siihen vaaditaan se lukio, joten jos on vähänkään sellainen kutina ysi- tai kymppiluokalla, että yliopisto saattaisi kiinnostaa, niin kannattaa ihan kiltisti hakea lukioon ja jättää tuo omituinen viha koulutusta vastaan vähemmälle.
Kuten viestiketjusta huomaat, niin olen vain korjannut virheellistä käsitystä yliopistoon pääsystä. Minä en ole väittänyt mikä "tie" on lyhyin tai oikea tie mennä yliopistoon. En minäkään suoraa koulun penkiltä yliopistoon mennyt. On kuitenkin tärkeää, että tiedostetaan myös tämä vaihtoehtoinen reitti, koska nykyään on myös kasvavassa määrin aikuisopiskelijoiksi aikovia.
Annat ymmärtää ikään kuin lukion käyminen antaa ylivertaisen osaamisen ja aseman lopun iäksi riippumatta siitä mitä tapahtuu lukion jälkeen. Unohdat sen nykypäivän tosiasian, että hyvin moni ammatillisen koulutuksen saanut jatkaa jossain kohtaa opiskeluaan ammattikorkeakoulussa valmistuen insinööriksi, itse tunnen monia tällaisia.
Mitäs luulet onko ylioppilaalla mahtava etulyöntiasema opiskelussa alalla mitä hän ei ole aikaisemmin opiskellut, saati edes alan käytännön töitä tehnyt? Haluasitko sinä asua talossa jonka on piirtänyt insinööri, joka on viettänyt aikaansa yo-lakki pässä paperien äärellä vai sellaisen insinööri joka on aikaisemmalta koulutukseltaan talonrakentaja ja viettänyt aikaansa myös työmailla vasara kädessä?
Tai väitätkö, että laskentoimen merkonomi, joka on ollut tilitoimistossa tai ison yrityksen taloushallinnossa vuosia töissä niin olisi kauppakorkeaan päästessään kyvyttömämpi yksilö käsittelemään tieteellisesti ja teoreettisesti taloustieteen asioita, kuin tuore elämää kokematon ylioppilas?
Kirjoitat asioista hyvinkin mustavalkoisesti, räikeästi kärjistäen ja lukion käymättömiä ihmisiä aliarvioiden. Asenteesi ja ajatuksesi on joltain 50-luvulta, etkä selvästikään ole huomannut maailman muuttuneen tai ylipäätään ymmärtäneen sitä, ettei elämässä asiat aina mene niin kuin on suunniteltu, edes niillä YLIOPPILAILLA.
Ylioppilaat ovat ylivertaisia mikä yliopistohakuun tulee. Lukion tietoja kysytään pääsykokeissa ja lukiosta saa lisäpisteitä kunhan kirjoittaa hyvin.
Voiko olla turhempaa..... Kyllä voi. Potkupallon perässä hyppääminen ja sitte se kun liukkaalla jäällä sohitaan kepillä jotain nuuskarasiaa polovihousut jalassa.
Lukion käyneet ovat sivistyneemmän tuntuisia, kuin Amislaiset. Monet menee ammattikouluun, kun siellä ei tarvi kunnolla opiskella ja siksi sieltä valmistutaankin kortistoon.
Eräs fiksu ammattikoululainen harmitteli sitä, ettei sieltä saa kunnon opetusta, eikä kukaan edes halua opiskella. Harmi, että jotku joutuu sitten kärsimään.
Sinkillä on paljon ylioppilaita työporukassa. Hyviä tyyppejä suurin osa.
Aloittaja voi harkita mitä kirjoittelee. Totta on, että ylioppilas on vain "työtön" opiskelija. Näin kerroin aina mm kutsunnoissa. Omalta kohdaltani ylioppilaaksi kirjoittaminen oli tärkeä alku ammattiini. Aliupseerikoulu ja etenkin Reserviupseerikoulu oli ehdoton edellytys Upseerin tutkintoon. Useimmat johtajat ovat ylioppilaita ja ovat käyneet Reserviupseerikoulun...
Nuorena jos mollataan niin ei välttämättä pääse lukioon asti.
Hei aloittaja isä!
Tekstisi pursuaa siinä määrin oikeinkirjoitusvirheitä, että ei taida sulla itselläsi olla edes kiertokoulun papereita?
Onnea ylioppilaalle!
Tuskin aloittajalla on yhdenkään" ylioppilaan sä"...Kateutta vaan kun omat lapset eivät ole saaneet valkolakkia..... Ei hän noin kirjoittelisi jos olisi..:::))))
Tavallista kateutta vaan aloittajalla , kun naapurin lapset kirjoittavat, mutta omat ei...Happamia sanoi kettu pihlajan marjoista..::)))
Taidat itse olla käynyt "elämäm koulum", ja siitä johtuen käsite "yhdys sana" vaikuttaa sinulle vieraalta. Taidat itse suomenkielentaidottomana työttömänä istua hyvin tienaavien entisten lukiolaisten hartioilla. Kateellinen Loinen.
Mainoksessa taisi olla pikkuinen virhe. Todellisuudessa amislainen seisoo isänsä takana sossun jonossa.